1919

Vuosi 1919 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Uusi Suometar ja Uusi Päivä -lehdet sulautuivat kokoomuslaiseen lehtiyritykseen, joka alkoi julkaista Uutta Suomea ja Iltalehteä.
• 1. tammikuuta – Keikyä erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Huittisten kunnasta.
• 4. tammikuuta – Suomessa annettiin painovapauslaki ja yhdistyslaki.
• 4. tammikuuta – Neuvosto-Venäjän puna-armeija ja latvialaiset kiväärimiehet valtasivat Riian. Latvian bolševikkihallitus johtajanaan Pēteris Stučka siirtyi Riikaan.
• 5. tammikuuta – Saksassa puhkesi spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys. Aseistuneet työläiset valtasivat Berliinin lehtikorttelin. Hallitus julisti sotatilan.
• 15. tammikuuta – Åbo Akademi aloitti toimintansa.
• 16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
• 17. tammikuuta – Maalaisliitto esitti Santeri Alkion johdolla hallitukselle välikysymyksen venäläisten pakolaisten oleskelusta Suomessa. Hallitus sai luottamuslauseen äänin 64–27.
• 18. tammikuuta – Versailles’n rauhankokous alkoi Pariisissa.
• 19. tammikuuta – Suomen Kansallisooppera aloitti toimintansa entisen Aleksanterin teatterin tiloissa Helsingin Bulevardilla. Avajaisnäytäntönä oli Giuseppe Verdin ooppera Aida.
• 21. tammikuuta – Sinn Féinin johtama Irlannin kansalliskokous julisti Irlannin riippumattomaksi tasavallaksi.
• 25. tammikuuta – Ympärysvallat perustivat Kansainliiton presidentti Woodrow Wilsonin ehdotuksen mukaan.
• 25. tammikuuta – Kadettikoulu aloitti toimintansa.
• 26. tammikuuta – Suomessa perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL).
• 28. tammikuuta – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin.
• 3. helmikuuta – Puna-armeija eteni Ukrainaan. Kiovassa muodostettiin Ukrainan neuvostohallitus.
• 8. helmikuuta – Vasikkasaaren räjähdys : Helsingin edustalla Suomenlinnan ja Santahaminan välissä sijaitsevalla Vasikkasaarella räjähti ammusvarasto tuhoten saaren rakennukset ja saarella sijainneet suuret öljysäiliöt.
• 11. helmikuuta – Saksan kansalliskokous valitsi Friedrich Ebertin presidentiksi.
• 14. helmikuuta – Puolan–Venäjän sota alkoi.
• 14. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen suojeluskuntalaitoksesta.
• 15. helmikuuta – 24. helmikuuta – Suomen talvikisat pidettiin Helsingissä.
• 23. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen maaottelu kaikki urheilulajit huomioon ottaen pidettiin Suomen talvikisojen yhteydessä : jääpallo-ottelu Suomi–Ruotsi 4–1 käytiin Töölön pallokentällä.
• 1. maaliskuuta – Maaliskuun 1. päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
• 1. ja 3. maaliskuuta – Eduskuntavaalit Suomessa. SDP sai jälleen 80 paikkaa ja Maalaisliitto vahvistui 42 paikkaan.
• 4. maaliskuuta – Komintern perustettiin Moskovassa.
• 5. maaliskuuta – Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöön.
• 8. maaliskuuta – Tornion ja Haaparannan välinen rataosa valmistui.
• 15. maaliskuuta – Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettiin yhdistysrekisteri. Ensimmäinen rekisteröity yhdistys oli Helsingin Kristillinen taideseura.
• 15. maaliskuuta – Sosiaalidemokraatti Karl Renner valittiin Itävallan kansleriksi.
• 21. maaliskuuta – Béla Kun perusti Unkariin kommunistisen hallituksen.
• 21. maaliskuuta – Sisäministeriön alaisuuteen perustettiin rajavartiolaitos Suomen itärajalle.
• 21. maaliskuuta – Määräykset venäjän kielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa kumottiin.
• 23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti Fasci Italiani di Combattimento -fasistipuolueen Italiassa.
• 28. maaliskuuta – Suomessa peruna vapautettiin säännöstelystä.
• 30. maaliskuuta – Pietarin retki : suomalaiset aktivistit järjestivät pommi-iskuja ja tulipaloja Pietarissa.
• 31. maaliskuuta – Yleislakko ja kapinointia Ruhrin alueella.

