Novartis Finland

🌍 Maailman potilasturvallisuuspäivä 2024 🌍   Maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään tänään 17.9.2024. Tämän vuoden teemana on oikea ja oikea-aikainen diagnoosin merkitys potilasturvallisuuden varmistamisessa.   Novartis työskentelee jatkuvasti havaitakseen, arvioidakseen ja estääkseen lääkkeidemme haittavaikutuksia tai muita lääkkeisiin liittyviä ongelmia koko lääkkeidemme elinkaaren ajan. Keskitymme vahvasti potilaan näkökulmaan keräämällä ja integroimalla potilaiden kokemuksia lääkehoidosta.   Potilasturvallisuus on terveydenhuollon ensisijainen tavoite, ja diagnosoinnin parantaminen ja sen tekeminen oikea-aikaisesti on keskeinen osa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Väärä diagnoosi voi johtaa viivästyneeseen hoitoon, tarpeettomiin toimenpiteisiin ja erilaisiin tahattomiin vahinkoihin. Keskittymällä tarkkaan ja oikea-aikaiseen diagnoosiin voimme parantaa potilaiden terveyttä ja rakentaa luottamusta terveydenhuoltojärjestelmiin.   Tänään Novartis Finlandilla kokoonnuimme yhdessä toimistolla viettämään maailman laajuista potilasturvallisuuspäivää yhdessä kollegoiden kanssa. Iltapäivän tapahtumassa kuulimme Kumppanuustiimimme meneillään olevasta mielenkiintoisesta myös potilasturvallisuutta koskevasta projektista ja jatkoimme tapahtumaa rennolla ja hauskalla lääketurva-musiikkibingolla, jossa tunnistimme lääketurvaan liittyvä sanastoa musiikista.   Sitoudutaan yhdessä maailmanlaajuisen potilasturvallisuuspäivän tämän vuotiseen "Get it right, make it safe!" -sloganiin! Yhdessä voimme edistää potilasturvallisuutta ja  terveempää tulevaisuutta kaikille. Kuvassa Suomen Lääketurvatiimi vasemmalta Helmi Kainulainen, Kaisu Ritamäki, Zahra Hussein-Ollikainen ja Salla Ahvenainen.   #MaailmanPotilasturvallisuuspäivä #Potilasturvallisuus #GetItRightMakeItSafe #Terveydenhuolto #NovartisFinland

Mitä palvelumuotoilija tekee lääkeyrityksessä? Elina Lämsän urapolku lääkealalla on johtanut rooliin, jollaisesta hän ei opiskeluaikoina vielä osannut haaveillakaan. Lue, miten Elina on päätynyt tähän monipuoliseen tehtävään Novartiksella ja montako kiloa kyykkytangossa nousee: ”Kuulin Novartiksesta crossfit-treeneissä, kun olin juuri väitellyt farmasian tohtoriksi potilaiden kokemuksista sähköisen reseptin käyttöönotosta ja treenikaverini kysyi, olinko ajatellut hakevani lääkeyritykseen töihin. En todellakaan ollut! Novartislainen kaverini kertoi heillä kaivattavan juuri potilaslähtöistä ajattelua ja hyvää ymmärrystä terveydenhuollosta. Olin työskennellyt apteekeissa, yliopistolla, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealla sekä sairaalan osastoilla yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten sekä potilaiden kanssa. Aloitin Novartiksella aluksi neurologian lääketieteellisenä asiantuntijana, mutta melko pian hakeuduin uuteen Healthcare Solutions Managerin rooliin. HSM:n tehtäviin kuuluu ymmärryksen kerääminen potilaiden hoitopoluista sekä niitä sujuvoittavien ratkaisujen yhteiskehittäminen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa. Juuri nyt terveydenhuolto on murroksessa, resurssit ovat tiukilla ja palveluita tulisi siirtää yhä enemmän sähköisiksi. Koen työni merkitykselliseksi, jos voin osaamisellani tuoda yhteen eri tahojen tarpeet esimerkiksi uuden digipalvelun kehittämiselle. Roolini myötä kiinnostuin asiakaslähtöisyydestä ja huomasin palvelumuotoilun olevan hyvä työkalu sen kehittämiseen. Novartis mahdollisti minulle palvelumuotoilun perusopintojen suorittamisen töiden ohella ja niiden myötä työtehtäväni ovat laajentuneet myös yrityksemme sisäiseen kehittämiseen. Urapolkuni on poukkoillut, mutta vienyt tehtävään, jossa pystyn hyödyntämään vahvuuksiani ja kokemustani innostavalla tavalla. Parasta työssäni on toimia erilaisten ihmisten kanssa, ymmärtää heidän tarpeitaan ja saada heidät innostumaan uusien asioiden kokeilemisesta ja yhdessä tekemisestä. Viihdyn Novartiksella, sillä meillä on innostava ilmapiiri sekä mahtavat työkaverit, joiden tsempillä pääsee parhaimpiin tuloksiin niin töissä kuin yhdessä urheillessakin!” Työnteosta huolimatta Elinalle jää edelleen energiaa urheilla crossfit-salilla – nykyinen takakyykkymaksimi on 100 kiloa!

