1996

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1996 (MCMXCVI) oli karkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

Tammikuu

Viitasaaresta tuli kaupunki.

Itäisiin Yhdysvaltoihin iskenyt raju lumimyrsky koetteli muun muassa New Yorkia.

1. tammikuuta – Haapavesi ja Viitasaari muuttuivat kaupungeiksi. Pyhäsalmen kaupungin nimi palautettiin Pyhäjärveksi.
5. tammikuuta – Hamasin Yahya Ayyash kuoli Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä.
5. tammikuuta – Venäjän ulkoministeri Andrei Kozyrev erosi virastaan ja siirtyi kansanedustajaksi.
5. tammikuuta – Pääministeri Tomiichi Murayaman hallitus erosi Japanissa.
7. tammikuuta – Raju lumimyrsky iski itäisiin Yhdysvaltoihin, yli sata ihmistä menehtyi.
8. tammikuuta – Tampereen oikeustalo vihittiin käyttöön.
9. tammikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin nimitti uudeksi ulkoministeriksi tiedustelupalvelu FSB:n päällikön Jevgeni Primakovin.
12. tammikuuta – Kauhavan käräjäoikeus tuomitsi ”kettutytöt” Kirsi Kultalahden, Mia Sallin ja Minna Salosen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja lähes 800 000 markan korvauksiin. Naiset olivat päästäneet satoja sinikettuja häkeistään kahdella pohjalaisella turkistarhalla keväällä 1995.
13. tammikuuta – Entinen ulkomaankauppaministeri Ryūtarō Hashimoto muodosti Japanin uuden hallituksen.
14. tammikuuta – Jorge Sampaio valittiin Portugalin presidentiksi.
16. tammikuuta – Venäjän talousuudistuksista vastannut varapääministeri Anatoli Tšubais erosi virastaan.
16. tammikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Liettuaan.
18. tammikuuta – Postipankki ilmoitti karsivansa konttoriverkostoaan rajusti. Vuoteen 1998 mennessä oli tarkoitus lakkauttaa yli 400 konttoria.
18. tammikuuta – Kymmenen turvapaikanhakijaa kuoli ja 38 loukkaantui vastaanottokodin palossa Lyypekissä Saksassa. Tuhopoltoksi osoittautuneesta tapauksesta epäiltiin aluksi uusnatseja, mutta myöhemmin ilmeni, että palon oli sytyttänyt vastaanottokodissa asunut libanonilainen pakolainen.
18. tammikuuta – Ruotsalainen Bonnier-kustantamo osti suomalaiset kustannusyhtiöt Tammen ja Kirjayhtymän. Kauppahintaa ei ilmoitettu.
20. tammikuuta – Jasser Arafat valittiin vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi.
22. tammikuuta – Kreikan pääministeri Andreas Papandreu erosi terveyssyistä. Kostas Simitis muodosti uuden hallituksen.
25. tammikuuta – Venäjä hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. Eräiden jäsenmaiden edustajat vastustivat Venäjän jäsenyyttä edelleen jatkuneen Tšetšenian sodan vuoksi. Suomi äänesti Venäjän jäsenyyden hyväksymisen puolesta.
27. tammikuuta – Eversti Ibrahim Baré Maïnassara syrjäytti Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallankaappauksessa.
29. tammikuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta.
30. tammikuuta – Irlannin kansallisen vapautusarmeijan (INLA) johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapettiin työttömyyskorvausjonoon.
31. tammikuuta – Räjähteillä lastattu rekka törmäsi Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa surmaten ainakin 86 ihmistä ja vahingoittaen 1 400:aa.

Helmikuu

7. helmikuuta – Tukholmasta Helsinkiin matkalla ollut autolautta Silja Symphony ajoi karille Tukholman saaristossa navigointivirheen vuoksi ja sai lievän vuodon. Alus saatiin irti karilta seuraavana päivänä ja se palasi korjattavaksi Tukholmaan.
10. helmikuuta – IBM:n Deep Blue -tietokone voitti Garri Kasparovin shakissa. Kasparov voitti kuitenkin kolme peliä ja kaksi päättyi tasan.
10. helmikuuta – Kirgisiassa järjestettiin kansanäänestys presidentti Askar Akajevin valtaoikeuksien lisäämisestä. Äänestäneistä yli 94 prosentin ilmoitettiin kannattaneen sitä.
12. helmikuuta – Oikeudenkäynti Etiopiaa vuosina 1974–1991 hallinnutta johtoa vastaan jatkui maan pääkaupungissa Addis Abebassa sen oltua välillä keskeytynyt. Kaikkiaan 45 entistä johtohenkilöä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Zimbabween paennut ja sieltä turvapaikan saanut maan entinen johtaja Mengistu Haile Mariam ei ollut mukana oikeudenkäynnissä.
14. helmikuuta – Tietokone täytti 50 vuotta. Maailman ensimmäinen tietokone ENIAC oli käynnistetty vuonna 1946 Pennsylvanian yliopistossa Yhdysvalloissa.
17. helmikuuta – Kemissä avattiin maailman suurin lumilinna, jonka rakentamiseen oli käytetty yli 30 000 kuutiometriä tekolunta.
23. helmikuuta – Hallitus sai luottamuslauseen äänin 135–54 äänestettäessä Suomen Kristillisen Liiton tekemästä ja Suomen Keskustan tukemasta, työllisyyttä koskeneesta välikysymyksestä.
29. helmikuuta – Mäntyharjun auto-onnettomuus 1996: Seitsemän henkilöä kuoli pikkubussin ja rekka-auton törmäyksessä valtatie 5:llä Mäntyharjulla. Pikkubussi oli ajautunut tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle.^[1]
29. helmikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ”Tikuna ja Takuna” tunnetut liikemiehet Jari Tannerin ja Jukka Malmisen kiinteistökauppoihin liittyneistä talousrikoksista seitsemäksi vuodeksi vankeuteen ja OKO:n Helsingin Aleksin konttorin entisen johtajan Risto Iso-Lotilan samoista rikoksista viiden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen.^[1]