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Eduskunta kokoontui täysilukuisena ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen.
• 3. huhtikuuta – Itävallan kansalliskokous päätti ottaa Habsburgin suvun omaisuuden valtion omistukseen.
• 6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.
• 13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista Amritsarin verilöylyssä.
• 14. huhtikuuta – Itävallan keisari Kaarle I lähti maanpakoon Sveitsiin.
• 15. huhtikuuta – Hallitus teki päätöksen Suomenlinnaan kuuluvien Kustaanmiekan ja Susisaaren säilyttämisestä historiallisina muistomerkkeinä.
• 17. huhtikuuta – Ranskan kansalliskokous sääti kahdeksan tunnin työpäivän.
• 19. huhtikuuta – Mustallamerellä Venäjän valkoisten tueksi operoineessa Ranskan laivastossa syttyi kapina Krimin laivastoasemilla ja taistelulaivoilla France ja Jean Bart.
• 21. huhtikuuta – Suomalaisten aktivistien Aunuksen retkikunta ylitti Suomen itärajan ja valtasi Rajakonnun kylän Laatokan koillisrannalla.
• 22. huhtikuuta – Ruotsi jätti Pariisin rauhankonferenssille vaatimuksen Ahvenanmaalla järjestettävästä kansanäänestyksestä alueen emämaasta.
• 25. huhtikuuta – Saksalainen arkkitehti Walter Gropius perusti Bauhaus-taideoppilaitoksen Weimariin.
• 1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
• 4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
• 6. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Suomen itsenäisyyden.
• 7. toukokuuta – Yhdysvallat tunnusti Suomen itsenäisyyden. Venäjän valkoiset protestoivat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain päätöksiä.
• 8.–31. toukokuuta – Yhdysvaltain laivaston Curtiss NC-4 -lentovene teki ensimmäisen Atlantin ylilennon Newfoundlandin ja Azorien kautta Portugaliin ja sieltä Englantiin. 23 päivää kestäneen lennon aikana kone teki kuusi välilaskua pysähdystaukoineen.
• 10. toukokuuta – Halikon Vessilän kylässä tapahtui kello 23:n aikaan suuri maanvyörymä jonka vaikutuksesta Halikonjoen pohja kohosi ylös muodostaen korkean harjanteen ja jokea ympäröineet pellot vajosivat laajalta alueelta paikoin jopa viisi metriä alas.
• 12. toukokuuta – Saksan kansalliskokous hylkäsi voittajavaltioiden sanelemat Pariisin rauhanehdot.
• 12. toukokuuta – Reposaaren sahan rakennuksia ja osa lautatarhaa paloi laiturissa olleessa proomussa syttyneen tulipalon levittyä sahan lautatarhaan. Sahan konttori, virkailijoiden rakennukset ja kolme suurta kaksikerroksista työväenasuntoa tuhoutui palossa, mutta itse saharakennus säästyi. Puutavaraa paloi noin kolmasosa eli 20 000 standarttia. Vahingot olivat yhteensä noin 15 miljoonaa markkaa.
• 17. toukokuuta – Amiraali Aleksandr Koltšakin valkoiset joukot valtasivat Samaran Volgan rannalla.
• 17.–18. toukokuuta – Suomalaisten hallussa ollut Inon linnoitus ja venäläinen Krasnaja Gorkan linnoitus tulittivat toisiaan Suomenlahden yli. Suomen apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän hallitukselle asiasta tiukkasanaisen nootin.
• 21. toukokuuta – Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi naisten äänioikeuden.
• 21. toukokuuta – Tulivuori Kelud purkautui Jaavalla.
• 22. toukokuuta – Kenraali, kreivi Rüdiger von der Goltzin johtamat saksalaisjoukot valloittivat Riian bolševikeilta. Neuvosto-Latvian hallitus poistui Riiasta.
• 23. toukokuuta – Japani tunnusti Suomen.
• 27. toukokuuta – Jalkapallojoukkue Kuopion Elo perustettiin.
• 29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
• 31. toukokuuta – Helsingin yliopisto järjesti itsenäisen Suomen ensimmäisen promootion, jossa yleisenä seppeleensitojattarena oli kenraali Gustaf Mannerheimin tytär Sophie Mannerheim.
• 1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa (kumottiin 9. helmikuuta 1932).
• 2. kesäkuuta – Kontra-amiraali sir Walter Cowanin komentama englantilainen laivasto-osasto saapui Koivistolle. Osaston tehtävänä oli estää neuvostolaivaston poistuminen Suomenlahdelle Kronstadtista ja tukea virolaisten taistelua bolševikkeja vastaan.
• 3. kesäkuuta – Saksalaiset aloittivat sodan virolaisia ja latvialaisia vastaan Latviassa. Landeswehrin sota käynnistyi.
• 7. kesäkuuta – Apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän ulkoministerille Georgi Tšitšerinille jyrkkäsanaisen nootin, jossa hän esitti vastalauseen jatkuvista rajavälikohtauksista. Ehrnrooth uhkasi, että "suomalaisten kärsivällisyys saattaa loppua" ja että Suomen hallitus "katsoo olevansa oikeutettu ilman edelläkäypää ilmoitusta ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin Venäjän neuvostohallituksen saattamiseksi järkiinsä".
• 13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta – Krasnaja Gorkan linnoitus nousi kapinaan neuvostovaltaa vastaan, mutta puna-armeija valtasi linnoituksen takaisin vastahyökkäyksellään.
• 14. kesäkuuta – Ison-Britannian ilmavoimien upseerit John Alcock ja Arthur Brown lensivät ensimmäisinä Pohjois-Atlantin yli Kanadan St. John'sista Newfoundlandista Irlantiin Clifdeniin. Daily Mail -lehti oli luvannut lennosta 10 000 punnan palkkion. Kuningas aateloi sankarit. Lento tehtiin kaksitasoisella Vickers Vimy -koneella, ja se kesti 16 tuntia.
• 18. kesäkuuta – Brittiläisen luutnantti Augustus Agarin CMB 4 -moottoritorpedovene upotti risteilijä Olegin Krasnaja Gorkan linnoituksen edustalla.
• 19. kesäkuuta – Suomen valtionhoitaja kenraali Mannerheim armahti valtiorikoksiin syyllistyneitä, muun muassa 12 entistä kansanedustajaa.
• 20. kesäkuuta – Saksan valtakunnankansleri Philipp Scheidemann erosi, koska ei halunnut allekirjoittaa Versailles’n rauhansopimusta. Häntä seurasi tehtävässä Gustav Bauer. Saksan kansalliskokous hyväksyi rauhansopimuksen viimein 22. kesäkuuta, ja Saksan valtuuskunta allekirjoitti sen 28. päivä.
• 21. kesäkuuta – Amiraali Ludwig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 52 alusta upotettiin. Operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
• 23. kesäkuuta – Baltian Landeswehr koki tappion virolaisille ja latvialaisille Pohjois-Latviassa Cēsisissä (saks. Wenden ja vir. Võnnu) Landeswehrin sodassa. Virolaiset viettävät voiton ajankohtaa Voitonpyhänä.
• 26. kesäkuuta – Vitelen katastrofi : 600 laivoilla kuljetettua Pietarin punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki Eino Rahjan johdolla maihinnousun Aunuksen retkikunnan selustaan Vitelessä Laatokan rannalla vallaten retkikunnan ase- ja elintarvikevarastot, sekä katkaisten retkikunnan huoltoreitin. Gunnar von Hertzenin eteläinen 1. rykmentti joutui vetäytymään tappioita kärsien Salmiin Suomen puolelle. Jääkärimajuri Paavo Talvelan johtama retkikunnan pohjoisempana Petroskoin suunnalla taistellut 2. rykmentti joutui myös vetäytymään takaisin Suomeen syyskuuhun mennessä.
• 27. kesäkuuta – Italia tunnusti Suomen itsenäisyyden.
• 28. kesäkuuta – Ensimmäisen maailmansodan voittajavaltojen ja Saksan välinen Versailles’n rauhansopimus allekirjoitettiin.

