Jump to content

ulkoilija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ulkoilla-ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈulkoi̯lijɑ/, [ˈulko̞i̯ˌlijɑ̝]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Hyphenation(key): ul‧koi‧li‧ja

Noun

[edit]

ulkoilija

  1. outdoorsman, outdoorswoman
  2. agent noun of ulkoilla (one who exercises, is outdoors, gets fresh air)

Declension

[edit]
Inflection of ulkoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative ulkoilija ulkoilijat
genitive ulkoilijan ulkoilijoiden
ulkoilijoitten
partitive ulkoilijaa ulkoilijoita
illative ulkoilijaan ulkoilijoihin
singular plural
nominative ulkoilija ulkoilijat
accusative nom. ulkoilija ulkoilijat
gen. ulkoilijan
genitive ulkoilijan ulkoilijoiden
ulkoilijoitten
ulkoilijain rare
partitive ulkoilijaa ulkoilijoita
inessive ulkoilijassa ulkoilijoissa
elative ulkoilijasta ulkoilijoista
illative ulkoilijaan ulkoilijoihin
adessive ulkoilijalla ulkoilijoilla
ablative ulkoilijalta ulkoilijoilta
allative ulkoilijalle ulkoilijoille
essive ulkoilijana ulkoilijoina
translative ulkoilijaksi ulkoilijoiksi
abessive ulkoilijatta ulkoilijoitta
instructive ulkoilijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ulkoilija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Further reading

[edit]