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Valtiovarainministeri Iiro Viinanen siirtyi Pohjola-yhtiöiden pääjohtajaksi ja jätti politiikan. Viinasen tilalle eduskuntaan nousi Jari Koskinen. Viinasen lähtö aiheutti kaksi ministerinvaihdosta: oikeusministeri Sauli Niinistö siirtyi valtiovarainministeriksi ja kansanedustaja Kari Häkämies tuli uudeksi oikeusministeriksi.
1. maaliskuuta – SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Matti Puhakka siirtyi Kansaneläkelaitoksen johtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Raimo Holopainen.
1. maaliskuuta – Hartwall Areenan rakennustyöt alkoivat Helsingin Pasilassa.
1. maaliskuuta – Kaksi henkilöä sai surmansa ilmavoimien yhteyskoneen törmättyä puhelinkaapeliin ja pudottua järven jäälle Asikkalassa. Koneen lentäjä oli poikennut suunnitellulta reitiltä.
1. maaliskuuta – Mc Bandidoksen varapresidenttiä ammutaan Helsingissä. Uhri menehtyi myöhemmin.
3. maaliskuuta – Espanjan parlamenttivaalit.
3. maaliskuuta – 19 ihmistä kuoli pommiräjähdyksessä Israelin pääkaupungissa Jerusalemissa. Iskun tekijäksi ilmoittautui palestiinalainen Hamas-äärijärjestö. Seuraavana päivänä kuoli 13 ihmistä pommi-iskussa Tel Avivissa. Hamas ilmoitti olleensa myös tämän iskun takana.
3. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset 12 naista aloittivat upseerikurssinsa Reserviupseerikoulussa Haminassa.
11. maaliskuuta – John Howardista tuli Australian pääministeri.
13. maaliskuuta – Dunblanen verilöyly: Dunblanessa Skotlannissa 43-vuotias Thomas Hamilton käveli koulun liikuntasaliin pistoolein aseistautuneena. Hän ampui 16 lasta (4–6-vuotiaita) ja yhden opettajan ennen itsemurhaansa.
14. maaliskuuta – Presidentti Bill Clinton määräsi sata miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan.
15. maaliskuuta – Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen valtiovarainministeri Göran Perssonin. Persson siirtyi pääministeriksi 21. maaliskuuta hänen edeltäjänsä Ingvar Carlssonin jätettyä politiikan.
22. maaliskuuta – Suomessa määrättiin presidentin-, eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaalien sekä neuvoa-antavan kansanäänestyksen pitopäivät virallisiksi liputuspäiviksi. Presidentti Martti Ahtisaari määräsi asiaa koskevan asetuksen tulevaksi voimaan heinäkuun alussa.
23. maaliskuuta – Taiwanissa pidettiin ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valittiin uudelleen.
26. maaliskuuta – Kansainvälinen valuuttarahasto hyväksyi 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.
27. maaliskuuta – Israelilainen oikeusistuin tuomitsi pääministeri Jitzhak Rabinin marraskuussa 1995 murhanneen Jigal Amirin elinkautiseen vankeuteen.
28. maaliskuuta – Puolassa alkoi oikeudenkäynti kenraali Wojciech Jaruzelskia ja 11 muuta upseeria vastaan. Heitä syytettiin vuoden 1970 lakkojen verisestä tukahduttamisesta.
28. maaliskuuta – Oulun yliopiston kliinisen kemian professori Reijo Vihko nimitettiin Suomen Akatemian pääjohtajaksi.

Huhtikuu

Jokelan junaturma.

3. huhtikuuta – Theodore Kaczynski, ”Unabomber”, pidätettiin mökistään Montanassa.
14. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti nelipäiväiselle valtiovierailulle Kiinaan mukanaan arvovaltainen talouselämän vaikuttajien valtuuskunta.
15. huhtikuuta – Etelä-Afrikassa aloitti toimintansa apartheid-politiikan aikaista rotusortoa tutkinut komissio. Komission puheenjohtajaksi valittiin arkkipiispa Desmond Tutu ja Suomen edustajana siihen osallistui asianajaja Matti Wuori.
18. huhtikuuta – Qanan verilöyly: yli sata libanonilaista siviiliä sai surmansa Israelin tulitettua YK:n fidžiläisten rauhanturvaajien tukikohtaa.
21. huhtikuuta – Jokelan junaturma Tuusulassa. Neljä kuoli ja 75 loukkaantui.
24. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestö PLO poisti peruskirjastaan kohdat, joissa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista.
24. huhtikuuta – Japanin pääkaupungissa Tokiossa alkoi oikeudenkäynti Korkein totuus -uskonlahkon johtajaa Shōkō Asaharaa vastaan. Häntä syytettiin Tokion metroon maaliskuussa 1995 tehdystä myrkkykaasuiskusta.
24. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuusto teki äänin 53–28 periaatepäätöksen uuden sataman rakentamisesta Vuosaareen.
25. huhtikuuta – Israelia hallinnut työväenpuolue poisti ohjelmastaan itsenäistä Palestiinan valtiota vastustaneen periaatteen.
25. huhtikuuta – Hallitus myönsi toimiluvat seitsemälle uudelle ammattikorkeakoululle. Toimiluvan saivat Helsingin liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimiva Svenska yrkeshögskolan sekä Jyväskylän, Kemi-Tornion, Mikkelin, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulut.
26. huhtikuuta – Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että voimalasta oli vuotanut ainakin kolme kertaa enemmän säteilyä kuin viranomaiset olivat ilmoittaneet ja että onnettomuudesta oli joutunut kärsimään yli yhdeksän miljoonaa ihmistä Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä.
29. huhtikuuta – Slovakialainen poliisi Róbert Remiáš kuoli, kun hänen autonsa räjähti Bratislavassa. Tapausta pidetään salamurhana.