heinäkuu–syyskuu

• 4. heinäkuuta – Jack Dempsey voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden Toledossa.
• 13. heinäkuuta – Viipurissa kaksi sotilasta ja neljä siviiliä kuoli miinakomppanian sotilaiden kuljettaman miinakuorman räjähdettyä Pietarinkadulla.
• 17. heinäkuuta – Valtionhoitaja, kenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon. Samalla kumottiin vanha vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 Yhdistys- ja vakuuskirja sekä kaikki muiden lakien ja asetusten säännökset, jotka olivat ristiriidassa uuden hallitusmuodon kanssa.
• 20. heinäkuuta – Lentotukialus HMS Vindictive ja Britannian kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n lentolaivue saapuivat Koivistolle vahvistamaan siellä ollutta englantilaista laivasto-osastoa.
• 21. heinäkuuta – Englantilainen E 5 - N 90 -vesilentokone saapui Helsinkiin tuoden mukanaan ensimmäisen Suomeen saapuneen lentopostilähetyksen. Kone oli suurin Suomessa siihen asti vieraillut lentokone. Se teki lentonäytöksiä lennättäen muun muassa ulkoministeri Rudolf Holstia ja puolustusvoimien ylipäällikköä kenraali Kaarlo Kivekästä.
• 25. heinäkuuta – Suomen eduskunta toimitti ensimmäisen presidentinvaalin. Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg valittiin 143 äänellä. Kenraali Mannerheim sai 50 ääntä.
• 27. heinäkuuta – 3. elokuuta – Chicagon rotumellakassa kuoli 38 ja loukkaantui 537 ihmistä. Noin tuhat ihmistä menetti kotinsa tuhopolttojen takia. Chicagon rotumellakka oli pahin Yhdysvaltain vuoden 1919 "punaisen kesän" mellakoista.
• 28. heinäkuuta – Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni perustettiin.
• 31. heinäkuuta – Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2 000 erotettiin.
• 31. heinäkuuta – Saksan kansalliskokous hyväksyi tasavaltalaisen, ns. Weimarin tasavallan perustuslain. Laki astui voimaan 11. elokuuta.
• 1. elokuuta – Bela Kunin johtama Unkarin neuvostohallitus joutui eroamaan romanialaisten joukkojen lähestyessä Budapestiä. Romanialaiset miehittivät Budapestin 4. elokuuta.
• 13. elokuuta – Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi perustettiin.
• 16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu: puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
• 16. elokuuta – Saksan syrjäytetty keisari Vilhelm II osti Alankomaista talon, jossa hän vietti koko loppuelämänsä.
• 18. elokuuta – Luutnantti Augustus Agarin johtama englantilainen lentokoneiden tukema moottoritorpedoveneosasto tunkeutui Kronstadtin linnoituksen satama-altaaseen upottaen Pamjat Azova -nimisen sukellusveneiden tukialuksen sekä vaurioittaen pahoin Petropavlovsk- ja Andrei Pervozvannyi -taistelulaivoja.
• 19. elokuuta – Afganistan sai ulkopoliittisen itsenäisyyden Britannialta, nykyisin vietettävä itsenäisyyspäivä.
• 19. elokuuta – Neuvostoilmavoimat pommittivat Terijokea kostoksi edellispäivän hyökkäyksestä Kronstadtiin. Terijoelle pudotetut 11 pommia aiheuttivat pieniä aineellisia vahinkoja, mutta ihmishenkiä ei menetetty.
• 30. elokuuta – Kenraali Mannerheim erosi virallisesti Suomen valtionhoitajan tehtävistä. Syyskuussa hän siirtyi ulkomaille.
• 31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue (Communist Party of the United States of America) perustettiin.
• 1. syyskuuta – Työväen Sivistysliitto perustettiin Väinö Voionmaan aloitteesta.
• 3. syyskuuta – Italia myönsi naisille äänioikeuden.
• 10. syyskuuta – Saint-Germainin rauha solmittiin Itävalta-Unkarin ja ympärysvaltojen välillä.
• 12. syyskuuta – Runoilija Gabriele d'Annunzion johtamat italialaiset vapaaehtoiset hyökkäsivät Saint-Germainin rauhansopimuksen vastaisesti Fiumeen ja julistivat sen vapaakaupungiksi. D'Annunzio valittiin vapaakaupungin johtajaksi.
