itsellinen
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]Pronunciation
[edit]Noun
[edit]itsellinen
- (historical) a person living in a rural area that did not farm or permanently work for someone
- Synonym: loinen
Declension
[edit]Inflection of itsellinen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | itsellinen | itselliset | |
genitive | itsellisen | itsellisten itsellisien | |
partitive | itsellistä | itsellisiä | |
illative | itselliseen | itsellisiin | |
singular | plural | ||
nominative | itsellinen | itselliset | |
accusative | nom. | itsellinen | itselliset |
gen. | itsellisen | ||
genitive | itsellisen | itsellisten itsellisien | |
partitive | itsellistä | itsellisiä | |
inessive | itsellisessä | itsellisissä | |
elative | itsellisestä | itsellisistä | |
illative | itselliseen | itsellisiin | |
adessive | itsellisellä | itsellisillä | |
ablative | itselliseltä | itsellisiltä | |
allative | itselliselle | itsellisille | |
essive | itsellisenä | itsellisinä | |
translative | itselliseksi | itsellisiksi | |
abessive | itsellisettä | itsellisittä | |
instructive | — | itsellisin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]Further reading
[edit]- “itsellinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02