Toukokuu

José María Aznarista tuli Espanjan pääministeri.

1. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti SDP:n kansanedustajan ja entisen ministerin Matti Louekosken Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi eläkkeelle siirtyvän Kalevi Sorsan tilalle. Louekosken tilalle eduskuntaan tuli Lauri Metsämäki.
3. toukokuuta – Eduskunta valitsi toiseksi varapuhemiehekseen Kerttu Törnqvistin. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa eduskuntaa johti kolme naista, kun puhemiehenä toimi Riitta Uosukainen ja ensimmäisenä varapuhemiehenä Sirkka-Liisa Anttila.
5. toukokuuta – José María Aznarista tuli Espanjan pääministeri.
6. toukokuuta – Ministeri Max Jakobson nostatti vilkkaan keskustelun Suomen ja Naton suhteista arvioimalla Suomen päätyvän ennen pitkää sotilasliiton jäseneksi. Eurooppa-ministeri Ole Norrback sanoi 10. toukokuuta pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”enemmän todennäköisenä kuin epätodennäköisenä”. Presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen pyrkivät rauhoittamaan keskustelua toteamalla, ettei Suomea olla viemässä Natoon väkisin.
8. toukokuuta Vince Neilin tytär Skylar Neil kuoli syöpään, joka alkoi munuaisista ja levisi sitten lopulta ympäri kehoa, joka saattoi Skylarin kuolemaan.
11. toukokuuta – Miamista lähteneen ValuJetin DC-9-lentokoneen rahtitilassa syttyi tulipalo ja se putosi Evergladesin suoalueelle. 110 ihmistä sai surmansa.^[2]
13. toukokuuta – Tornado tappoi yli 700 ihmistä Tangailin alueella Bangladeshin keskiosissa.^[3]
14. toukokuuta – Euroopan neuvosto hylkäsi Kroatian jäsenyyshakemuksen maan heikon demokratiakehityksen vuoksi.
14. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Irlantiin.
18. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Oslossa. Irlanti otti seitsemännen ja myös viimeisimmän voittonsa Eimear Quinnin kappaleella The Voice.
18. toukokuuta – Miss Suomi Lola Odusoga sijoittui toiseksi perintöprinsessaksi Miss Universum -kisoissa Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Kilpailun voitti venezuelalainen Alicia Machado.
22. toukokuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Väinö Saario kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli oikeustieteen ylioppilas Outi Siimes.
23. toukokuuta – Ruotsalainen Göran Kropp saavutti Mount Everestin huipun happilaitteitta pyöräiltyään ensin Nepaliin Ruotsista.
26. toukokuuta – Ympäristöministeri Pekka Haavisto tapasi saamelaiskäräjillä Enontekiöllä vierailleen Tiibetin hengellisen johtajan 14. dalai-laman. Kiina esitti tapaamisen johdosta paheksuntansa ja sanoi kyseessä olevan yritys puuttua Kiinan sisäisiin asioihin.
26. toukokuuta – Israelin oikeusministeriö päätti luovuttaa Suomessa talousrikoksista etsintäkuulutetun, Israelissa vuoden ajan pidätettynä olleen liikemiehen Johnny Liebkindin Suomeen.
27. toukokuuta – Ensimmäinen Tšetšenian sota: Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasi kapinallisjohtajat ja neuvotteli tulitauon.
27. toukokuuta – Kesko osti 56,4 prosenttia Tuko Oy:n osakekannasta, mikä merkitsi, että Kesko sai haltuunsa lähes 60 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupasta. Kauppahinta oli 860 miljoonaa markkaa.
28. toukokuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan luopuvan yleisestä asevelvollisuudesta vuoden 1997 aikana ja korvaavan sen lyhyehköllä palkallisella kansalaispalvelulla.
29. toukokuuta – Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Kari Raivio nimitettiin yliopiston rehtoriksi kahden vuoden virkakaudelle elokuun alusta lukien.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Boris Jeltsin valittiin toiseksi kaudeksi Venäjän presidentiksi.
7. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin, kontra-amiraali Esko Illin merivoimien komentajaksi vuoden 1997 alusta lukien.
8. kesäkuuta – Maan Ystävät perustettiin.
10. kesäkuuta – Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelut alkoivat ilman Sinn Féiniä.
10. kesäkuuta – Kesko lisäsi omistusosuuttaan Tuko Oy:ssä lähes 80 prosenttiin ostamalla lisää Tukon osakkeita. Kilpailuvirasto pyysi EU:n komissiota selvittämään, saiko Kesko kaupan ansiosta liian määräävän aseman Suomen vähittäiskaupassa.
15. kesäkuuta – Suuri pommi räjähti Manchesterin keskustassa. Yli 200 ihmistä loukkaantui.
18. kesäkuuta – Latvian parlamentti valitsi presidentti Guntis Ulmanisin uudelle virkakaudelle.
18. kesäkuuta – Oikeistolaisen Likud-puolueen johtaja Benjamin Netanjahu muodosti Israelin uuden hallituksen.
18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 128–51 valmiusjoukkojen perustamisen osana puolustusvoimien koulutusjärjestelmän uudistusta.
25. kesäkuuta – 19 yhdysvaltalaista sotilasta ja yksi paikallinen kuoli ja 372 loukkaantui Khobar-tornitalon räjäytyksessä Saudi-Arabiassa.
27. kesäkuuta – Haagin sotarikostuomioistuimessa luettiin Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajalle Radovan Karadžićille ja serbijoukkojen komentajalle kenraali Ratko Mladićille syytteet kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Kumpikaan ei ollut Haagissa läsnä. Tuomioistuin antoi heistä kansainvälisen pidätysmääräyksen.
30. kesäkuuta – Islannin uudeksi presidentiksi valittiin Ólafur Ragnar Grímsson. Hänen edeltäjänsä Vigdís Finnbogadóttir oli ollut presidenttinä 16 vuotta.
30. kesäkuuta – Saksa voitti jalkapallon Euroopan-mestaruuden kaadettuaan Euroopan-mestaruuskilpailujen finaalissa Tšekin jatkoaikamaalilla 1–2 Lontoon Wembleyllä.

