mieli

See also: Mieli and mięli

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *meeli, from Proto-Finno-Permic *mäle. Cognates include Estonian meel, Northern Sami miella, Erzya мeль (meľ), Moksha мяль (mäľ) and Komi-Zyrian мыл (myl).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯li/, [ˈmie̞̯li]
• Rhymes: -ieli
• Syllabification^(key): mie‧li

Noun

mieli

1. mind, reason (capability for rational thought)

   mielikuva ― image (literally, “mental picture”)

2. mind (ability to be aware of, remember, and focus on things)
3. sense, meaning, significance, regard

   siinä mielessä ― in that regard

4. mood (mental or emotional state)

   hyvä mieli ― good mood (feeling happy or upbeat)

   paha mieli ― bad mood (feeling bad or upset)

5. mind (desire, inclination)

   tehdä mieli ― to feel like, have the mind to

6. one's attention, mind
7. (philosophy) mind
8. (now in expressions) mind, view, opinion (in general usage, largely supplanted by mielipide [coined in 1847], but still in use in certain expressions)

   minun mielestäni ― according to my opinion... / I think that...

9. (in compounds) favorite

   Synonym: lempi-

   mieliruoka ― favorite dish

Declension

Inflection of mieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		mieli	mielet
genitive		mielen	mielten mielien
partitive		mieltä	mieliä
illative		mieleen	mieliin
		singular	plural
nominative		mieli	mielet
accusative	nom.	mieli	mielet
	gen.	mielen
genitive		mielen	mielten mielien
partitive		mieltä	mieliä
inessive		mielessä	mielissä
elative		mielestä	mielistä
illative		mieleen	mieliin
adessive		mielellä	mielillä
ablative		mieleltä	mieliltä
allative		mielelle	mielille
essive		mielenä	mielinä
translative		mieleksi	mieliksi
abessive		mielettä	mielittä
instructive		—	mielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of mieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mieleni mieleni accusative nom. mieleni mieleni gen. mieleni genitive mieleni mielteni mielieni partitive mieltäni mieliäni inessive mielessäni mielissäni elative mielestäni mielistäni illative mieleeni mieliini adessive mielelläni mielilläni ablative mieleltäni mieliltäni allative mielelleni mielilleni essive mielenäni mielinäni translative mielekseni mielikseni abessive mielettäni mielittäni instructive — — comitative — mielineni second-person singular possessor singular plural nominative mielesi mielesi accusative nom. mielesi mielesi gen. mielesi genitive mielesi mieltesi mieliesi partitive mieltäsi mieliäsi inessive mielessäsi mielissäsi elative mielestäsi mielistäsi illative mieleesi mieliisi adessive mielelläsi mielilläsi ablative mieleltäsi mieliltäsi allative mielellesi mielillesi essive mielenäsi mielinäsi translative mieleksesi mieliksesi abessive mielettäsi mielittäsi instructive — — comitative — mielinesi first-person plural possessor singular plural nominative mielemme mielemme accusative nom. mielemme mielemme gen. mielemme genitive mielemme mieltemme mieliemme partitive mieltämme mieliämme inessive mielessämme mielissämme elative mielestämme mielistämme illative mieleemme mieliimme adessive mielellämme mielillämme ablative mieleltämme mieliltämme allative mielellemme mielillemme essive mielenämme mielinämme translative mieleksemme mieliksemme abessive mielettämme mielittämme instructive — — comitative — mielinemme second-person plural possessor singular plural nominative mielenne mielenne accusative nom. mielenne mielenne gen. mielenne genitive mielenne mieltenne mielienne partitive mieltänne mieliänne inessive mielessänne mielissänne elative mielestänne mielistänne illative mieleenne mieliinne adessive mielellänne mielillänne ablative mieleltänne mieliltänne allative mielellenne mielillenne essive mielenänne mielinänne translative mieleksenne mieliksenne abessive mielettänne mielittänne instructive — — comitative — mielinenne third-person possessor singular plural nominative mielensä mielensä accusative nom. mielensä mielensä gen. mielensä genitive mielensä mieltensä mieliensä partitive mieltään mieltänsä mieliään mieliänsä inessive mielessään mielessänsä mielissään mielissänsä elative mielestään mielestänsä mielistään mielistänsä illative mieleensä mieliinsä adessive mielellään mielellänsä mielillään mielillänsä ablative mieleltään mieleltänsä mieliltään mieliltänsä allative mielelleen mielellensä mielilleen mielillensä essive mielenään mielenänsä mielinään mielinänsä translative mielekseen mieleksensä mielikseen mieliksensä abessive mielettään mielettänsä mielittään mielittänsä instructive — — comitative — mielineen mielinensä

