Jump to content

kurkkia

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kurkk--ia; probably from the same root as kurkottaa, if the semantic development was "to poke (one's head) out" ⊟ "to peek".

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkurkːiɑˣ/, [ˈkurkːiɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -urkːiɑ
  • Hyphenation(key): kurk‧kia

Verb

[edit]

kurkkia

  1. to peek, peep

Conjugation

[edit]
Inflection of kurkkia (Kotus type 61*A/sallia, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurkin en kurki 1st sing. olen kurkkinut en ole kurkkinut
2nd sing. kurkit et kurki 2nd sing. olet kurkkinut et ole kurkkinut
3rd sing. kurkkii ei kurki 3rd sing. on kurkkinut ei ole kurkkinut
1st plur. kurkimme emme kurki 1st plur. olemme kurkkineet emme ole kurkkineet
2nd plur. kurkitte ette kurki 2nd plur. olette kurkkineet ette ole kurkkineet
3rd plur. kurkkivat eivät kurki 3rd plur. ovat kurkkineet eivät ole kurkkineet
passive kurkitaan ei kurkita passive on kurkittu ei ole kurkittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurkin en kurkkinut 1st sing. olin kurkkinut en ollut kurkkinut
2nd sing. kurkit et kurkkinut 2nd sing. olit kurkkinut et ollut kurkkinut
3rd sing. kurkki ei kurkkinut 3rd sing. oli kurkkinut ei ollut kurkkinut
1st plur. kurkimme emme kurkkineet 1st plur. olimme kurkkineet emme olleet kurkkineet
2nd plur. kurkitte ette kurkkineet 2nd plur. olitte kurkkineet ette olleet kurkkineet
3rd plur. kurkkivat eivät kurkkineet 3rd plur. olivat kurkkineet eivät olleet kurkkineet
passive kurkittiin ei kurkittu passive oli kurkittu ei ollut kurkittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurkkisin en kurkkisi 1st sing. olisin kurkkinut en olisi kurkkinut
2nd sing. kurkkisit et kurkkisi 2nd sing. olisit kurkkinut et olisi kurkkinut
3rd sing. kurkkisi ei kurkkisi 3rd sing. olisi kurkkinut ei olisi kurkkinut
1st plur. kurkkisimme emme kurkkisi 1st plur. olisimme kurkkineet emme olisi kurkkineet
2nd plur. kurkkisitte ette kurkkisi 2nd plur. olisitte kurkkineet ette olisi kurkkineet
3rd plur. kurkkisivat eivät kurkkisi 3rd plur. olisivat kurkkineet eivät olisi kurkkineet
passive kurkittaisiin ei kurkittaisi passive olisi kurkittu ei olisi kurkittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kurki älä kurki 2nd sing.
3rd sing. kurkkikoon älköön kurkkiko 3rd sing. olkoon kurkkinut älköön olko kurkkinut
1st plur. kurkkikaamme älkäämme kurkkiko 1st plur.
2nd plur. kurkkikaa älkää kurkkiko 2nd plur.
3rd plur. kurkkikoot älkööt kurkkiko 3rd plur. olkoot kurkkineet älkööt olko kurkkineet
passive kurkittakoon älköön kurkittako passive olkoon kurkittu älköön olko kurkittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurkkinen en kurkkine 1st sing. lienen kurkkinut en liene kurkkinut
2nd sing. kurkkinet et kurkkine 2nd sing. lienet kurkkinut et liene kurkkinut
3rd sing. kurkkinee ei kurkkine 3rd sing. lienee kurkkinut ei liene kurkkinut
1st plur. kurkkinemme emme kurkkine 1st plur. lienemme kurkkineet emme liene kurkkineet
2nd plur. kurkkinette ette kurkkine 2nd plur. lienette kurkkineet ette liene kurkkineet
3rd plur. kurkkinevat eivät kurkkine 3rd plur. lienevät kurkkineet eivät liene kurkkineet
passive kurkittaneen ei kurkittane passive lienee kurkittu ei liene kurkittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kurkkia present kurkkiva kurkittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kurkkiakseni kurkkiaksemme
2nd kurkkiaksesi kurkkiaksenne
3rd kurkkiakseen
kurkkiaksensa
past kurkkinut kurkittu
2nd inessive2 kurkkiessa kurkittaessa agent4 kurkkima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kurkkiessani kurkkiessamme
2nd kurkkiessasi kurkkiessanne
3rd kurkkiessaan
kurkkiessansa
negative kurkkimaton
instructive kurkkien
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kurkkimassa
elative kurkkimasta
illative kurkkimaan
adessive kurkkimalla
abessive kurkkimatta
instructive kurkkiman kurkittaman
4th3 verbal noun kurkkiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kurkkimaisillani kurkkimaisillamme
2nd kurkkimaisillasi kurkkimaisillanne
3rd kurkkimaisillaan
kurkkimaisillansa

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]