oivallus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

oivaltaa-us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈoi̯ʋɑlːus/, [ˈo̞i̯ʋɑ̝lːus̠]
  • Rhymes: -oiʋɑlːus
  • Hyphenation(key): oi‧val‧lus

Noun

[edit]

oivallus

  1. idea, inspiration, realization

Declension

[edit]
Inflection of oivallus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative oivallus oivallukset
genitive oivalluksen oivallusten
oivalluksien
partitive oivallusta oivalluksia
illative oivallukseen oivalluksiin
singular plural
nominative oivallus oivallukset
accusative nom. oivallus oivallukset
gen. oivalluksen
genitive oivalluksen oivallusten
oivalluksien
partitive oivallusta oivalluksia
inessive oivalluksessa oivalluksissa
elative oivalluksesta oivalluksista
illative oivallukseen oivalluksiin
adessive oivalluksella oivalluksilla
ablative oivallukselta oivalluksilta
allative oivallukselle oivalluksille
essive oivalluksena oivalluksina
translative oivallukseksi oivalluksiksi
abessive oivalluksetta oivalluksitta
instructive oivalluksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oivallus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]