Jump to content

yhdistyminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhdistyä-minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhdistyminen/, [ˈyçdis̠ˌtymine̞n]
  • Rhymes: -yminen
  • Hyphenation(key): yh‧dis‧ty‧mi‧nen

Noun

[edit]

yhdistyminen

  1. verbal noun of yhdistyä
    1. unification (the act of becoming one)
    2. (physics) interference (effect caused by the superposition of two systems of waves)

Declension

[edit]
Inflection of yhdistyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdistyminen yhdistymiset
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
singular plural
nominative yhdistyminen yhdistymiset
accusative nom. yhdistyminen yhdistymiset
gen. yhdistymisen
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
inessive yhdistymisessä yhdistymisissä
elative yhdistymisestä yhdistymisistä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
adessive yhdistymisellä yhdistymisillä
ablative yhdistymiseltä yhdistymisiltä
allative yhdistymiselle yhdistymisille
essive yhdistymisenä yhdistymisinä
translative yhdistymiseksi yhdistymisiksi
abessive yhdistymisettä yhdistymisittä
instructive yhdistymisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhdistyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]