yksiköllinen

Finnish

Etymology

yksikkö ‎ -llinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksikølːinen/, [ˈyks̠iˌk̟ø̞lːine̞n]
• Rhymes: -ølːinen
• Syllabification^(key): yk‧si‧köl‧li‧nen

Adjective

yksiköllinen (comparative yksiköllisempi, superlative yksiköllisin)

1. singular

Declension

Inflection of yksiköllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksiköllinen	yksikölliset
genitive		yksiköllisen	yksiköllisten yksiköllisien
partitive		yksiköllistä	yksiköllisiä
illative		yksikölliseen	yksiköllisiin
		singular	plural
nominative		yksiköllinen	yksikölliset
accusative	nom.	yksiköllinen	yksikölliset
	gen.	yksiköllisen
genitive		yksiköllisen	yksiköllisten yksiköllisien
partitive		yksiköllistä	yksiköllisiä
inessive		yksiköllisessä	yksiköllisissä
elative		yksiköllisestä	yksiköllisistä
illative		yksikölliseen	yksiköllisiin
adessive		yksiköllisellä	yksiköllisillä
ablative		yksikölliseltä	yksiköllisiltä
allative		yksikölliselle	yksiköllisille
essive		yksiköllisenä	yksiköllisinä
translative		yksikölliseksi	yksiköllisiksi
abessive		yksiköllisettä	yksiköllisittä
instructive		—	yksiköllisin
comitative		—	yksiköllisine

Possessive forms of yksiköllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksikölliseni yksikölliseni accusative nom. yksikölliseni yksikölliseni gen. yksikölliseni genitive yksikölliseni yksiköllisteni yksiköllisieni partitive yksiköllistäni yksiköllisiäni inessive yksiköllisessäni yksiköllisissäni elative yksiköllisestäni yksiköllisistäni illative yksikölliseeni yksiköllisiini adessive yksikölliselläni yksiköllisilläni ablative yksikölliseltäni yksiköllisiltäni allative yksikölliselleni yksiköllisilleni essive yksiköllisenäni yksiköllisinäni translative yksiköllisekseni yksiköllisikseni abessive yksiköllisettäni yksiköllisittäni instructive — — comitative — yksiköllisineni second-person singular possessor singular plural nominative yksiköllisesi yksiköllisesi accusative nom. yksiköllisesi yksiköllisesi gen. yksiköllisesi genitive yksiköllisesi yksiköllistesi yksiköllisiesi partitive yksiköllistäsi yksiköllisiäsi inessive yksiköllisessäsi yksiköllisissäsi elative yksiköllisestäsi yksiköllisistäsi illative yksikölliseesi yksiköllisiisi adessive yksikölliselläsi yksiköllisilläsi ablative yksikölliseltäsi yksiköllisiltäsi allative yksiköllisellesi yksiköllisillesi essive yksiköllisenäsi yksiköllisinäsi translative yksikölliseksesi yksiköllisiksesi abessive yksiköllisettäsi yksiköllisittäsi instructive — — comitative — yksiköllisinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksiköllisemme yksiköllisemme accusative nom. yksiköllisemme yksiköllisemme gen. yksiköllisemme genitive yksiköllisemme yksiköllistemme yksiköllisiemme partitive yksiköllistämme yksiköllisiämme inessive yksiköllisessämme yksiköllisissämme elative yksiköllisestämme yksiköllisistämme illative yksikölliseemme yksiköllisiimme adessive yksiköllisellämme yksiköllisillämme ablative yksikölliseltämme yksiköllisiltämme allative yksiköllisellemme yksiköllisillemme essive yksiköllisenämme yksiköllisinämme translative yksikölliseksemme yksiköllisiksemme abessive yksiköllisettämme yksiköllisittämme instructive — — comitative — yksiköllisinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksiköllisenne yksiköllisenne accusative nom. yksiköllisenne yksiköllisenne gen. yksiköllisenne genitive yksiköllisenne yksiköllistenne yksiköllisienne partitive yksiköllistänne yksiköllisiänne inessive yksiköllisessänne yksiköllisissänne elative yksiköllisestänne yksiköllisistänne illative yksikölliseenne yksiköllisiinne adessive yksiköllisellänne yksiköllisillänne ablative yksikölliseltänne yksiköllisiltänne allative yksiköllisellenne yksiköllisillenne essive yksiköllisenänne yksiköllisinänne translative yksikölliseksenne yksiköllisiksenne abessive yksiköllisettänne yksiköllisittänne instructive — — comitative — yksiköllisinenne third-person possessor singular plural nominative yksiköllisensä yksiköllisensä accusative nom. yksiköllisensä yksiköllisensä gen. yksiköllisensä genitive yksiköllisensä yksiköllistensä yksiköllisiensä partitive yksiköllistään yksiköllistänsä yksiköllisiään yksiköllisiänsä inessive yksiköllisessään yksiköllisessänsä yksiköllisissään yksiköllisissänsä elative yksiköllisestään yksiköllisestänsä yksiköllisistään yksiköllisistänsä illative yksikölliseensä yksiköllisiinsä adessive yksiköllisellään yksiköllisellänsä yksiköllisillään yksiköllisillänsä ablative yksikölliseltään yksikölliseltänsä yksiköllisiltään yksiköllisiltänsä allative yksikölliselleen yksiköllisellensä yksiköllisilleen yksiköllisillensä essive yksiköllisenään yksiköllisenänsä yksiköllisinään yksiköllisinänsä translative yksiköllisekseen yksikölliseksensä yksiköllisikseen yksiköllisiksensä abessive yksiköllisettään yksiköllisettänsä yksiköllisittään yksiköllisittänsä instructive — — comitative — yksiköllisineen yksiköllisinensä

Derived terms

• yksiköllisesti

Further reading

• “yksiköllinen”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04