Derived terms

• muuttaa mielensä
• olla jonkun mieleen
• olla jotain mieltä (“to opine, be of an opinion”)
• olla mieliksi
• olla mieltä
• painaa mieleen
• tehdä mieli
• tulla mieleen

 

adjectives

• mieleinen
• mielekäs
• mieletön
• mielevä
• -mielinen
• mieluinen
• mieluisa

 

adverbs

• mielellään
• mieleltään
• mielessä
• mielestä
• mieluusti

 

nouns

• mielikki

 

proper nouns

• Mielikki
• Mielikäinen

 

verbs

• mielistellä
• mielistyä
• mielitellä
• mieliä
• mieltyä
• mieltää

 

compounds

• avaramielinen
• edistysmielinen
• haavemielinen
• halpamielinen
• hellämielinen
• hempeämielinen
• hentomielinen
• hupimieli
• huumorimieli
• ihmismieli
• ilkeämielinen
• ilomieli
• intomieli
• jakomielinen
• jakomielitauti
• joulumieli
• juhlamieli
• kademieli
• kaihomieli
• kaksimielinen
• kapinamieli
• Kaukomieli
• kevytmielinen
• kiihkeämielinen
• kiihkomieli
• kilpailumieli
• koemielessä
• kostomieli
• lapsenmieli
• lapsenmielinen
• leikkimieli
• matalamielinen
• mieleenjohtuma
• mieleenpainuva
• mielenfilosofia
• mielenhallinta
• mielenhäiriö
• mielenilmaisu
• mielenilmaus
• mielenkarvaus
• mielenkiinto
• mielenkuohu
• mielenlaatu
• mielenliike
• mielenliikutus
• mielenlujuus
• mielenmaisema
• mielenmaltti
• mielenmuutos
• mielenosoittaja
• mielenosoitus
• mielenpurkaus
• mielenraskaus
• mielenrauha
• mielensäpahoittaja
• mielenterveys
• mielentila
• mielentyyneys
• mielenvikainen
• mielenvire
• mielenvirkistys
• mielenylennys
• mieliaihe
• mieliala
• mielifilosofia
• mielihalu
• mieliharmi
• mieliharrastus
• mielihyvä
• mieliinpainuva
• mielijohde
• mielikirja
• mielikirjailija
• mielikuva
• mielikuvitus
• mielinkielin
• mielipaha
• mielipide
• mielipuoli
• mieliruoka
• mielisairaala
• mielisairas
• mielisairaus
• mielisuosio
• mielitauti
• mieliteko
• mielitietty
• mielityö
• mielivalta
• monimielinen
• murhemielelle
• murhemielellä
• murhemielin
• myötämieli
• oikeamielinen
• pitkämielinen
• raskasmielinen
• riemumieli
• suopeamielinen
• surumieli
• synkkämielinen
• syvämielinen
• tappiomielinen
• tosimielessä
• tylsämielinen
• uhmamieli
• uhrimieli
• umpimielinen
• urheilumieli
• vajaamielinen
• vakavamielinen
• vastenmielinen
• vähämielinen
• väärämielinen
• yhtämielinen
• ylevämielinen

 

Collocations

Collocations

• olla mielessä ― to have in mind
• olla mieliksi ( allative) ― to try to please somebody
• monessakin mielessä ― in many respects, in more ways than one
• painaa (jonkun) mieltä ― to bother, trouble, oppress, be on somebody's mind
• pitää mielessä ― to bear in mind, to keep in mind

Further reading

• “mieli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯li/, [ˈmie̞̯li] (third-person indicative)
• IPA^(key): /ˈmie̯liˣ/, [ˈmie̞̯li(ʔ)] (imperative, indicative connegative)
• Rhymes: -ieli
• Syllabification^(key): mie‧li

Verb

mieli

1. inflection of mieliä:
   1. third-person singular past indicative
   2. present active indicative connegative
   3. second-person singular present imperative
   4. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• liemi, meili

Ido

Noun

mieli

1. plural of mielo

Italian

Noun

mieli m

1. plural of miele

Karelian

Noun

mieli

1. mind (sense)

Polish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmjɛ.li/

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -ɛli
• Syllabification: mie‧li
• Homophone: mięli

Verb

mieli

1. third-person plural virile past of mieć

Verb

mieli

1. third-person singular present of mielić

Further reading

• mieli in Polish dictionaries at PWN