Heinäkuu

Heinäkuun 17. päivänä räjähtänyt Trans World Airlinesin Boeing 747 -kone.

Vuoden 1996 kesäolympialaiset pidettiin Atlantassa, Yhdysvalloissa.

8. heinäkuuta – Martina Hingis voitti Wimbledonin naisten kaksinpelin 15-vuotiaana.
8. heinäkuuta – Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sai Richard Perlen, Donald Rumsfeldin, Doug Feithin, David Wurmserin ja John Boltonin laatiman dokumentin siitä, kuinka Israel voisi rikkoa Oslon sopimuksen ja liittää Länsirannan ja Gazan pysyvästi itseensä.
9. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin puoliso Hillary Clinton saapui vierailulle Suomeen ja tapasi joukon suomalaisia naisvaikuttajia, muun muassa ulkoministeri Tarja Halosen, valtiovarainministeri Arja Alhon ja eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen.
17. heinäkuuta – Trans World Airlinesin Boeing 747 räjähti Long Islandin rannikolla New Yorkissa surmaten 230 ihmistä.
18.–21. heinäkuuta – Myrskyjen aiheuttama Saguenayjoen tulva Québecissa oli Kanadan kalliimmiksi käyneitä luonnononnettomuuksia.
18. heinäkuuta – Suomen Partiolaisten 4. finnjamboree Loisto alkoi Hangossa.
19. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton avasi kesäolympialaiset Atlantassa, Georgian osavaltiossa.
27. heinäkuuta – Pommi-isku Atlantan olympialaisissa surmasi yhden ja haavoitti 111 ihmistä.

Elokuu

1. elokuuta – Italialainen sotilastuomioistuin hylkäsi entistä SS-upseeria Erich Priebkeä vastaan nostetut, vuonna 1944 tehtyä 335 siviilihenkilön murhaa koskeneet syytteet, koska oikeus katsoi Priebken rikosten vanhentuneen. Priebken vapautus aiheutti laajoja mellakoita Roomassa.
6. elokuuta – Nasa kertoi ALH 84001 -meteoriitin sisältävän jälkiä alkeellisista eliöistä; meteoriitin uskottiin olleen Marsista.
13. elokuuta – Italiassa vapautettu Erich Priebke vangittiin uudelleen. Vangitsemista vaatinut Saksa pyysi Priebken luovuttamista uutta oikeudenkäyntä varten, koska Priebke oli etsintäkuulutettu Saksassa.
14. elokuuta – Suomessa otettiin käyttöön uudet puhelinliikenteen suuntanumerot vanhojen rinnalle.
23. elokuuta – Yksi katsoja sai surmansa ja 32 loukkaantui Jyväskylän suurajoissa tanskalaisen osanottajan syöksyttyä autollaan yleisön joukkoon Jyväskylässä.
26. elokuuta – Etelä-Korean entinen presidentti, kenraali Chun Doo-hwan tuomittiin kuolemaan valtiopetoksesta, vuoden 1980 mellakoiden verisestä tukahduttamisesta sekä lahjusten ottamisesta. Hänen seuraajansa Roh Tae-woo tuomittiin samoista rikoksista 22 vuoden vankeuteen.
27. elokuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria saapuivat kolmipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
28. elokuuta – Walesin prinssin ja prinsessan avioero tuli virallisesti voimaan 15 avioliittovuoden jälkeen Lontoon korkeimman oikeuden päätöksellä. Hänen kuninkaallisesta korkeudestaan Walesin prinsessasta tuli nyt Diana, Walesin prinsessa.
30. elokuuta – MTV:n Kymmenen uutisten ensimmäinen uutisankkuri Kaj Lindén jäi eläkkeelle.
31. elokuuta – Irakin joukot hyökkäsivät maan pohjoisella lentokieltoalueella ja valtasivat Arbilin.