• 17. syyskuuta – Entinen valtionhoitaja kenraali Mannerheim lähti Helsingistä Birger Jarl -höyrylaivalla Tukholmaan jatkaakseen sieltä matkaansa eteenpäin.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
• 2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja halvaantui.
• 5. lokakuuta – ­­Vilppulan rautatieasemalla tapahtui rautatieonnettomuus, kun halkoja kuljettanut juna törmäsi ratapihalla hevoskuljetusvaunuun.
• 6. lokakuuta – Suomalainen sisävesihöyrylaiva S/S Viri upposi aamuyöllä Leppävirralla.
• 6. lokakuuta – Tornion ja Haaparannan välinen yhdysrata vihittiin käyttöön.
• 7. lokakuuta – Maailman vanhin edelleen samalla nimellä toimiva lentoyhtiö, hollantilainen KLM perustettiin.
• 12. lokakuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.
• 14. lokakuuta – Lev Kamenev ja Josif Stalin johtivat puna-armeijan voittoon Denikiniä vastaan eteläisellä rintamalla. Puna-armeija eteni Orjoliin ja turvaa Moskovan.
• 21. lokakuuta – Lev Trotskin johtama puna-armeija sai suuren voiton Judenitšin joukoista lähellä Pietaria. Judenitš vetäytyi Viroon asti. Itämerellä toimiva Britannian laivasto vetäytyi Suomenlahdelta nähtyään punaisten voittavan.
• 28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.
• 18. marraskuuta – Oikeudenkäynnit Suomeen palanneita Muurmannin legioonan jäseniä vastaan alkoivat. Iso-Britannia esitti Suomelle vastalauseensa syytetyille langetettujen vankeustuomioiden takia.
• 19. marraskuuta – Suomen Autoliiton edeltäjä Suomen Automobiiliklubi perustettiin.
• 19. marraskuuta – Yhdysvaltain senaatti jätti äänestyksen jälkeen Versailles’n rauhansopimuksen ratifioimatta eikä Yhdysvallat ratifioinut tätä rauhansopimusta koskaan.
• 19. marraskuuta – Sylvia Beach avasi Pariisissa Shakespeare and Company -kirjakaupan. Kirjakaupasta tuli 1920-luvulla englanninkielisen kirjallisuuden keskuspaikka Pariisissa, ja siellä vieraili useita Kadotetun sukupolven kirjailijoita.
• 20. marraskuuta – Valtioneuvosto teki päätöksen joulukuun 6. päivän viettämisestä Suomen itsenäisyyspäivänä.
• 27. marraskuuta – Neuillyn rauhansopimus solmittiin ympärysvaltojen ja keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian välillä. Bulgaria menetti alueita Jugoslavialle, Romanialle ja Länsi-Traakian Kreikalle.
• 5. joulukuuta – Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut jatkuivat Tartossa lähes kahden kuukauden keskeytyksen jälkeen.
• 6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyspäivää ensimmäisen kerran.
• 7. joulukuuta – Englantilaiset laivasto- ja lento-osastot lähtivät Koivistolta, josta käsin ne olivat toimineet kesäkuun 1919 alusta lähtien.
• 13. joulukuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran Lucian päivää Högvallan seminaarissa Karjaalla.
• 15. joulukuuta – Eduskunta uudisti asetuksen ylioppilastutkinnosta. Suulliset kuulustelut yliopistossa jäivät pois.
• 19. joulukuuta – Cornelius Vander Starr perusti American International Group finanssi- ja vakuutusyhtiön Shanghaissa alun perin nimellä American Asiatic Underwriters. Yhtiön pääkonttori siirtyi Shanghaista New Yorkiin 1939.
• 20. joulukuuta – Erkki Karu perusti Suomi-Filmi-elokuvayhtiön alun perin nimellä Suomen Filmikuvaamo.
• 21. joulukuuta – Yhdysvallat karkotti maasta anarkismista tai syndikalismista syytettyinä 249 henkilöä, heidän joukossaan Emma Goldman ja Alexander Berkman. Karkotettuja kuljettanut USAT Buford -laiva saapui 16. tammikuuta 1920 Hankoon, josta heidät kuljetettiin vartioidussa junassa Terijoelle. Täältä he siirtyivät 19. tammikuuta rajan yli Neuvosto-Venäjälle.
• 22. – 23. joulukuuta – Koivistolta Helsinkiin matkalla olleet Suomen laivaston torpedoveneet C 1, C 2 ja C 3 joutuivat lumimyrskyssä ahtojäihin Kotkan edustalla ja vaurioiduttuaan pahoin upposivat. Laivojen miehistöt pelastettiin laivuetta saattaneelle jäänmurtaja Ilmariselle.

