orkestraatio

Finnish

Etymology

From French orchestration.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈorkestrɑːtio/, [ˈo̞rk̟e̞s̠ˌtrɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Hyphenation^(key): or‧kest‧raa‧tio

Noun

orkestraatio

1. (music) orchestration (arrangement of music for performance by an orchestra)
2. (music) orchestration (composition that has been orchestrated)

Declension

Inflection of orkestraatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		orkestraatio	orkestraatiot
genitive		orkestraation	orkestraatioiden orkestraatioitten
partitive		orkestraatiota	orkestraatioita
illative		orkestraatioon	orkestraatioihin
		singular	plural
nominative		orkestraatio	orkestraatiot
accusative	nom.	orkestraatio	orkestraatiot
	gen.	orkestraation
genitive		orkestraation	orkestraatioiden orkestraatioitten
partitive		orkestraatiota	orkestraatioita
inessive		orkestraatiossa	orkestraatioissa
elative		orkestraatiosta	orkestraatioista
illative		orkestraatioon	orkestraatioihin
adessive		orkestraatiolla	orkestraatioilla
ablative		orkestraatiolta	orkestraatioilta
allative		orkestraatiolle	orkestraatioille
essive		orkestraationa	orkestraatioina
translative		orkestraatioksi	orkestraatioiksi
abessive		orkestraatiotta	orkestraatioitta
instructive		—	orkestraatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of orkestraatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative orkestraationi orkestraationi accusative nom. orkestraationi orkestraationi gen. orkestraationi genitive orkestraationi orkestraatioideni orkestraatioitteni partitive orkestraatiotani orkestraatioitani inessive orkestraatiossani orkestraatioissani elative orkestraatiostani orkestraatioistani illative orkestraatiooni orkestraatioihini adessive orkestraatiollani orkestraatioillani ablative orkestraatioltani orkestraatioiltani allative orkestraatiolleni orkestraatioilleni essive orkestraationani orkestraatioinani translative orkestraatiokseni orkestraatioikseni abessive orkestraatiottani orkestraatioittani instructive — — comitative — orkestraatioineni second-person singular possessor singular plural nominative orkestraatiosi orkestraatiosi accusative nom. orkestraatiosi orkestraatiosi gen. orkestraatiosi genitive orkestraatiosi orkestraatioidesi orkestraatioittesi partitive orkestraatiotasi orkestraatioitasi inessive orkestraatiossasi orkestraatioissasi elative orkestraatiostasi orkestraatioistasi illative orkestraatioosi orkestraatioihisi adessive orkestraatiollasi orkestraatioillasi ablative orkestraatioltasi orkestraatioiltasi allative orkestraatiollesi orkestraatioillesi essive orkestraationasi orkestraatioinasi translative orkestraatioksesi orkestraatioiksesi abessive orkestraatiottasi orkestraatioittasi instructive — — comitative — orkestraatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative orkestraatiomme orkestraatiomme accusative nom. orkestraatiomme orkestraatiomme gen. orkestraatiomme genitive orkestraatiomme orkestraatioidemme orkestraatioittemme partitive orkestraatiotamme orkestraatioitamme inessive orkestraatiossamme orkestraatioissamme elative orkestraatiostamme orkestraatioistamme illative orkestraatioomme orkestraatioihimme adessive orkestraatiollamme orkestraatioillamme ablative orkestraatioltamme orkestraatioiltamme allative orkestraatiollemme orkestraatioillemme essive orkestraationamme orkestraatioinamme translative orkestraatioksemme orkestraatioiksemme abessive orkestraatiottamme orkestraatioittamme instructive — — comitative — orkestraatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative orkestraationne orkestraationne accusative nom. orkestraationne orkestraationne gen. orkestraationne genitive orkestraationne orkestraatioidenne orkestraatioittenne partitive orkestraatiotanne orkestraatioitanne inessive orkestraatiossanne orkestraatioissanne elative orkestraatiostanne orkestraatioistanne illative orkestraatioonne orkestraatioihinne adessive orkestraatiollanne orkestraatioillanne ablative orkestraatioltanne orkestraatioiltanne allative orkestraatiollenne orkestraatioillenne essive orkestraationanne orkestraatioinanne translative orkestraatioksenne orkestraatioiksenne abessive orkestraatiottanne orkestraatioittanne instructive — — comitative — orkestraatioinenne third-person possessor singular plural nominative orkestraationsa orkestraationsa accusative nom. orkestraationsa orkestraationsa gen. orkestraationsa genitive orkestraationsa orkestraatioidensa orkestraatioittensa partitive orkestraatiotaan orkestraatiotansa orkestraatioitaan orkestraatioitansa inessive orkestraatiossaan orkestraatiossansa orkestraatioissaan orkestraatioissansa elative orkestraatiostaan orkestraatiostansa orkestraatioistaan orkestraatioistansa illative orkestraatioonsa orkestraatioihinsa adessive orkestraatiollaan orkestraatiollansa orkestraatioillaan orkestraatioillansa ablative orkestraatioltaan orkestraatioltansa orkestraatioiltaan orkestraatioiltansa allative orkestraatiolleen orkestraatiollensa orkestraatioilleen orkestraatioillensa essive orkestraationaan orkestraationansa orkestraatioinaan orkestraatioinansa translative orkestraatiokseen orkestraatioksensa orkestraatioikseen orkestraatioiksensa abessive orkestraatiottaan orkestraatiottansa orkestraatioittaan orkestraatioittansa instructive — — comitative — orkestraatioineen orkestraatioinensa

Related terms

• orkestrointi

Further reading

• “orkestraatio”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03