Syyskuu

3. syyskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti oikeustieteen kandidaatti Seppo Nevalan Suojelupoliisin päälliköksi lokakuun alusta alkaen.
4. syyskuuta – Vallankumouksellinen kansanarmeija (FARC) hyökkäsi Kolumbiassa armeijan tukikohtaan Guaviaressa aloittaen kolmiviikkoisen sissisodan, joka vaati 130 kolumbialaisen hengen.
4. syyskuuta – Ruotsalainen sisustustavarataloketju Ikea avasi ensimmäisen Suomessa sijaitsevan myymälänsä Bembölessä Espoossa.
9. syyskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Tšekkiin.
10. syyskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 158–3 kaikki ydinkokeet kieltävän sopimuksen. Vastaan äänestivät Intia, Libya ja Bhutan. Lisäksi viisi jäsenvaltiota pidättyi äänestyksestä. Sopimuksen voimaantuloon vaadittiin 44 jäsenvaltion hyväksyntä.
10. syyskuuta – Riihimäen käräjäoikeus tuomitsi Havi Oy:ssä työskennelleen laitosmiehen sakkoihin elokuun lopulla 1995 sattuneesta pesuainepäästöstä Vantaanjokeen. Jokeen päässyt astianpesuaine oli aiheuttanut tuhansien kalojen kuoleman. Havi sopi Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa 300 000 markan vahingonkorvauksesta.
13. syyskuuta – Rap-laulaja ja näyttelijä Tupac Shakur kuoli saamiinsa vammoihin.
19. syyskuuta – Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen julkisti kirjansa Liehuva liekinvarsi, joka herätti huomiota ulkomaita myöten. Syksyn aikana kirjaa painettiin 70 000 kappaletta.
20. syyskuuta – Viron presidentti Lennart Meri valittiin toiselle virkakaudelle.
24. syyskuuta – Kaikki ydinasevaltiot Intiaa lukuun ottamatta hyväksyivät ydinkokeet kieltävän sopimuksen.
27. syyskuuta – Taliban-joukot valtasivat Afganistanin pääkaupungin Kabulin ajettuaan presidentti Burhanuddin Rabbanin pakosalle. Entinen presidentti Mohammad Najibullah teloitettiin.

Lokakuu

1. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kokoomuksen kansanedustajan ja entisen ministerin Pertti Salolaisen Suomen suurlähettilääksi Lontooseen. Salolaisen tilalle eduskuntaan nousi erikoissairaanhoitaja Pirjo-Riitta Antvuori.
1. lokakuuta – Eduskunta juhlisti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jonka voimaantulosta oli tullut kuluneeksi 90 vuotta.
2. lokakuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti poistaa Jugoslavian vastaiset, neljä vuotta voimassa olleet talouspakotteet.
4. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti teologian tohtori Wille Riekkisen Kuopion hiippakunnan uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Matti Sihvonen jäi eläkkeelle.
12. lokakuuta – Suuntanumerouudistus toteutettiin Suomessa. Vanhat suuntanumerot poistuivat käytöstä.
12. lokakuuta – Suomen markka kytkettiin Euroopan valuuttajärjestelmään ERM:iin.
13. lokakuuta – Jörg Haiderin johtama äärioikeistolainen Vapauspuolue voitti Itävallan ensimmäiset europarlamenttivaalit saadessaan 27 prosenttia annetuista äänistä. Sosialidemokraatit säilyivät vaalitappiostaan huolimatta suurimpana puolueena 29 prosentin ääniosuudella.
17. lokakuuta – Kaikki Pohjoismaat hyväksyttiin mukaan rajamuodollisuudet poistavaan Schengen-sopimukseen, johon oli tätä ennen liittynyt kymmenen Euroopan valtiota. Sopimuksen oli arvioitu tulevan voimaan vuonna 1999.
20. lokakuuta – Oikeiston ehdokas Arnoldo Alemán voitti hallitsevan presidentin Daniel Ortegan Nicaraguan presidentinvaaleissa. Ortega syytti oikeistoa vaalivilpistä, mutta kansainväliset vaalitarkkailijat totesivat vaalit vapaiksi ja rehellisiksi.
20. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallis- ja europarlamenttivaalit. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestettiin kahdet vaalit samana päivänä. Kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus oli huonoin toisen maailmansodan jälkeen, vain hieman yli 61 prosenttia. Europarlamenttivaaleissa äänesti 60 prosenttia äänioikeutetuista.
23. lokakuuta – O. J. Simpson joutui uudelleen oikeuteen.
24. lokakuuta – Pääministeri Paavo Lipponen ja Suomen Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen ottivat yhteen eduskunnassa. Pekkarinen syytti valtiovarainministeri Arja Alhoa Suomen tavoitteiden ennenaikaisesta paljastamisesta neuvotteluissa, joissa keskusteltiin markan kytkemisestä Euroopan valuuttajärjestelmään. Puhemies Riitta Uosukainen joutui puuttumaan Alhoa puolustaneen Lipposen puhetapaan tämän leimattua syytöksen ”sikamaiseksi” ja todettua Pekkariselle: ”Nahkurin orsilla tavataan”.
25. lokakuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland jätti paikkansa. Työväenpuolueen puheenjohtaja Thorbjørn Jagland muodosti uuden hallituksen.
28. lokakuuta – Pääkaupunkiseudun uuden kehätien, Kehä II:n, rakennustyöt alkoivat Espoon Matinkylässä.
28. lokakuuta – Kesko tarjoutui myymään 40 prosenttia ostamistaan Tukon osakkeista Suomen siihen saakka suurimman vähittäiskaupan keskittymän toteutumiseksi. EU:n kilpailuviranomaiset olivat katsoneet Keskon saavan alkuperäisellä kaupalla liian hallitsevan aseman Suomen päivittäistavarakaupassa.

