välttämätön

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæltːæmætøn/, [ˈʋæl̪t̪ːæˌmæt̪ø̞n]
• Rhymes: -ætøn
• Hyphenation^(key): vält‧tä‧mä‧tön

Adjective

välttämätön (comparative välttämättömämpi, superlative välttämättömin)

1. inevitable, necessary, essential

Declension

Inflection of välttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		välttämätön	välttämättömät
genitive		välttämättömän	välttämättömien
partitive		välttämätöntä	välttämättömiä
illative		välttämättömään	välttämättömiin
		singular	plural
nominative		välttämätön	välttämättömät
accusative	nom.	välttämätön	välttämättömät
	gen.	välttämättömän
genitive		välttämättömän	välttämättömien välttämätönten rare
partitive		välttämätöntä	välttämättömiä
inessive		välttämättömässä	välttämättömissä
elative		välttämättömästä	välttämättömistä
illative		välttämättömään	välttämättömiin
adessive		välttämättömällä	välttämättömillä
ablative		välttämättömältä	välttämättömiltä
allative		välttämättömälle	välttämättömille
essive		välttämättömänä	välttämättöminä
translative		välttämättömäksi	välttämättömiksi
abessive		välttämättömättä	välttämättömittä
instructive		—	välttämättömin
comitative		—	välttämättömine

Possessive forms of välttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative välttämättömäni välttämättömäni accusative nom. välttämättömäni välttämättömäni gen. välttämättömäni genitive välttämättömäni välttämättömieni välttämätönteni rare partitive välttämätöntäni välttämättömiäni inessive välttämättömässäni välttämättömissäni elative välttämättömästäni välttämättömistäni illative välttämättömääni välttämättömiini adessive välttämättömälläni välttämättömilläni ablative välttämättömältäni välttämättömiltäni allative välttämättömälleni välttämättömilleni essive välttämättömänäni välttämättöminäni translative välttämättömäkseni välttämättömikseni abessive välttämättömättäni välttämättömittäni instructive — — comitative — välttämättömineni second-person singular possessor singular plural nominative välttämättömäsi välttämättömäsi accusative nom. välttämättömäsi välttämättömäsi gen. välttämättömäsi genitive välttämättömäsi välttämättömiesi välttämätöntesi rare partitive välttämätöntäsi välttämättömiäsi inessive välttämättömässäsi välttämättömissäsi elative välttämättömästäsi välttämättömistäsi illative välttämättömääsi välttämättömiisi adessive välttämättömälläsi välttämättömilläsi ablative välttämättömältäsi välttämättömiltäsi allative välttämättömällesi välttämättömillesi essive välttämättömänäsi välttämättöminäsi translative välttämättömäksesi välttämättömiksesi abessive välttämättömättäsi välttämättömittäsi instructive — — comitative — välttämättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative välttämättömämme välttämättömämme accusative nom. välttämättömämme välttämättömämme gen. välttämättömämme genitive välttämättömämme välttämättömiemme välttämätöntemme rare partitive välttämätöntämme välttämättömiämme inessive välttämättömässämme välttämättömissämme elative välttämättömästämme välttämättömistämme illative välttämättömäämme välttämättömiimme adessive välttämättömällämme välttämättömillämme ablative välttämättömältämme välttämättömiltämme allative välttämättömällemme välttämättömillemme essive välttämättömänämme välttämättöminämme translative välttämättömäksemme välttämättömiksemme abessive välttämättömättämme välttämättömittämme instructive — — comitative — välttämättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative välttämättömänne välttämättömänne accusative nom. välttämättömänne välttämättömänne gen. välttämättömänne genitive välttämättömänne välttämättömienne välttämätöntenne rare partitive välttämätöntänne välttämättömiänne inessive välttämättömässänne välttämättömissänne elative välttämättömästänne välttämättömistänne illative välttämättömäänne välttämättömiinne adessive välttämättömällänne välttämättömillänne ablative välttämättömältänne välttämättömiltänne allative välttämättömällenne välttämättömillenne essive välttämättömänänne välttämättöminänne translative välttämättömäksenne välttämättömiksenne abessive välttämättömättänne välttämättömittänne instructive — — comitative — välttämättöminenne third-person possessor singular plural nominative välttämättömänsä välttämättömänsä accusative nom. välttämättömänsä välttämättömänsä gen. välttämättömänsä genitive välttämättömänsä välttämättömiensä välttämätöntensä rare partitive välttämätöntään välttämätöntänsä välttämättömiään välttämättömiänsä inessive välttämättömässään välttämättömässänsä välttämättömissään välttämättömissänsä elative välttämättömästään välttämättömästänsä välttämättömistään välttämättömistänsä illative välttämättömäänsä välttämättömiinsä adessive välttämättömällään välttämättömällänsä välttämättömillään välttämättömillänsä ablative välttämättömältään välttämättömältänsä välttämättömiltään välttämättömiltänsä allative välttämättömälleen välttämättömällensä välttämättömilleen välttämättömillensä essive välttämättömänään välttämättömänänsä välttämättöminään välttämättöminänsä translative välttämättömäkseen välttämättömäksensä välttämättömikseen välttämättömiksensä abessive välttämättömättään välttämättömättänsä välttämättömittään välttämättömittänsä instructive — — comitative — välttämättömineen välttämättöminensä

Derived terms

• välttämättömyys
• välttämättömästi

 

compounds

• ei-välttämätön

 

Participle

välttämätön

1. negative participle of välttää

Further reading

• “välttämätön”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04