huikaista

Finnish

Etymology

huikea ‎ -aista

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯kɑi̯stɑˣ/, [ˈhui̯kɑ̝i̯s̠tɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uikɑistɑ
• Hyphenation^(key): hui‧kais‧ta

Verb

huikaista

1. (transitive, usually atelic) To dazzle.

Conjugation

Inflection of huikaista (Kotus type 66/rohkaista, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huikaisen	en huikaise	1st sing.	olen huikaissut	en ole huikaissut
2nd sing.		huikaiset	et huikaise	2nd sing.	olet huikaissut	et ole huikaissut
3rd sing.		huikaisee	ei huikaise	3rd sing.	on huikaissut	ei ole huikaissut
1st plur.		huikaisemme	emme huikaise	1st plur.	olemme huikaisseet	emme ole huikaisseet
2nd plur.		huikaisette	ette huikaise	2nd plur.	olette huikaisseet	ette ole huikaisseet
3rd plur.		huikaisevat	eivät huikaise	3rd plur.	ovat huikaisseet	eivät ole huikaisseet
passive		huikaistaan	ei huikaista	passive	on huikaistu	ei ole huikaistu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huikaisin	en huikaissut	1st sing.	olin huikaissut	en ollut huikaissut
2nd sing.		huikaisit	et huikaissut	2nd sing.	olit huikaissut	et ollut huikaissut
3rd sing.		huikaisi	ei huikaissut	3rd sing.	oli huikaissut	ei ollut huikaissut
1st plur.		huikaisimme	emme huikaisseet	1st plur.	olimme huikaisseet	emme olleet huikaisseet
2nd plur.		huikaisitte	ette huikaisseet	2nd plur.	olitte huikaisseet	ette olleet huikaisseet
3rd plur.		huikaisivat	eivät huikaisseet	3rd plur.	olivat huikaisseet	eivät olleet huikaisseet
passive		huikaistiin	ei huikaistu	passive	oli huikaistu	ei ollut huikaistu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huikaisisin	en huikaisisi	1st sing.	olisin huikaissut	en olisi huikaissut
2nd sing.		huikaisisit	et huikaisisi	2nd sing.	olisit huikaissut	et olisi huikaissut
3rd sing.		huikaisisi	ei huikaisisi	3rd sing.	olisi huikaissut	ei olisi huikaissut
1st plur.		huikaisisimme	emme huikaisisi	1st plur.	olisimme huikaisseet	emme olisi huikaisseet
2nd plur.		huikaisisitte	ette huikaisisi	2nd plur.	olisitte huikaisseet	ette olisi huikaisseet
3rd plur.		huikaisisivat	eivät huikaisisi	3rd plur.	olisivat huikaisseet	eivät olisi huikaisseet
passive		huikaistaisiin	ei huikaistaisi	passive	olisi huikaistu	ei olisi huikaistu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huikaise	älä huikaise	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huikaiskoon	älköön huikaisko	3rd sing.	olkoon huikaissut	älköön olko huikaissut
1st plur.		huikaiskaamme	älkäämme huikaisko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huikaiskaa	älkää huikaisko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huikaiskoot	älkööt huikaisko	3rd plur.	olkoot huikaisseet	älkööt olko huikaisseet
passive		huikaistakoon	älköön huikaistako	passive	olkoon huikaistu	älköön olko huikaistu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huikaissen	en huikaisse	1st sing.	lienen huikaissut	en liene huikaissut
2nd sing.		huikaisset	et huikaisse	2nd sing.	lienet huikaissut	et liene huikaissut
3rd sing.		huikaissee	ei huikaisse	3rd sing.	lienee huikaissut	ei liene huikaissut
1st plur.		huikaissemme	emme huikaisse	1st plur.	lienemme huikaisseet	emme liene huikaisseet
2nd plur.		huikaissette	ette huikaisse	2nd plur.	lienette huikaisseet	ette liene huikaisseet
3rd plur.		huikaissevat	eivät huikaisse	3rd plur.	lienevät huikaisseet	eivät liene huikaisseet
passive		huikaistaneen	ei huikaistane	passive	lienee huikaistu	ei liene huikaistu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huikaista		present	huikaiseva	huikaistava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huikaistakseni huikaistaksemme 2nd huikaistaksesi huikaistaksenne 3rd huikaistakseen huikaistaksensa		past	huikaissut	huikaistu
2nd	inessive2	huikaistessa	huikaistaessa	agent4	huikaisema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huikaistessani huikaistessamme 2nd huikaistessasi huikaistessanne 3rd huikaistessaan huikaistessansa		negative	huikaisematon
	instructive	huikaisten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	huikaisemassa	—
	elative	huikaisemasta	—
	illative	huikaisemaan	—
	adessive	huikaisemalla	—
	abessive	huikaisematta	—
	instructive	huikaiseman	huikaistaman
4th3	verbal noun	huikaiseminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huikaisemaisillani huikaisemaisillamme 2nd huikaisemaisillasi huikaisemaisillanne 3rd huikaisemaisillaan huikaisemaisillansa

Derived terms

• huikaistua

 

Further reading

• “huikaista”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hiukaista