tuntematon päivämäärä

• Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Lauge Dahlgaard, tanskalainen poliitikko (k. 1996)
• 1. tammikuuta – Sheila Mercier, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
• 1. tammikuuta – Jerome David Salinger (”J. D. Salinger”), yhdysvaltalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa) (k. 2010)
• 4. tammikuuta – Lester L. Wolff, yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko (k. 2021)
• 6. tammikuuta – Aatos Ojala, suomalainen kirjallisuudentutkija (k. 1987)
• 14. tammikuuta – Giulio Andreotti, italialainen poliitikko, pääministerinä 1972–1973, 1976–1979 ja 1989–1992 (k. 2013)
• 17. tammikuuta – Knud Möller, suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja (k. 1993)
• 18. tammikuuta – Krister Brommels, suomenruotsalainen diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (k. 2020)
• 28. tammikuuta – Ladislav Mňačko, slovakialainen kirjailija (k. 1994)
• 4. helmikuuta – Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
• 5. helmikuuta – Andreas Papandreou, Kreikan pääministeri 1981–1989 ja 1993–1996 (k. 1996)
• 11. helmikuuta – Eva Gabor, unkarilais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1995)
• 13. helmikuuta – Tennessee Ernie Ford, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja televisiojuontaja (k. 1991)
• 15. helmikuuta – Asbjørn Herteig, norjalainen arkeologi (k. 2006)
• 16. helmikuuta – Hedda Lindahl, ruotsalainen poliitikko (k. 2007)
• 17. helmikuuta – Kathleen Freeman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)
• 20. helmikuuta – Oiva Kukkala, suomalainen kirjailija (k. 1998)
• 22. helmikuuta – Jiří Pauer, tšekkiläinen säveltäjä (k. 2007)
• 27. helmikuuta – Denis Matthews, brittiläinen pianisti, pianopedagogi, musiikintutkija ja musiikkikirjailija (k. 1988)
• 2. maaliskuuta – Jennifer Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2009)
• 3. maaliskuuta – Paavo Roiha, suomalainen teatterinjohtaja, teatteriohjaaja ja näyttelijä (k. 1983)
• 3. maaliskuuta – Rolf Winqvist, suomalainen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1944)
• 5. maaliskuuta – Helge Seip, norjalainen poliitikko (k. 2004)
• 15. maaliskuuta – Lawrence Tierney, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2002)
• 17. maaliskuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (k. 1965)
• 18. maaliskuuta – Santiago Álvarez, kuubalainen elokuvaohjaaja (k. 1998)
• 18. maaliskuuta – Piki Niinivaara, suomalainen elintarviketutkija ja professori (k. 2010)
• 19. maaliskuuta – Patricia Laffan, englantilainen näyttelijä (k. 2014)
• 20. maaliskuuta – Gerhard Barkhorn, saksalainen hävittäjälentäjä (k. 1983)
• 21. maaliskuuta – R. M. Hare, englantilainen filosofi (k. 2002)
• 24. maaliskuuta – Lars von Haartman, suomalainen professori ja lintutieteilijä (k. 1988)
• 26. maaliskuuta – Strother Martin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1980)
• 29. maaliskuuta – Eileen Heckart, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Veikko Makkonen, suomalainen pankinjohtaja (k. 1985)
• 1. huhtikuuta – Joseph E. Murray, vuoden 1990 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kirurgi (k. 2012)
• 8. huhtikuuta – Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja 1965–1979 (k. 2007)
• 12. huhtikuuta – Hovhannes Tcholakian, turkkilainen armenialaiskatolinen arkkipiispa (k. 2016)
• 16. huhtikuuta – Nilla Pizzi, italialainen laulaja (k. 2011)
• 22. huhtikuuta – Donald J. Cram, vuoden 1987 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2001)
• 5. toukokuuta – Geórgios Papadópoulos, Kreikan sotilasvallankaappauksen johtaja 1967, pääministeri 1967–1973, presidentti 1973 (k. 1999)
• 6. toukokuuta – Ritva Hyöky, suomalainen juristi (Suomen ensimmäinen hovioikeuden naispresidentti) (k. 1999)
• 6. toukokuuta – Mika Kaskimies, suomalainen taloustieteilijä (k. 2016)
• 7. toukokuuta – María Eva Duarte de Perón (”Eva Perón”), Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
• 11. toukokuuta – Saimi Puusniekka, suomalainen runoilija (k. 1998)
• 16. toukokuuta – Wladziu Valentino Liberace (”Liberace”), yhdysvaltalainen viihdepianisti (k. 1987)
• 18. toukokuuta – Margot Fonteyn, brittiläinen balettitanssija (k. 1991)
• 23. toukokuuta – Thoralf Gilbrant, norjalainen uskonnollinen kirjailija ja päätoimittaja (k. 2006)
• 25. toukokuuta – Raymond Smullyan, yhdysvaltalainen kirjailija, matemaatikko, loogikko ja konserttipianisti (k. 2017)
• 28. toukokuuta – Frank Middlemass, englantilainen näyttelijä (k. 2006)
• 28. toukokuuta – Elvi Saarnio, suomalainen näyttelijä (k. 2002)
• 28. toukokuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1965)
• 5. kesäkuuta – Veikko Huhtanen, suomalainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja (k. 1976)
• 5. kesäkuuta – Richard Scarry, yhdysvaltalainen lastenkirjailija ja kuvittaja (k. 1994)
• 6. kesäkuuta – Peter Carington, 6. paroni Carrington, brittiläinen lordi ja poliitikko, Naton pääsihteeri 1984–1988 (k. 2018)
• 6. kesäkuuta – Timo Mäkinen, suomalainen musiikkitieteilijä ja pianisti (k. 2006)
• 10. kesäkuuta – Esko Rekola, suomalainen lakimies, pääjohtaja ja poliitikko (k. 2014)
• 14. kesäkuuta – Gene Barry, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2009)
• 19. kesäkuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija (k. 1973)
• 21. kesäkuuta – Eero Saarenheimo, suomalainen professori, toimittaja ja tietokirjailija (k. 2018)
• 23. kesäkuuta – Hermann Gmeiner, itävaltalainen SOS-Lapsikylien perustaja (k. 1986)
• 29. kesäkuuta – Louis Burton Lindley Jr. (”Slim Pickens”), yhdysvaltalainen rodeoesiintyjä, elokuva- ja televisionäyttelijä (k. 1983)