Miten vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon? Novartis Finland on jättänyt toimintailmoituksen vaikuttamistoiminnastaan Valtiontalouden tarkastusviraston avoimuusrekisteriin. Ilmoitus kattaa Novartiksen huhti-kesäkuun 2024 aikana tapahtuneen vaikuttamisen. Novartis on lääkeyrityksenä osa suomalaista terveydenhuoltoa. Pyrimme yhdessä eri toimijoiden kanssa edistämään sitä, että suomalainen terveydenhuolto olisi ihmiskeskeistä ja vaikuttavaa ja potilaat saisivat innovatiiviset hoidot käyttöönsä viiveettömästi. Edistämme näitä tavoitteita myös vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon. Noudatamme toiminnassamme lääketeollisuuden eettisiä ohjeita. Kuluneen kevät-kesän aikana olemme olleet yhteydessä ministeriöiden ja eduskunnan virkamiehiin sekä poliittisiin päättäjiin aiheinamme EU:n lääkeasioiden uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuus, lääkesäästöt, vastasyntyneiden seulonnat, sydänsairauksien sekundaaripreventio, terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Raportoimme jatkossa vaikuttamistoiminnastamme kahdesti vuodesta, sillä Suomen lain mukaan eduskuntaan tai ministeriöihin kohdistuvasta, pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta tai sen neuvonnasta on jatkossa ilmoitettava avoimuusrekisteriin. Lisätietoja toimintailmoituksestamme: https://lnkd.in/ddhpDiJA 

Maija Wolfin työ Novartiksella keskittyy tosielämän näyttöä tuottaviin tutkimuksiin. Mutta mitä RWE-tutkimus oikein on? Ja millaisia muutoksia syksy tuo tullessaan Maijan työarkeen? Tutustu hänen uratarinaansa! ”Aikani tutkijana on minulle arvokas pääoma – se tarjosi valtavasti kokemusta, opetti tärkeitä taitoja ja antoi perspektiiviä nykyiseen työhöni. Lähtökohdiltani olen biologi, pääaineena opiskelin perinnöllisyystiedettä. Väiteltyäni syövän molekyyligenetiikasta pääsin sukeltamaan akateemisen tutkimuksen maailmaan. Aloitin työurani postdoc-tutkijana Yhdysvaltain kansallisessa terveysinstituutissa, minkä jälkeen tein töitä VTT:n lääkekehityksen biotekniikassa, Turun yliopistossa sekä Suomen molekyylilääketieteen instituutissa. Sain molekyylilääketieteen dosentin arvon vuonna 2017 Helsingin yliopistosta. Samoihin aikoihin kiinnostuin yhä enemmän terveystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja siirryin konsulttiyritykseen työskentelemään aiheen parissa.    Viimeiset viitisen vuotta olen työskennellyt Novartiksella. Nykyinen roolini on Nordic Evidence Generation Lead, eli edistän tosielämän tietoa hyödyntäviä tutkimuksia ja hankkeita Suomessa sekä pohjoismaisessa organisaatiossamme. Nämä tosielämän näyttöä tuottavat tutkimukset (real-world evidence, RWE-tutkimukset) ovat tärkeä palanen terveydenhuollon kehittämisessä. Ne perustuvat terveydenhuollon arjessa kliinisten tutkimusten ulkopuolella kerättyyn tietoon, jota saadaan muun muassa terveydenhuollon eri rekistereistä ja sairaaloiden tietoaltaista. Tosielämän näyttö on merkittävässä osassa, kun halutaan esimerkiksi ymmärtää sairauksien esiintyvyyttä ja tautitaakkaa, tunnistaa riskitekijöitä, kehittää diagnostiikkaa ja tehokkaampia hoitoja tai arvioida uusien hoitojen vaikuttavuutta. Havahduin jo tutkijana siihen, miten tärkeää eri toimijoiden välinen yhteistyö on. Yhteistyö korostuu nykyisessä työssäni, ja pidänkin erityisesti hankkeista, joissa pääsemme terveydenhuollon muiden toimijoiden kanssa yhdessä ratkomaan tieteellisiä kysymyksiä tosielämän näyttöä hyödyntäen. Koen, että Suomessa on alalla upean positiivinen ilmapiiri, joka tukee akateemis-teollista yhteistyötä. Yhteistä työsarkaa vielä riittääkin! Meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, miten tietoa voisi käyttää entistä tehokkaammin kliinisessä arjessa ja terveydenhuollon vaikuttavuuden parantamiseksi. Nautin monipuolisesta ja merkityksellisestä työstäni Novartiksella. Olen iloinen siitä, miten aktiivinen toimija ja kumppani Novartis on useassa terveydenhuoltoa edistävässä tutkimushankkeessa. On myös mahtavaa, että meillä pystyy talon sisällä kehittämään omaa osaamista. Esimerkiksi vaihto-ohjelmat tiimien välillä ovat upea tilaisuus päästä oppimaan uutta ja jakamaan osaamista. Odotankin jo innolla alkavaa syksyä ja uusia tuulia, kun aloitan osa-aikaisen työkierron tiimissä, joka vastaa lääkkeiden markkinoille pääsystä.”

