lakkia

See also: läkkiä

Finnish

Noun

lakkia

1. partitive singular of lakki

Anagrams

• laikka

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *lakëda. Cognates include Finnish lakea and Estonian lage.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkˑiɑ]
• Rhymes: -ɑkeː, -ɑkiɑ
• Hyphenation: lak‧ki‧a

Noun

lakkia

1. plain
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 22:

     Ympäriil oli otsatoin lummiin lakkia.

     Around is an endless snowy plain.

Adjective

lakkia (comparative lakkiamp)

1. flat
2. smooth
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 55:

     Karva hylkeel ono lyhyt ja lakkia eikä hämmennä hänelle ujumises vettä mööt.

     The fur on the seal is short and smooth and doesn't hinder him when swimming along the water.

Declension

Declension of lakkia (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	lakkia	lakkiat
genitive	lakkian	lakkioin
partitive	lakkiaa	lakkioja
illative	lakkiaa	lakkioihe
inessive	lakkiaas	lakkiois
elative	lakkiast	lakkioist
allative	lakkialle	lakkioille
adessive	lakkiaal	lakkioil
ablative	lakkialt	lakkioilt
translative	lakkiaks	lakkioiks
essive	lakkianna, lakkiaan	lakkioinna, lakkioin
exessive1)	lakkiant	lakkioint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• (plain): (obsolete) neemi

Derived terms

• laata
• lakoittaa

 

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkˑiɑ]
• Rhymes: -ɑkeː, -ɑkiɑ
• Hyphenation: lak‧ki‧a

Noun

lakkia

1. partitive singular of laki (“ceiling”)

Etymology 3

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑkiɑ/, [ˈɫɑkˑiɑ]
• Rhymes: -ɑkeː, -ɑkiɑ
• Hyphenation: lak‧ki‧a

Noun

lakkia

1. partitive singular of laki (“court”)

Etymology 4

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlɑkːiɑ/, [ˈɫɑkːe̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlɑkːiɑ/, [ˈɫɑkːiɑ]
• Rhymes: -ɑkːeː, -ɑkːiɑ
• Hyphenation: lak‧ki‧a

Noun

lakkia

1. partitive singular of lakki

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 246