heinäkuu–syyskuu

• 6. heinäkuuta – Oswaldo Guayasamin, ecuadorilainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1999)
• 8. heinäkuuta – Walter Scheel, Saksan liittopresidentti 1974–1979 (k. 2016)
• 11. heinäkuuta – Hans Sølvhøj, tanskalainen poliitikko ja hovimarsalkka (k. 1989)
• 14. heinäkuuta – Lino Ventura, italialainen näyttelijä (k. 1987)
• 15. heinäkuuta – Otto Palmgren, suomalainen röntgenlääkäri ja säveltäjä (k. 1967)
• 15. heinäkuuta – Rauli Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1949)
• 20. heinäkuuta – Sir Edmund Hillary, uusiseelantilainen vuorikiipeilijä (saavutti ensimmäisenä vuonna 1953 Mount Everestin huipun yhdessä šerpa-oppaansa Tenzing Norgayn kanssa) (k. 2008)
• 26. heinäkuuta – James Lovelock, brittiläinen tiedemies, kirjailija, ympäristönsuojelija ja tulevaisuudentutkija (k. 2022)
• 27. heinäkuuta – Helmi Mavis Hiltunen (Mavis Hiltunen Biesanz), amerikansuomalainen sosiologi ja tietokirjailija (k. 2008)
• 5. elokuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (k. 1995)
• 7. elokuuta – Kim Borg, suomalainen oopperalaulaja ja laulupedagogi (k. 2000)
• 7. elokuuta – Keijo Virtamo, suomalainen ensyklopedisti (k. 2021)
• 9. elokuuta – Edmund Hockridge, kanadalainen laulaja (k. 2009)
• 13. elokuuta – Lauri Lamminpää, suomalainen sotakirjailija (k. 2003)
• 28. elokuuta – Godfrey Hounsfield, vuoden 1979 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen sähköinsinööri, tietokonekerroskuvauksen keksijä (k. 2004)
• 29. elokuuta – Jorma Metsävainio, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1975)
• 1. syyskuuta – Arnold Meri, virolainen Neuvostoliiton armeijan eversti (k. 2009)
• 3. syyskuuta – Kerttu Tapiola, suomalainen emäntä, taidekauppias ja kulttuurivaikuttaja (k. 2012)
• 5. syyskuuta – Elisabeth Volkenrath, saksalainen sotarikoksista teloitettu SS-nainen ja keskitysleirien vartija (k. 1945)
• 6. syyskuuta – Eino S. Repo, suomalainen toimittaja (Yleisradion pääjohtaja) (k. 2002)
• 13. syyskuuta – Pentti Poukka, suomalainen lehtimies (k. 2012)
• 15. syyskuuta – Liisa Rautiainen, suomalainen kuvataiteilija ja kuvataideopettaja (k. 2018)
• 16. syyskuuta – Gunnel Frieberg, ruotsalainen kuvanveistäjä (k. 2010)
• 16. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä (k. 1962)
• 22. syyskuuta – Harry Sistonen, suomalainen tekniikan tutkija ja professori (k. 1987)
• 26. syyskuuta – Matilde Camus, espanjalainen runoilija (k. 2012)
• 29. syyskuuta – Sven G. Svenson, ruotsalainen kirjailija, yritysjohtaja, historioitsija ja pankkimies (k. 1997)

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Antonio Medina, espanjalainen shakinpelaaja (k. 2003)
• 5. lokakuuta – Olof Ojala, suomalainen varatuomari ja ministeri (k. 1977)
• 5. lokakuuta – Donald Pleasence brittiläinen näyttelijä (k. 1995)
• 7. lokakuuta – Georges Duby, ranskalainen historioitsija ja professori (k. 1996)
• 12. lokakuuta – Kaarlo Hartiala, suomalainen fysiologian professori, Turun yliopiston rehtori ja kansleri (k. 2009)
• 13. lokakuuta – Poul Møller, tanskalainen poliitikko (k. 1997)
• 14. lokakuuta – Elsa Sofia Kuusikoski (”Kirsti Kuusikko”), suomalainen kirjailija (k. 1982)
• 17. lokakuuta – Zhao Ziyang, Kiinan pääministeri vuosina 1980–1987 (k. 2005)
• 18. lokakuuta – Pierre Trudeau, Kanadan pääministeri 1968–1979 ja 1980–1984 (k. 2000)
• 19. lokakuuta – Helena Futtari, suomalainen näyttelijä, lausuntataiteilija ja lausunnanopettaja (k. 1973)
• 22. lokakuuta – Doris Lessing, vuoden 2007 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Väkivallan lapset) (k. 2013)
• 26. lokakuuta – Thomas Funck, ruotsalainen paroni, lastenkirjailija, radiotoimittaja ja ääninäyttelijä (k. 2010)
• 26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi 1941–1979 (k. 1980)
• 26. lokakuuta – Sanelma Vuorre, suomalainen mannekiinikoulun johtaja (k. 2009)
• 1. marraskuuta – Erling Jensen, tanskalainen poliitikko (k. 2000)
• 5. marraskuuta – Helvi Juvonen, suomalainen runoilija (k. 1959)
• 6. marraskuuta – Eeli Yli-Mattila, suomalainen runoilija (k. 1990)
• 10. marraskuuta – Mihail Kalašnikov, neuvostoliittolainen asesuunnittelija (AK-47-rynnäkkökivääri) (k. 2013)
• 10. marraskuuta – Orvokki Peltola, suomalainen kirjailija (k. 2003)
• 10. marraskuuta – Moise Tšombe, kongolainen poliitikko ja valtiomies, Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri 1964–1965 (k. 1969)
• 11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)
• 19. marraskuuta – Alan Young, englantilainen näyttelijä (k. 2016)
• 20. marraskuuta – Raino Westerholm, suomalainen poliitikko (k. 2017)
• 21. marraskuuta – Olof Bergström, ruotsalainen näyttelijä (k. 1984)
• 22. marraskuuta – Aage Hastrup, tanskalainen poliitikko (k. 1993)
• 23. marraskuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija (k. 1984)
• 26. marraskuuta – Norman Tokar, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1979)
• 29. marraskuuta – Joe Weider, kanadalainen kehonrakentaja ja liikemies (k. 2013)
• 30. marraskuuta – Reijo Merikanto, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 2004)
• 8. joulukuuta – Kalevi Piha, suomalainen liiketaloustieteen ja taloussosiologian professori (k. 2007)
• 8. joulukuuta – Sakari Piha, suomalainen biokemian professori (k. 2008)
• 9. joulukuuta – William Lipscomb, vuoden 1976 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2011)
• 11. joulukuuta – Paavo Aaltonen, suomalainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja (k. 1962)
• 11. joulukuuta – Jean Marais, ranskalainen näyttelijä ja ohjaaja (k. 1998)
• 11. joulukuuta – Elsa Skjerven, norjalainen poliitikko (k. 2005)
• 13. joulukuuta – Hans-Joachim Marseille, saksalainen hävittäjälentäjä (k. 1942)
• 31. joulukuuta – Artur Fischer, saksalainen keksijä (k. 2016)

