pidin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpidin/, [ˈpidin]
  • Rhymes: -idin
  • Syllabification(key): pi‧din

Etymology 1

[edit]

pitää (to hold)-in

Noun

[edit]

pidin

  1. holder, bracket
Declension
[edit]
Inflection of pidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative pidin pitimet
genitive pitimen pitimien
pidinten
partitive pidintä pitimiä
illative pitimeen pitimiin
singular plural
nominative pidin pitimet
accusative nom. pidin pitimet
gen. pitimen
genitive pitimen pitimien
pidinten
partitive pidintä pitimiä
inessive pitimessä pitimissä
elative pitimestä pitimistä
illative pitimeen pitimiin
adessive pitimellä pitimillä
ablative pitimeltä pitimiltä
allative pitimelle pitimille
essive pitimenä pitiminä
translative pitimeksi pitimiksi
abessive pitimettä pitimittä
instructive pitimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pitimeni pitimeni
accusative nom. pitimeni pitimeni
gen. pitimeni
genitive pitimeni pitimieni
pidinteni
partitive pidintäni pitimiäni
inessive pitimessäni pitimissäni
elative pitimestäni pitimistäni
illative pitimeeni pitimiini
adessive pitimelläni pitimilläni
ablative pitimeltäni pitimiltäni
allative pitimelleni pitimilleni
essive pitimenäni pitiminäni
translative pitimekseni pitimikseni
abessive pitimettäni pitimittäni
instructive
comitative pitimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pitimesi pitimesi
accusative nom. pitimesi pitimesi
gen. pitimesi
genitive pitimesi pitimiesi
pidintesi
partitive pidintäsi pitimiäsi
inessive pitimessäsi pitimissäsi
elative pitimestäsi pitimistäsi
illative pitimeesi pitimiisi
adessive pitimelläsi pitimilläsi
ablative pitimeltäsi pitimiltäsi
allative pitimellesi pitimillesi
essive pitimenäsi pitiminäsi
translative pitimeksesi pitimiksesi
abessive pitimettäsi pitimittäsi
instructive
comitative pitiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pitimemme pitimemme
accusative nom. pitimemme pitimemme
gen. pitimemme
genitive pitimemme pitimiemme
pidintemme
partitive pidintämme pitimiämme
inessive pitimessämme pitimissämme
elative pitimestämme pitimistämme
illative pitimeemme pitimiimme
adessive pitimellämme pitimillämme
ablative pitimeltämme pitimiltämme
allative pitimellemme pitimillemme
essive pitimenämme pitiminämme
translative pitimeksemme pitimiksemme
abessive pitimettämme pitimittämme
instructive
comitative pitiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pitimenne pitimenne
accusative nom. pitimenne pitimenne
gen. pitimenne
genitive pitimenne pitimienne
pidintenne
partitive pidintänne pitimiänne
inessive pitimessänne pitimissänne
elative pitimestänne pitimistänne
illative pitimeenne pitimiinne
adessive pitimellänne pitimillänne
ablative pitimeltänne pitimiltänne
allative pitimellenne pitimillenne
essive pitimenänne pitiminänne
translative pitimeksenne pitimiksenne
abessive pitimettänne pitimittänne
instructive
comitative pitiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative pitimensä pitimensä
accusative nom. pitimensä pitimensä
gen. pitimensä
genitive pitimensä pitimiensä
pidintensä
partitive pidintään
pidintänsä
pitimiään
pitimiänsä
inessive pitimessään
pitimessänsä
pitimissään
pitimissänsä
elative pitimestään
pitimestänsä
pitimistään
pitimistänsä
illative pitimeensä pitimiinsä
adessive pitimellään
pitimellänsä
pitimillään
pitimillänsä
ablative pitimeltään
pitimeltänsä
pitimiltään
pitimiltänsä
allative pitimelleen
pitimellensä
pitimilleen
pitimillensä
essive pitimenään
pitimenänsä
pitiminään
pitiminänsä
translative pitimekseen
pitimeksensä
pitimikseen
pitimiksensä
abessive pitimettään
pitimettänsä
pitimittään
pitimittänsä
instructive
comitative pitimineen
pitiminensä
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

pidin

  1. first-person singular past indicative of pitää

Anagrams

[edit]