huoria

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯riɑˣ/, [ˈhuo̞̯riɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uoriɑ
• Syllabification^(key): huo‧ri‧a

Verb

huoria

1. Alternative form of huorata

Conjugation

Inflection of huoria (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorin	en huori	1st sing.	olen huorinut	en ole huorinut
2nd sing.		huorit	et huori	2nd sing.	olet huorinut	et ole huorinut
3rd sing.		huorii	ei huori	3rd sing.	on huorinut	ei ole huorinut
1st plur.		huorimme	emme huori	1st plur.	olemme huorineet	emme ole huorineet
2nd plur.		huoritte	ette huori	2nd plur.	olette huorineet	ette ole huorineet
3rd plur.		huorivat	eivät huori	3rd plur.	ovat huorineet	eivät ole huorineet
passive		huoritaan	ei huorita	passive	on huorittu	ei ole huorittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorin	en huorinut	1st sing.	olin huorinut	en ollut huorinut
2nd sing.		huorit	et huorinut	2nd sing.	olit huorinut	et ollut huorinut
3rd sing.		huori	ei huorinut	3rd sing.	oli huorinut	ei ollut huorinut
1st plur.		huorimme	emme huorineet	1st plur.	olimme huorineet	emme olleet huorineet
2nd plur.		huoritte	ette huorineet	2nd plur.	olitte huorineet	ette olleet huorineet
3rd plur.		huorivat	eivät huorineet	3rd plur.	olivat huorineet	eivät olleet huorineet
passive		huorittiin	ei huorittu	passive	oli huorittu	ei ollut huorittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorisin	en huorisi	1st sing.	olisin huorinut	en olisi huorinut
2nd sing.		huorisit	et huorisi	2nd sing.	olisit huorinut	et olisi huorinut
3rd sing.		huorisi	ei huorisi	3rd sing.	olisi huorinut	ei olisi huorinut
1st plur.		huorisimme	emme huorisi	1st plur.	olisimme huorineet	emme olisi huorineet
2nd plur.		huorisitte	ette huorisi	2nd plur.	olisitte huorineet	ette olisi huorineet
3rd plur.		huorisivat	eivät huorisi	3rd plur.	olisivat huorineet	eivät olisi huorineet
passive		huorittaisiin	ei huorittaisi	passive	olisi huorittu	ei olisi huorittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huori	älä huori	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huorikoon	älköön huoriko	3rd sing.	olkoon huorinut	älköön olko huorinut
1st plur.		huorikaamme	älkäämme huoriko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huorikaa	älkää huoriko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huorikoot	älkööt huoriko	3rd plur.	olkoot huorineet	älkööt olko huorineet
passive		huorittakoon	älköön huorittako	passive	olkoon huorittu	älköön olko huorittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huorinen	en huorine	1st sing.	lienen huorinut	en liene huorinut
2nd sing.		huorinet	et huorine	2nd sing.	lienet huorinut	et liene huorinut
3rd sing.		huorinee	ei huorine	3rd sing.	lienee huorinut	ei liene huorinut
1st plur.		huorinemme	emme huorine	1st plur.	lienemme huorineet	emme liene huorineet
2nd plur.		huorinette	ette huorine	2nd plur.	lienette huorineet	ette liene huorineet
3rd plur.		huorinevat	eivät huorine	3rd plur.	lienevät huorineet	eivät liene huorineet
passive		huorittaneen	ei huorittane	passive	lienee huorittu	ei liene huorittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huoria		present	huoriva	huorittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoriakseni huoriaksemme 2nd huoriaksesi huoriaksenne 3rd huoriakseen huoriaksensa		past	huorinut	huorittu
2nd	inessive2	huoriessa	huorittaessa	agent4	huorima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huoriessani huoriessamme 2nd huoriessasi huoriessanne 3rd huoriessaan huoriessansa		negative	huorimaton
	instructive	huorien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	huorimassa	—
	elative	huorimasta	—
	illative	huorimaan	—
	adessive	huorimalla	—
	abessive	huorimatta	—
	instructive	huoriman	huorittaman
4th3	verbal noun	huoriminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huorimaisillani huorimaisillamme 2nd huorimaisillasi huorimaisillanne 3rd huorimaisillaan huorimaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯riɑ/, [ˈhuo̞̯riɑ̝]
• Rhymes: -uoriɑ
• Syllabification^(key): huo‧ri‧a

Noun

huoria

1. partitive plural of huora

Anagrams

• houria, rouhia