Kuolleita

tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1919 kuolleista henkilöistä

• 1. tammikuuta – Hans Gutzeit, norjalaissyntyinen metsäteollisuusyrittäjä (Enso-Gutzeit) (s. 1836)
• 4. tammikuuta – Georg von Hertling, Saksan valtakunnankansleri 1917–1918 (s. 1843)
• 6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, vuoden 1906 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti 1901–1909(s. 1858)
• 15. tammikuuta – Karl Liebknecht, saksalainen sosialistipoliitikko (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
• 15. tammikuuta – Róża Luksemburg (”Rosa Luxemburg”), puolalais-saksalainen vallankumouksellinen (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
• 21. tammikuuta – Gojong, Korean kuningas 1863–1897, keisari 1897–1907 (s. 1852)
• 22. tammikuuta – Carl Larsson, ruotsalainen kuvataiteilija (s. 1853)
• 29. tammikuuta – Richard Bergh, ruotsalainen taidemaalari (s. 1858)
• 2. helmikuuta – Julius Kuperjanov, virolainen upseeri ja pataljoonankomentaja (s. 1894)
• 3. helmikuuta – Edward Charles Pickering, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1846)
• 16. helmikuuta – Vera Holodnaja, venäläinen elokuvanäyttelijä (s. 1893)
• 20. helmikuuta – Habib Allah Khan, Afganistanin emiiri (s. 1872)
• 21. helmikuuta – Kurt Eisner, saksalainen sosialistipoliitikko (s. 1867)
• 23. helmikuuta – A. A. Granfelt, suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja, kansanvalistus- ja raittiusliikkeen johtaja (s. 1846)
• 26. helmikuuta – Paul Due, norjalainen arkkitehti (s. 1835)
• 3. maaliskuuta – Johan Koren, norjalainen eläintieteilijä ja tutkimusmatkailija (s. 1879)
• 5. maaliskuuta – Ernest von Koerber, itävaltalainen valtiomies ja pääministeri (s. 1850)
• 8. maaliskuuta – Kasimir Agathon Lönnbohm (”Kasimir Leino”), suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja teatterimies (s. 1866)
• 8. maaliskuuta – Väinö Valvanne, suomalainen teosofi ja kirjailija (s. 1887)
• 16. maaliskuuta – Jakov Sverdlov venäläinen bolševikkipoliitikko, Keskuskomitean puheenjohtaja (Neuvosto-Venäjän valtionpäämies) 1918–1919 (s. 1885)
• 17. maaliskuuta – Paul von Jankó, unkarilainen muusikko ja insinööri (s. 1856)
• 23. maaliskuuta – Johannes Pesonen, suomalainen juristi ja senaattori (s. 1864)
• 24. maaliskuuta – Aaron Kosminski, puolanjuutalainen Viiltäjä-Jackiksi epäilty parturi (s. 1865)

huhtikuu–kesäkuu

• 3. huhtikuuta – Erik Grotenfelt, suomalainen jääkärivänrikki, kirjailija (s. 1891)
• 4. huhtikuuta – Sir William Crookes, englantilainen fyysikko ja kemisti (s. 1832)
• 6. huhtikuuta – Eetu Salin, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1866)
• 8. huhtikuuta – Thomas Chapman, angloirlantilainen maanomistaja ja baronetti (s. 1846)
• 9. huhtikuuta – Lorenzo Runeberg, suomalainen lääkäri ja valtiopäivämies, Johan Ludvig Runebergin poika (s. 1836)
• 10. huhtikuuta – Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumousjohtaja (s. 1879)
• 15. huhtikuuta – Jukka Lankila, suomalainen toimittaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1881)
• 20. huhtikuuta – Theodolinda Hahnsson, suomalainen kirjailija (ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija) (s. 1838)
• 6. toukokuuta – L. Frank Baum, yhdysvaltalainen kirjailija (Ihmemaa Oz) (s. 1856)
• 7. toukokuuta – Otto Engström, suomalainen gynelologi ja professori (s. 1853)
• 14. toukokuuta – Henry Heinz, amerikansaksalainen yrittäjä, H. J. Heinz Companyn perustaja (s. 1844)
• 15. toukokuuta – Aaron Aaronsohn, romanianjuutalainen kasvitieteilijä, maataloustieteilijä ja sionisti (s. 1876)
• 16. toukokuuta – Mally Burjam-Borga, suomalainen oopperalaulaja (s. 1874)
• 16. toukokuuta – Johannes Indrenius, suomalainen kontra-amiraali (s. 1859)
• 7. kesäkuuta – Ingeborg Malmström, suomenruotsalainen runoilija (s. 1831)
• 9. kesäkuuta – Henning von Holtzendorff, saksalainen amiraali (s. 1853)
• 22. kesäkuuta – Julian Skrjabin, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1908)
• 27. kesäkuuta – Toivo Kuisma, suomalainen jääkärikapteeni ja heimosoturi (s. 1885)
• 29. kesäkuuta – Ole Falck Ebbell, norjalainen arkkitehti (s. 1839)
• 29. kesäkuuta – H. G. Paloheimo, suomalainen teollisuusmies (s. 1864)
• 30. kesäkuuta – John William Strutt, Lordi Rayleigh, vuoden 1904 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko (s. 1842)