Marraskuu

5. marraskuuta – Bill Clinton voitti Bob Dolen Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
5. marraskuuta – Nobelin rauhanpalkinnon saaja, itätimorilainen José Ramos Horta saapui kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen. Hän toivoi Suomen lopettavan aseiden myynnin Indonesialle, jota oli syytetty räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista. Ramos Horta tapasi ulkoministeri Tarja Halosen ja kehitysyhteistyöstä vastaavan ympäristöministeri Pekka Haaviston. Presidentti Martti Ahtisaari ei ottanut Ramos Hortaa vastaan, minkä syyksi presidentin kanslia ilmoitti, ettei Ramos Horta edustanut kansainvälisesti tunnustettua valtiota.
6. marraskuuta – Kroatia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäsenvaltioksi. Samalla Suomesta tuli neuvoston puheenjohtajamaa puoleksi vuodeksi.
7. marraskuuta – Nasa lähetti matkaan Mars Global Surveyor -luotaimen.
12. marraskuuta – Suomen Tallinnan-suurlähetystö muutti tiloihin, joissa se oli toiminut ennen toista maailmansotaa. Erittäin huonoon kuntoon menneen lähetystörakennuksen korjaus oli kestänyt kolme vuotta.
15. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Kirkon koulutuskeskuksen johtajan, teologian tohtori Juha Pihkalan Tampereen hiippakunnan piispaksi vuoden 1997 alusta lukien. Edellinen piispa Paavo Kortekangas jäi eläkkeelle.
17. marraskuuta – Tuhannet valkovenäläiset osoittivat Minskissä mieltään presidentti Aljaksandr Lukašenkaa vastaan, joka aikoi pidentää virkakauttaan ilman vaaleja ja laajentaa valtaoikeuksiaan tuntuvasti. Lukašenka oli tullut valtaan heinäkuussa 1994 pidetyissä presidentinvaaleissa.
19. marraskuuta – Yhdysvallat esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa pääsihteeri Boutros Boutros-Ghalin uudelleenvalinnan.
19. marraskuuta – Kuuban presidentti Fidel Castro teki historiallisen vierailun Vatikaaniin, jossa hän tapasi paavi Johannes Paavali II:n. Castro esitti paaville kutsun vierailla Kuubassa.
19. marraskuuta – United Expressin lento 5925, laskeutuessaan Quincyn lentoasemalle Beechcraft-kone törmäsi toiseen lentokoneeseen ja syttyi palamaan.
19. marraskuuta – Eduskuntaan tuli kuusi uutta kansanedustajaa. Europarlamenttiin siirtyvien Kirsi Pihan (kok.), Sirkka-Liisa Anttilan (Kesk.), Reino Paasilinnan ja Pertti Paasion (SDP) sekä Outi Ojalan ja Esko Seppäsen (Vas.) tilalle tulivat Seppo Kanerva (kok.), Juha Rehula (Kesk.), Tuula Haatainen ja Helena Vartiainen (SDP) sekä Reino Laine ja Pekka Saarnio (Vas.). Ensimmäisenä varapuhemiehenä toimineen Sirkka-Liisa Anttilan tilalle valittiin Mikko Pesälä.
24. marraskuuta – Valko-Venäjällä järjestettiin kansanäänestys presidentti Aleksandr Lukašenkon virkakauden jatkamisesta ilman vaaleja ja presidentin valtaoikeuksien laajentamisesta. Lukašenko ilmoitti saaneensa äänestyksessä murskavoiton.
24. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat valtiovierailulle Intiaan.
25. marraskuuta – Mannerheimin Lastensuojeluliitto valitsi ohjelmajohtajansa, entisen kansanedustajan ja ministerin Eeva Kuuskosken pääsihteerikseen vuoden 1998 alusta lukien. Kuuskoski oli toiminut MLL:n palveluksessa vuodesta 1995.
27. marraskuuta – Valko-Venäjä ilmoitti siirtäneensä viimeiset alueellaan olleet neuvostoaikaiset ydinaseet Venäjälle tuhottaviksi vuonna 1991 solmimansa sopimuksen mukaisesti.
29. marraskuuta – Helsingissä paljastettiin kuvanveistäjä Matti Peltokankaan toteuttama Lauri Kristian Relanderin muistomerkki Alhaalta ylös, sisältä ulos. Tilaisuudessa puhui presidentti Martti Ahtisaari.

Joulukuu

Verlan tehdasalue hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kofi Annanista tuli YK:n pääsihteeri.