Kiitos vierailusta Novartikselle Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finlandin Anne-Mari Virolainen ja Arto Virtanen! Oli innostavaa vaihtaa ajatuksia alan kasvusta, kehityksestä ja mahdollisuuksista!

Saimme viettää kauniin kesäillan yhdessä kollegojen kanssa kesäjuhlissa ja juhlimme yhdessä myös Pride-hengessä. Illan aikana askarreltiin kukkaseppeleitä ja loihdittiin säihkyviä glittereitä kasvoille. Sateenkaaren värit koristivat usean kollegan poskia ja muistuttivat tasavertaisuuden merkityksestä. Kaikkien tasavertainen kohtelu on meidän jokaisen tehtävä vuoden jokaisena päivänä. Se, että jokainen on yhtä arvokas juuri sellaisena kuin on ja kuuluu joukkoon omana itsenään vaikuttaa myös siihen, että saamme yhdessä aikaan enmmän. Pride-kuukautena ja -viikkona nämä teemat ovat meillä erityisesti esillä. 🌈

Terveiset aurinkoisesta Porista! Tänään tiistaina Novartiksen tiimi on Suomi Areenassa mukana Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finland iltapäivässä Rantalavalla klo 14-17:45. Ohjelmassa on keskusteluja mm. suomalaisten työ- ja toimintakyvystä, hyvinvointialueiden tulevaisuudesta ja investoinneista, Euroopan kilpajuoksusta Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa tutkimuksessa sekä ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Kuvassa tiimimme vasemmalta Pinja Krook, Pekka Salomaa, Aleksandra Räisänen, Liisa Wilkman, Elina Wiik, Minna Kumpula, Eeva Kärkkäinen, Jenni Repo, Stina Rosqvist ja Mika Skottman. Laita viestiä tai nykäise hihasta jos olet Porissa paikalla! #terveysontekoja #suomiareena

Uunituore tutkimus osoittaa, että sydäninfarktin uusintariski on yhteydessä hoitoon liittyviin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimustulosten perusteella sydänpotilaiden luokittelu sydäninfarktin uusintariskin mukaan voisi helpottaa yksilöllisen hoidon suunnittelussa ja terveydenhuollon resurssien tehokkaammassa kohdentamisessa. Toteutimme tutkimuksen Novartiksen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten ja ESiOR Oy:n yhteistyönä. ”Tutkimus viittaa siihen, että paremmalla riskitekijöiden hoidolla olisi mahdollista vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia sen lisäksi, että se parantaa potilaiden ennustetta ja elämänlaatua sydäntapahtuman jälkeen”, sanoo Tuomas Rissanen, Siun soten kardiologian ylilääkäri. ”Olemme lääkeyrityksenä osa terveydenhuoltoa. Siun sotessa tehty tutkimus on esimerkki siitä, miten lääkeyritys voi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa kehittää potilaiden hoitoa entistä vaikuttavammaksi. Kun voimavarat kohdennetaan mahdollisimman järkevästi, voimme varmistaa, että potilaat saavat jatkossakin parasta mahdollista hoitoa ja terveydenhuoltojärjestelmämme kykenee ottamaan uudet innovaatiot käyttöön”, tieteellinen asiantuntija Annukka Kivelä Novartikselta toteaa. Tutkimuksessa potilaat jaettiin viiteen riskiluokkaan sen perusteella, miten todennäköistä heidän on saada uusi sydän- ja verisuonitautitapahtuma, esimerkiksi sydäninfarkti seuraavan viiden vuoden aikana. Kumulatiiviset sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelivat pienimmän riskiluokan 15 511 eurosta potilasta kohden suurimman uusintatapahtumariskin 44 859 euroon potilasta kohden viiden vuoden seurannassa. Olemme jatkaneet työtä mallintamalla sitä, miten esimerkiksi LDL-kolesterolitavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi sydäntapahtuman uusintariskiin ja sitä kautta hyvinvointialueelle syntyviin kustannuksiin. Tavoitteena on, että potilaat saavat tarpeellisen hoidon oikea-aikaisesti. #sydänterveys #sydänsairaudet #sydäninfarkti Janne Martikainen

Yhdenvertaisuus on tärkeä arvomme ja kaikkien tasavertainen kohtelu on jokaisen tehtävä vuoden jokaisena päivänä. Nyt Pride-kuukauden aikana lisäämme tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksista sekä henkilöstöllemme että ulkoisesti. Hyvää Pride-kuukautta kaikille! 🌈

Yhden kliinisen lääketutkimuksen hoidon arvo potilaille on 1,2 miljoonaa euroa ja yhteiskunnallinen arvo Suomen terveydenhuollolle noin 10 miljoonaa euroa. Näin kertoo uusi selvitys, jonka toteuttivat Lääketeollisuus ry / Pharma Industry Finland ja ESiOR Oy. Luvut osoittavat, että lääkeyritysten tuottamat kliiniset lääketutkimukset tuovat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä Suomeen myös rahassa mitattuna. Lue lisää alta!