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Jussi Kujala, suomalainen kirjailija ja SDP:n kansanedustaja (s. 1878)
• 8. heinäkuuta – Kalle Piilonen, suomalainen liikemies ja valtiopäivämies (s. 1844)
• 11. heinäkuuta – William Brewster, yhdysvaltalainen lintutieteilijä (s. 1851)
• 15. heinäkuuta – Hermann Emil Fischer, vuoden 1902 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1852)
• 21. heinäkuuta – Pavel Suzor, venäläinen arkkitehti (s. 1844)
• 8. elokuuta – Ernst Haeckel, saksalainen biologi ja filosofi (s. 1834)
• 9. elokuuta – Ruggero Leoncavallo, italialainen säveltäjä (Pajatso) (s. 1857)
• 11. elokuuta – Andrew Carnegie, skotlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen teollisuusmies ja hyväntekijä (s. 1835)
• 12. elokuuta – Oscar Strugstad, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1851)
• 19. elokuuta – Johannes Lankinen, suomalainen kirjailija (s. 1851)
• 24. elokuuta – Heikki Paasonen, suomalainen kieli- ja kansatieteilijä (s. 1865)
• 24. elokuuta – Gösta Sandels, ruotsalainen taidemaalari (s. 1887)
• 27. elokuuta – Louis Botha, buurisotien afrikaanikenraali (Etelä-Afrikan unionin ensimmäinen pääministeri) (s. 1862)
• 5. syyskuuta – Kustaa Karjalainen, suomalainen kielitieteilijä ja tutkimusmatkailija (s. 1871)
• 5. syyskuuta – Vasili Tšapajev, puna-armeijan komentaja Venäjän sisällissodassa (s. 1887)
• 6. syyskuuta – Eva Ljungberg (”Draba Verna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1850)
• 10. syyskuuta – Helena Munktell, ruotsalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1852)
• 12. syyskuuta – Leonid Andrejev, venäläinen kirjailija (s. 1871)
• 27. syyskuuta – Adelina Patti, italialainen oopperalaulaja (s. 1843)

lokakuu–joulukuu

• 6. lokakuuta – Paul von Nicolay, Pavel Nikolajevitš, venäläinen evankelista (s. 1860)
• 8. lokakuuta – Viktor Alfred Pettersson, suomenruotsalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1849)
• 11. lokakuuta – Karl Adolph Gjellerup (”Epigonos”), vuoden 1917 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s. 1857)
• 13. lokakuuta – Robert Runeberg, suomalainen laivanrakennusinsinööri (s. 1846)
• 23. lokakuuta – Emerik Lyytinen, suomalainen opettaja ja uskonnollinen kirjailija (s. 1865)
• 26. lokakuuta – Motojirō Akashi, japanilainen kenraali ja Taiwanin kenraalikuvernööri (s. 1864)
• 4. marraskuuta – Daniel Peter, sveitsiläinen kondiittori, maitosuklaan keksijä (s. 1836)
• 7. marraskuuta – Hugo Haase, saksalainen poliitikko ja ministeri (s. 1863)
• 15. marraskuuta – Alfred Werner, vuoden 1913 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (s. 1866)
• 16. marraskuuta – Oscar Kleineh, suomalainen taidemaalari (s. 1846)
• 18. marraskuuta – Thiodolf Rein, suomalainen historioitsija ja filosofi (Helsingin yliopiston rehtori) (s. 1838)
• 19. marraskuuta – Victor Westerholm, suomalainen taidemaalari (s. 1860)
• 24. marraskuuta – Mooses Putro, inkeriläinen kirkkomuusikko ja säveltäjä (s. 1848) (kadonnut)
• 2. joulukuuta – Henry Clay Frick, yhdysvaltalainen liikemies ja suurlahjoittaja (s. 1849)
• 3. joulukuuta – Ernst Gustaf Palmén, suomalainen historiantutkija, vapaaherra ja valtioneuvos (s. 1849)
• 3. joulukuuta – Auguste Renoir, ranskalainen impressionisti, taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1841)
• 16. joulukuuta – Luigi Illica, italialainen libretisti (s. 1857)
• 18. joulukuuta – Horatio Parker, yhdysvaltalainen säveltäjä, urkuri, kuoromestari ja musiikinopettaja (s. 1863)
• 18. joulukuuta – Valle Rosenberg, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
• 28. joulukuuta – Johannes Rydberg, ruotsalainen fyysikko (s. 1854)
• 31. joulukuuta – Elin Danielson-Gambogi, suomalainen taidemaalari (s. 1861)
• 31. joulukuuta – Marie van Zandt, yhdysvaltalainen sopraano (s. 1858)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Stark
• Nobelin lääketieteen palkinto: Jules Bordet
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Carl Spitteler
• Nobelin rauhanpalkinto: Woodrow Wilson

Muuta

• Kirjallisuusvuosi 1919

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1919 Wikimedia Commonsissa