tunnuspiirre

Finnish

Etymology

tunnus ‎ piirre

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌpiːrːeˣ/, [ˈt̪unːus̠ˌpiːrːe̞(ʔ)]
• Rhymes: -iːrːe
• Hyphenation^(key): tunnus‧piirre

Noun

tunnuspiirre

1. characteristic feature or property

Declension

Inflection of tunnuspiirre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative		tunnuspiirre	tunnuspiirteet
genitive		tunnuspiirteen	tunnuspiirteiden tunnuspiirteitten
partitive		tunnuspiirrettä	tunnuspiirteitä
illative		tunnuspiirteeseen	tunnuspiirteisiin tunnuspiirteihin
		singular	plural
nominative		tunnuspiirre	tunnuspiirteet
accusative	nom.	tunnuspiirre	tunnuspiirteet
	gen.	tunnuspiirteen
genitive		tunnuspiirteen	tunnuspiirteiden tunnuspiirteitten
partitive		tunnuspiirrettä	tunnuspiirteitä
inessive		tunnuspiirteessä	tunnuspiirteissä
elative		tunnuspiirteestä	tunnuspiirteistä
illative		tunnuspiirteeseen	tunnuspiirteisiin tunnuspiirteihin
adessive		tunnuspiirteellä	tunnuspiirteillä
ablative		tunnuspiirteeltä	tunnuspiirteiltä
allative		tunnuspiirteelle	tunnuspiirteille
essive		tunnuspiirteenä	tunnuspiirteinä
translative		tunnuspiirteeksi	tunnuspiirteiksi
abessive		tunnuspiirteettä	tunnuspiirteittä
instructive		—	tunnuspiirtein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnuspiirre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnuspiirteeni tunnuspiirteeni accusative nom. tunnuspiirteeni tunnuspiirteeni gen. tunnuspiirteeni genitive tunnuspiirteeni tunnuspiirteideni tunnuspiirteitteni partitive tunnuspiirrettäni tunnuspiirteitäni inessive tunnuspiirteessäni tunnuspiirteissäni elative tunnuspiirteestäni tunnuspiirteistäni illative tunnuspiirteeseeni tunnuspiirteisiini tunnuspiirteihini adessive tunnuspiirteelläni tunnuspiirteilläni ablative tunnuspiirteeltäni tunnuspiirteiltäni allative tunnuspiirteelleni tunnuspiirteilleni essive tunnuspiirteenäni tunnuspiirteinäni translative tunnuspiirteekseni tunnuspiirteikseni abessive tunnuspiirteettäni tunnuspiirteittäni instructive — — comitative — tunnuspiirteineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnuspiirteesi tunnuspiirteesi accusative nom. tunnuspiirteesi tunnuspiirteesi gen. tunnuspiirteesi genitive tunnuspiirteesi tunnuspiirteidesi tunnuspiirteittesi partitive tunnuspiirrettäsi tunnuspiirteitäsi inessive tunnuspiirteessäsi tunnuspiirteissäsi elative tunnuspiirteestäsi tunnuspiirteistäsi illative tunnuspiirteeseesi tunnuspiirteisiisi tunnuspiirteihisi adessive tunnuspiirteelläsi tunnuspiirteilläsi ablative tunnuspiirteeltäsi tunnuspiirteiltäsi allative tunnuspiirteellesi tunnuspiirteillesi essive tunnuspiirteenäsi tunnuspiirteinäsi translative tunnuspiirteeksesi tunnuspiirteiksesi abessive tunnuspiirteettäsi tunnuspiirteittäsi instructive — — comitative — tunnuspiirteinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnuspiirteemme tunnuspiirteemme accusative nom. tunnuspiirteemme tunnuspiirteemme gen. tunnuspiirteemme genitive tunnuspiirteemme tunnuspiirteidemme tunnuspiirteittemme partitive tunnuspiirrettämme tunnuspiirteitämme inessive tunnuspiirteessämme tunnuspiirteissämme elative tunnuspiirteestämme tunnuspiirteistämme illative tunnuspiirteeseemme tunnuspiirteisiimme tunnuspiirteihimme adessive tunnuspiirteellämme tunnuspiirteillämme ablative tunnuspiirteeltämme tunnuspiirteiltämme allative tunnuspiirteellemme tunnuspiirteillemme essive tunnuspiirteenämme tunnuspiirteinämme translative tunnuspiirteeksemme tunnuspiirteiksemme abessive tunnuspiirteettämme tunnuspiirteittämme instructive — — comitative — tunnuspiirteinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnuspiirteenne tunnuspiirteenne accusative nom. tunnuspiirteenne tunnuspiirteenne gen. tunnuspiirteenne genitive tunnuspiirteenne tunnuspiirteidenne tunnuspiirteittenne partitive tunnuspiirrettänne tunnuspiirteitänne inessive tunnuspiirteessänne tunnuspiirteissänne elative tunnuspiirteestänne tunnuspiirteistänne illative tunnuspiirteeseenne tunnuspiirteisiinne tunnuspiirteihinne adessive tunnuspiirteellänne tunnuspiirteillänne ablative tunnuspiirteeltänne tunnuspiirteiltänne allative tunnuspiirteellenne tunnuspiirteillenne essive tunnuspiirteenänne tunnuspiirteinänne translative tunnuspiirteeksenne tunnuspiirteiksenne abessive tunnuspiirteettänne tunnuspiirteittänne instructive — — comitative — tunnuspiirteinenne third-person possessor singular plural nominative tunnuspiirteensä tunnuspiirteensä accusative nom. tunnuspiirteensä tunnuspiirteensä gen. tunnuspiirteensä genitive tunnuspiirteensä tunnuspiirteidensä tunnuspiirteittensä partitive tunnuspiirrettään tunnuspiirrettänsä tunnuspiirteitään tunnuspiirteitänsä inessive tunnuspiirteessään tunnuspiirteessänsä tunnuspiirteissään tunnuspiirteissänsä elative tunnuspiirteestään tunnuspiirteestänsä tunnuspiirteistään tunnuspiirteistänsä illative tunnuspiirteeseensä tunnuspiirteisiinsä tunnuspiirteihinsä adessive tunnuspiirteellään tunnuspiirteellänsä tunnuspiirteillään tunnuspiirteillänsä ablative tunnuspiirteeltään tunnuspiirteeltänsä tunnuspiirteiltään tunnuspiirteiltänsä allative tunnuspiirteelleen tunnuspiirteellensä tunnuspiirteilleen tunnuspiirteillensä essive tunnuspiirteenään tunnuspiirteenänsä tunnuspiirteinään tunnuspiirteinänsä translative tunnuspiirteekseen tunnuspiirteeksensä tunnuspiirteikseen tunnuspiirteiksensä abessive tunnuspiirteettään tunnuspiirteettänsä tunnuspiirteittään tunnuspiirteittänsä instructive — — comitative — tunnuspiirteineen tunnuspiirteinensä

Further reading

• “tunnuspiirre”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03