1. joulukuuta – Suomessa tuli voimaan kihlakuntauudistus. Entiset, niin sanotuissa vanhoissa kaupungeissa toimineet poliisilaitokset ja maaseudulla toimineet nimismiespiirit lakkautettiin ja muodostettiin 90 uutta kihlakuntaa, joissa kussakin oli oma poliisilaitos. Lisäksi kihlakunnissa toimivat ulosottovirastot ja syyttäjänvirastot.
3. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi uuden luonnonsuojelulain, joka korvasi vuodesta 1923 lähtien voimassa olleen lain.
5. joulukuuta – Työministeri Liisa Jaakonsaari pidätti valtakunnansovittelija Jorma Reinin virastaan. Syynä tähän oli Reinin kotona edellisenä yönä sattunut välikohtaus, jossa Reini oli tehnyt vastarintaa häntä pidättämään tulleille poliiseille.
5. joulukuuta – Jaalassa sijaitseva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas hyväksyttiin YK:n maailmanperintöluetteloon. Teollinen toiminta Verlassa oli päättynyt vuonna 1964.
5. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton nimitti Yhdysvaltain uudeksi ulkoministeriksi YK-suurlähettiläs Madeleine Albrightin.
10. joulukuuta – Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela vahvisti maalle uuden perustuslain, jossa korostettiin rotujen välistä tasa-arvoa.
10. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 102–92 sisäministeri Jouni Backmanin hahmotteleman aluehallinnon uudistuksen, joka tuli voimaan syyskuun alussa 1997. Etelä-Suomeen perustettiin entisten yhdeksän läänin tilalle kolme uutta suurlääniä ja vanhoista lääneistä jäivät jäljelle vain Ahvenanmaa sekä Oulun ja Lapin läänit. Päätökseen kuului myös 15 työvoima- ja elinkeinokeskuksen perustaminen.
10. joulukuuta – Irja Rane sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanistaan Naurava neitsyt.
12. joulukuuta – Udai Hussein haavoittui vakavasti murhayrityksessä.
13. joulukuuta – Ghanalaisesta Kofi Annanista tuli YK:n pääsihteeri.
16. joulukuuta – Etelä-Korean vetoomustuomioistuin muutti maan entiselle presidentille Chun Doo-hwanille elokuussa langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi ja lievensi Chunin seuraajan Roh Tae-woon 22 vuoden vankeustuomion 17 vuoteen.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat keihäänheittäjä Heli Rantasen vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
23. joulukuuta – Valtakunnansovittelija Jorma Reiniä vastaan nostettiin Helsingin käräjäoikeudessa syyte pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
26. joulukuuta – JonBenét Ramsey, kuusivuotias kauneuskuningatar, löydettiin murhattuna kotinsa kellarista Boulderissa Coloradossa. Vanhempia syytettiin, mutta surma jäi ratkaisematta. Murhamysteerin uutisointi hallitsi USA:n tiedotusvälineitä pitkään.
27. joulukuuta – Taliban valloitti Bagramin lentotukikohdan Kabulin lähistöllä.
27. joulukuuta – Kesko osti Anttila-tavarataloketjun Tuko Oy:ltä 420 miljoonalla markalla.
29. joulukuuta – Guatemalan hallitus ja kapinalliset solmivat rauhansopimuksen, joka päätti 36-vuotisen sisällissodan.

Tuntematon päivämäärä

Helmikuu – Irakin aseohjelman johtaja ja Saddam Husseinin vävy Hussein Kamel palasi Irakiin. Muutaman päivän sisällä hänet ja hänen veljensä, isänsä, sisarensa ja sisaren lapset murhattiin.
Maaliskuu – Irak esti UNSCOM:in tarkastajien pääsyn viiteen kohteeseen. Pääsy sallittiin 17 tunnin viivytysten jälkeen.
Touko–kesäkuu – YK:n UNSCOM-asetarkastajat valvoivat Irakin biologisten aseiden tuotantolaitoksen tuhoamista Al-Hakamissa.
Syys–lokakuu – Al-Jazeera aloitti lähetyksensä Qatarista.
Joulukuu – Kahden tytön, Turussa asuneen nelivuotiaan Sabiran ja Espoossa asuneen yhdeksänvuotiaan Nadian, katoaminen herätti huomiota. Kummankin tytön isä oli algerialainen ja äiti suomalainen. Molempien vanhemmat olivat eronneet ja kumpikin tyttö asui äitinsä kanssa. Sabiran isä kertoi tammikuussa 1997 vieneensä tytön sukulaisten luo Algeriaan ja hänet tuomittiin helmikuussa kolmen vuoden vankeuteen panttivangin ottamisesta. Algerialainen oikeusistuin määräsi Sabiran huoltajuuden hänen äidilleen joulukuussa 1997. Nadian isää ei tavoitettu, mutta hänenkin epäiltiin vieneen tyttärensä Algeriaan. Sabira palasi äitinsä luo Suomeen lokakuussa 1998. Nadia löytyi Luxemburgista elokuussa 2008, mutta hän ei palannut Suomeen.

Syntyneitä

Dolly-lammas.

