Öljyntuotanto

Öljyntuotanto tarkoittaa tapoja ottaa maaperän maaöljy ihmiskunnan jalostettavaksi ja kulutukseen. Perinteisesti öljyä on saatu poraamalla reikiä maankuoren läpi ja pumppaamaalla sitä maan pinnalle. Kun helpoimmat kohteet on jo käytetty tai on alettu siirtyä öljynetsinnässä ja -tuotannossa yhä vaikeampiin paikkoihin ja alettu käyttää tekniikoita kuten vesiruiskutusta^selvennä, visuaalisia kolmi- ja neliulotteisia^selvennä seismisiä menetelmiä^selvennä, reservien mallintamista^selvennä ja haarautuvia horisontaalisia kaivoja^selvennä. Nestemäisistä konventionaalisesta öljystä on alettu siirtyä myös ns. epätavanomaiseen öljyyn, joka vaatii aiemmasta poikkeavia tuotantomenetelmiä. Suurin epätavanomaisen öljyn käytössä oleva lähde on öljyhiekka. ^lähde?

Öljyntuotantoalueista merkittävin on perinteisesti ollut Lähi-itä. Öljyntuotanto sijoittuu yleensä öljykentille. Merellä öljyä porataan öljynporauslautoilla. Poraustorniin kiinnitetyn onton teräsputken ja timantti- tai kovametalliterän avulla porattavan reiän syvyys on tyypillisesti nykyisin muutamasta sadasta metristä kymmeneen kilometriin. Öljylähteestä pumpattu raakaöljy käsitellään öljynjalostamossa, joka voi tuottaa esimerkiksi bensiiniä ja dieselöljyä muiden tisleiden lisäksi.^lähde?

Öljyntuotanto ja esiintymien etsintä on kallista, riskialtista ja aikaa vievää, minkä takia siitä vastaavat usein suuret öljy-yhtiöt tai öljyntuottajamaat yhteistyössä erikoistuneiden yritysten kanssa. Viive esiintymän löydöstä ja koeporauksista sen hyödyntämisen aloittamiseen on normaalisti yli viisi vuotta. Barreleissa mitattaviin tuotantomääriin voivat vaikuttaa esimerkiksi luonnonkatastrofit, taantumat, lakot ja pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit.^lähde?

Öljyhuippu-käsitteellä tarkoitetaan maailmanlaajuisen öljyntuotantohuipun ajankohtaa ja erityisesti sen ennustamista. Öljyntuotannon määrä voi vaikuttaa kansantalouksien kehitykseen, ja saatavuusongelmien seurauksena on historian aikana syntynyt useita öljykriisejä.^lähde?

Öljyntuotannon määrä ja tuottajamaat

Pääartikkeli: Luettelo maaöljyntuottajavaltioista

Öljyntuottajamaat. Sinisellä OPECin jäsenmaat.

Öljyntuotanto on määrällisesti ollut keskimäärin kasvavaa. Vuonna 2015 yhdysvaltalainen IEA arvioi maailmanlaajuisen päivittäisen öljytuotannon olleen 95,73 miljoonaa barrelia, joista perinteisesti keskeisten öljyntuottajamaiden OPEC-järjestön maat tuottivat 38,33 miljoonaa barrelia ja järjestöön kuulumattomat maat 57,40 miljoonaa barrelia. Tuotanto oli jonkin verran kulutusta suurempaa, ja varastoon kertyi arviolta noin 1,9 miljoonaa tonnia öljyä. ^[1]

Vuonna 2015 kaksitoista suurinta öljyntuottajamaata olivat: Saudi-Arabia 565 Mt, Yhdysvallat 555 Mt, Venäjä 532 Mt, Kiina 216 Mt, Kanada 214 Mt, Irak 186 Mt, Arabiemiirikunnat 161 Mt, Kuwait 151 Mt, Venezuela 146 Mt, Iran 133 Mt, Brasilia 129 Mt ja Meksiko 127 Mt. ^[2]

Öljyä tuottaa Aasiassa Jemen, Kiina, Syyria, Kazakstan ja Venäjä sekä Persianlahtea ympäröivistä maista Arabiemiirikunnat, Bahrain, Iran, Irak, Kuwait, Oman, Qatar ja Saudi-Arabia. Afrikan maista öljyä tuottaa Algeria, Libya, Nigeria, Päiväntasaajan Guinea ja Sudan. Etelä-Amerikasta öljyä tuottavat Argentiina, Barbados, Bolivia, Brasilia, Chile, Kolumbia, Kuuba, Ecuador, Guatemala, Peru, Suriname, Trinidad ja Tobago sekä Venezuela. Euroopasta öljyä tuottavat Bulgaria ja Romania sekä Pohjanmeren rantavaltioista Norja, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta. Pohjois-Amerikasta öljyä tuottavat Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat.

Öljyntuottajamaiden suuruusjärjestyksessä ja tuotantomäärissä on tapahtunut muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2009 IEA:n mukaan kymmenen maata vastasi yli 60 prosentista koko maailman öljyntuotannosta. Tuolloin maat olivat suuruusjärjestyksessä: Venäjä 494 Mt (13 %), Saudi-Arabia 452 Mt (12 %), Yhdysvallat 320 Mt (8 %), Iran 206 Mt (5 %), Kiina 194 Mt (5 %), Kanada 152 Mt (4 %), Meksiko 146 Mt (4 %), Venezuela 126 Mt (3 %), Kuwait 124 Mt (3 %) ja Arabiemiraatit 120 Mt (3 %).^[3] Vuonna 2014 Yhdysvallat nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi.^[4]