innoitus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

innoittaa-us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈinːoi̯tus/, [ˈinːo̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -inːoitus
  • Syllabification(key): in‧noi‧tus

Noun

[edit]

innoitus

  1. inspiration

Declension

[edit]
Inflection of innoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative innoitus innoitukset
genitive innoituksen innoitusten
innoituksien
partitive innoitusta innoituksia
illative innoitukseen innoituksiin
singular plural
nominative innoitus innoitukset
accusative nom. innoitus innoitukset
gen. innoituksen
genitive innoituksen innoitusten
innoituksien
partitive innoitusta innoituksia
inessive innoituksessa innoituksissa
elative innoituksesta innoituksista
illative innoitukseen innoituksiin
adessive innoituksella innoituksilla
ablative innoitukselta innoituksilta
allative innoitukselle innoituksille
essive innoituksena innoituksina
translative innoitukseksi innoituksiksi
abessive innoituksetta innoituksitta
instructive innoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of innoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]