3. tammikuuta – Ana Golja, kanadalainen näyttelijä
5. tammikuuta – Emma Bolger, irlantilainen näyttelijä
15. tammikuuta – Dove Cameron, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
17. tammikuuta – Alma-Sofia Miettinen, suomalainen laulaja-lauluntekijä
8. helmikuuta – Kelli Berglund, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
9. helmikuuta – Jimmy Bennett, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. helmikuuta – Sebastian Aho, ruotsalainen jääkiekkoilija
17. helmikuuta – Sasha Pieterse, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
21. helmikuuta – Sophie Turner, brittiläinen näyttelijä (Game of Thrones)
7. maaliskuuta – Manel Navarro, espanjalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi
8. maaliskuuta – Lorna Fitzgerald, englantilainen näyttelijä
12. maaliskuuta – Elisabeth Willibald, saksalainen alppihiihtäjä
27. maaliskuuta – arT, Andrei Piovezan, brasilialainen elektronisen urheilun ammattilainen
18. maaliskuuta – Linda Vink, suomalainen laulaja
4. huhtikuuta – Austin Mahone, yhdysvaltalainen poplaulaja
6. huhtikuuta – Tommi Harainen, suomalainen jääkiekkoilija
6. huhtikuuta – Tomáš Portyk, tšekkiläinen yhdistetyn hiihtäjä
7. huhtikuuta – Laurie Blouin, kanadalainen lumilautailija
14. huhtikuuta – Abigail Breslin, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. huhtikuuta – Anya Taylor-Joy, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Veronica Verho, suomalainen radiojuontaja ja videobloggaaja
25. huhtikuuta – Allisyn Ashley Arm, yhdysvaltalainen näyttelijä ja komedienne
25. huhtikuuta – Casey Murphy, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
29. huhtikuuta – Katherine Langford, australialainen näyttelijä
4. toukokuuta – Andrea Komšić, kroatialainen alppihiihtäjä
4. toukokuuta – Tanja Tuomi, suomalainen tennispelaaja
6. toukokuuta – Daniel Audette, kanadalais-yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
7. toukokuuta – Jasmi Joensuu, suomalainen maastohiihtäjä
9. toukokuuta – Juho-Erik Laitamäki, suomalainen jääkiekkoilija
14. toukokuuta – Martin Garrix, hollantilainen house-tuottaja ja DJ
15. toukokuuta – Jasmine van den Bogaerde (”Birdy”), brittiläinen laulaja ja pianisti
18. toukokuuta – Josefine Frida Pettersen, norjalainen näyttelijä
1. kesäkuuta – Tom Holland, englantilainen näyttelijä (Spider-Man: Homecoming)
4. kesäkuuta – Olena Borysenko, ukrainalainen jousiampuja
15. kesäkuuta – Aurora Aksnes, taiteilijanimeltään AURORA, norjalainen laulaja-lauluntekijä ja tuottaja
16. kesäkuuta – Ina Svenningdal, norjalainen näyttelijä
1. heinäkuuta – Adelina Sotnikova, venäläinen taitoluistelija
5. heinäkuuta – Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs (k. 2003)
7. heinäkuuta – Willem Kajander, suomalainen pikajuoksija
11. heinäkuuta – Alessia Caracciolo (”Alessia Cara”), kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
17. heinäkuuta – Ulrikke Falch, norjalainen näyttelijä
25. heinäkuuta – Erik Lönngren, suomalais-ruotsalainen näyttelijä
28. heinäkuuta – Rasmus Fossum Tiller, norjalainen maantiepyöräilijä
31. heinäkuuta – Valtteri Lehtinen, suomalainen näyttelijä, laulaja ja juontaja
2. elokuuta – Elisabeth Reisinger, itävaltalainen alppihiihtäjä
6. elokuuta – Tessa Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. elokuuta – Jacob Latimore, yhdysvaltalainen pop- ja RnB-artisti
19. elokuuta – Laura Tesoro, belgialainen laulaja ja näyttelijä
1. syyskuuta – Zendaya Coleman, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja ja tanssija
5. syyskuuta – Sigrid, norjalainen laulaja ja lauluntekijä
6. syyskuuta – Lil Xan, yhdysvaltalainen rap-artisti ja lauluntekijä
13. syyskuuta – Lili Reinhart, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Jake Cherry, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
19. syyskuuta – Naoki Nakamura, japanilainen mäkihyppääjä
19. syyskuuta – Pia Mia Perez, yhdysvaltalainen laulaja, tanssija ja näyttelijä
3. lokakuuta – Adair Tishler, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
8. lokakuuta – Sara Sorribes Tormo, espanjalainen tennispelaaja
11. lokakuuta – Miska Haakana, suomalainen tubettaja ja muusikko
11. lokakuuta – Arttu Lindeman, suomalainen rap-artisti ja videobloggaaja
14. lokakuuta – Lourdes Maria Ciccone Leon (Lola Leon), yhdysvaltalaisen viihdetaiteilijan Madonna Cicconen ja kuubalaisen Carlos Leonin esikoistytär
22. lokakuuta – Johannes Høsflot Klåbo, norjalainen maastohiihtäjä
29. lokakuuta – Mikko Rantanen, suomalainen jääkiekkoilija
29. lokakuuta – Astrid Smeplass (”Astrid S”), norjalainen laulaja ja lauluntekijä
1. marraskuuta – Gustav Åhr (”Lil Peep”), yhdysvaltalainen rap-artisti ja laulaja (k. 2017)
2. marraskuuta – Tami Pohjola, suomalainen viulisti
4. marraskuuta – Adélen Rusillo Steen, norjalainen poplaulaja
7. marraskuuta – Ella Maria Yelich-O'Connor (”Lorde”), uusiseelantilainen laulaja ja lauluntekijä
13. marraskuuta – Austin Williams, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. marraskuuta – Brendan Murray, irlantilainen laulaja
23. marraskuuta – Lia Marie Johnson, yhdysvaltalainen näyttelijä, lauluntekijä ja YouTube-persoona
1. joulukuuta – Zoë Straub, itävaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä
6. joulukuuta – Stefanie Scott, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
11. joulukuuta – Johanna Matintalo, suomalainen hiihtäjä ja juoksija
11. joulukuuta – Hailee Steinfeld, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, malli ja laulaja
28. joulukuuta – Amelie Blauberg, suomalainen televisionäyttelijä
29. joulukuuta – Dylan Minnette, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. joulukuuta – Ilta, suomalainen laulaja ja lauluntekijä

Tuntematon päivämäärä

Linnea Kuuluvainen, suomalainen kirjailija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1996 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1996

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1996

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1996

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1996

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1996

Vuosi 1996 fiktiossa

Elokuvan Star Trek II: Khanin viha pääantagonisti lähetetään avaruuteen syväjäähdytettynä miehistönsä kanssa.

Lähteet

↑ ^a ^b Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 66. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4
↑ Huettel, Steve: 10 years after tragedy, AirTran flies on Tampa Bay Times. 11.5.2006. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
↑ Paul, Bimal K.: Survival mechanisms to cope with the 1996 tornado in Tangail, Bangladesh: a case study 1997. Natural Hazards Center, University of Colorado. Arkistoitu 4.6.2010. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1996 Wikimedia Commonsissa

[MMM1997-1] Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 66. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4

[2] Huettel, Steve: 10 years after tragedy, AirTran flies on Tampa Bay Times. 11.5.2006. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)

[3] Paul, Bimal K.: Survival mechanisms to cope with the 1996 tornado in Tangail, Bangladesh: a case study 1997. Natural Hazards Center, University of Colorado. Arkistoitu 4.6.2010. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]