third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
vuorovaikutustaitonsa
|
vuorovaikutustaitonsa
|
accusative
|
nom.
|
vuorovaikutustaitonsa
|
vuorovaikutustaitonsa
|
gen.
|
vuorovaikutustaitonsa
|
genitive
|
vuorovaikutustaitonsa
|
vuorovaikutustaitojensa
|
partitive
|
vuorovaikutustaitoaan vuorovaikutustaitoansa
|
vuorovaikutustaitojaan vuorovaikutustaitojansa
|
inessive
|
vuorovaikutustaidossaan vuorovaikutustaidossansa
|
vuorovaikutustaidoissaan vuorovaikutustaidoissansa
|
elative
|
vuorovaikutustaidostaan vuorovaikutustaidostansa
|
vuorovaikutustaidoistaan vuorovaikutustaidoistansa
|
illative
|
vuorovaikutustaitoonsa
|
vuorovaikutustaitoihinsa
|
adessive
|
vuorovaikutustaidollaan vuorovaikutustaidollansa
|
vuorovaikutustaidoillaan vuorovaikutustaidoillansa
|
ablative
|
vuorovaikutustaidoltaan vuorovaikutustaidoltansa
|
vuorovaikutustaidoiltaan vuorovaikutustaidoiltansa
|
allative
|
vuorovaikutustaidolleen vuorovaikutustaidollensa
|
vuorovaikutustaidoilleen vuorovaikutustaidoillensa
|
essive
|
vuorovaikutustaitonaan vuorovaikutustaitonansa
|
vuorovaikutustaitoinaan vuorovaikutustaitoinansa
|
translative
|
vuorovaikutustaidokseen vuorovaikutustaidoksensa
|
vuorovaikutustaidoikseen vuorovaikutustaidoiksensa
|
abessive
|
vuorovaikutustaidottaan vuorovaikutustaidottansa
|
vuorovaikutustaidoittaan vuorovaikutustaidoittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
vuorovaikutustaitoineen vuorovaikutustaitoinensa
|