ilveillä

Finnish

Etymology

From ilve ‎ -illä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈilʋei̯lːæˣ/, [ˈilʋe̞i̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -ilʋeilːæ
• Hyphenation^(key): il‧veil‧lä

Verb

ilveillä

1. (intransitive) To antic (to perform antics).

Conjugation

Inflection of ilveillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilveilen	en ilveile	1st sing.	olen ilveillyt	en ole ilveillyt
2nd sing.		ilveilet	et ilveile	2nd sing.	olet ilveillyt	et ole ilveillyt
3rd sing.		ilveilee	ei ilveile	3rd sing.	on ilveillyt	ei ole ilveillyt
1st plur.		ilveilemme	emme ilveile	1st plur.	olemme ilveilleet	emme ole ilveilleet
2nd plur.		ilveilette	ette ilveile	2nd plur.	olette ilveilleet	ette ole ilveilleet
3rd plur.		ilveilevät	eivät ilveile	3rd plur.	ovat ilveilleet	eivät ole ilveilleet
passive		ilveillään	ei ilveillä	passive	on ilveilty	ei ole ilveilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilveilin	en ilveillyt	1st sing.	olin ilveillyt	en ollut ilveillyt
2nd sing.		ilveilit	et ilveillyt	2nd sing.	olit ilveillyt	et ollut ilveillyt
3rd sing.		ilveili	ei ilveillyt	3rd sing.	oli ilveillyt	ei ollut ilveillyt
1st plur.		ilveilimme	emme ilveilleet	1st plur.	olimme ilveilleet	emme olleet ilveilleet
2nd plur.		ilveilitte	ette ilveilleet	2nd plur.	olitte ilveilleet	ette olleet ilveilleet
3rd plur.		ilveilivät	eivät ilveilleet	3rd plur.	olivat ilveilleet	eivät olleet ilveilleet
passive		ilveiltiin	ei ilveilty	passive	oli ilveilty	ei ollut ilveilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilveilisin	en ilveilisi	1st sing.	olisin ilveillyt	en olisi ilveillyt
2nd sing.		ilveilisit	et ilveilisi	2nd sing.	olisit ilveillyt	et olisi ilveillyt
3rd sing.		ilveilisi	ei ilveilisi	3rd sing.	olisi ilveillyt	ei olisi ilveillyt
1st plur.		ilveilisimme	emme ilveilisi	1st plur.	olisimme ilveilleet	emme olisi ilveilleet
2nd plur.		ilveilisitte	ette ilveilisi	2nd plur.	olisitte ilveilleet	ette olisi ilveilleet
3rd plur.		ilveilisivät	eivät ilveilisi	3rd plur.	olisivat ilveilleet	eivät olisi ilveilleet
passive		ilveiltäisiin	ei ilveiltäisi	passive	olisi ilveilty	ei olisi ilveilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ilveile	älä ilveile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ilveilköön	älköön ilveilkö	3rd sing.	olkoon ilveillyt	älköön olko ilveillyt
1st plur.		ilveilkäämme	älkäämme ilveilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ilveilkää	älkää ilveilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ilveilkööt	älkööt ilveilkö	3rd plur.	olkoot ilveilleet	älkööt olko ilveilleet
passive		ilveiltäköön	älköön ilveiltäkö	passive	olkoon ilveilty	älköön olko ilveilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ilveillen	en ilveille	1st sing.	lienen ilveillyt	en liene ilveillyt
2nd sing.		ilveillet	et ilveille	2nd sing.	lienet ilveillyt	et liene ilveillyt
3rd sing.		ilveillee	ei ilveille	3rd sing.	lienee ilveillyt	ei liene ilveillyt
1st plur.		ilveillemme	emme ilveille	1st plur.	lienemme ilveilleet	emme liene ilveilleet
2nd plur.		ilveillette	ette ilveille	2nd plur.	lienette ilveilleet	ette liene ilveilleet
3rd plur.		ilveillevät	eivät ilveille	3rd plur.	lienevät ilveilleet	eivät liene ilveilleet
passive		ilveiltäneen	ei ilveiltäne	passive	lienee ilveilty	ei liene ilveilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ilveillä		present	ilveilevä	ilveiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilveilläkseni ilveilläksemme 2nd ilveilläksesi ilveilläksenne 3rd ilveilläkseen ilveilläksensä		past	ilveillyt	ilveilty
2nd	inessive2	ilveillessä	ilveiltäessä	agent4	ilveilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilveillessäni ilveillessämme 2nd ilveillessäsi ilveillessänne 3rd ilveillessään ilveillessänsä		negative	ilveilemätön
	instructive	ilveillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ilveilemässä	—
	elative	ilveilemästä	—
	illative	ilveilemään	—
	adessive	ilveilemällä	—
	abessive	ilveilemättä	—
	instructive	ilveilemän	ilveiltämän
4th3	verbal noun	ilveileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ilveilemäisilläni ilveilemäisillämme 2nd ilveilemäisilläsi ilveilemäisillänne 3rd ilveilemäisillään ilveilemäisillänsä

Derived terms

• ilveilijä
• ilveily

 

Further reading

• “ilveillä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• leivillä