Abraham Niklas Edelcrantz
Abraham Niklas (Niclas) Edelcrantz (syntyjään Clewberg, 29. heinäkuuta 1754 Turku – 15. maaliskuuta 1821 Tukholma[1]) oli suomalaissyntyinen ruotsalainen runoilija ja luonnontieteilijä.
Edelcrantzista tuli Turun akatemian kirjastonhoitaja 1780[1]. Hän oli jäsenenä Aurora-seurassa[1] ja julkaisi runojaan Åbo Tidningar -lehdessä. Vuodesta 1783 hän asui Tukholmassa, jossa toimi kuninkaallisten teattereiden toisena johtajana[1] ja vuodesta 1789 Kustaa III:n yksityissihteerinä. Vuodet 1813–1821 Edelcrantz oli maanviljelyakatemian johtajana[1]. Runoilijana Edelcrantz oli esiromantikko.
Luonnontieteilijänä hän muun muassa kehitti ja rakennutti vuonna 1794 oman prototyyppinsä Claude Chappen kehittämästä optisesta lennätinlinjasta Tukholman kuninkaanlinnan ja Drottningholmin linnan välille.[2][3][4][5]. Jo viikon päästä tästä onnistuneesta kokeilusta hallitus määräsi Edelcrantzin laajentamaan linjaa manner-Ruotsin rannikkolinnoituksiin, ja sittemmin Grisslehamnista Ahvenanmaan Eckeröön jonne linja valmistui kaksi vuotta myöhemmin.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 646
- ↑ The Edelcrantz Telegraph Systems (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ K. V. Tahvanainen, The Optical Telegraph System in Sweden 1794-1881 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Optinen tiedonsiirto[vanhentunut linkki]
- ↑ Optisen lennättimen muistomerkki[vanhentunut linkki]
Edeltäjä: Carl Fredrik Scheffer |
Ruotsin akatemia, tuoli 2 1786–1821 |
Seuraaja: Carl Peter Hagberg |