varjostaa

Finnish

Etymology

varjo (“shadow”) ‎ -staa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑrjostɑːˣ/, [ˈʋɑ̝rjo̞s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrjostɑː
• Hyphenation^(key): var‧jos‧taa

Verb

varjostaa (usually atelic)

1. (transitive) to shade (to provide shade)
2. (transitive, drawing) to shade, hatch (e.g. by drawing with parallel lines)
3. (transitive) to overshadow (cast a shadow on)
4. (transitive) to overshadow, mar, cast a shadow on (of something negative; to have negative influence)
5. (transitive) to shadow, tail (to follow someone)
6. (transitive, photography) to dodge (cast a shadow on an printed image to decrease exposure on certain parts of the image)

Conjugation

Inflection of varjostaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostan	en varjosta	1st sing.	olen varjostanut	en ole varjostanut
2nd sing.		varjostat	et varjosta	2nd sing.	olet varjostanut	et ole varjostanut
3rd sing.		varjostaa	ei varjosta	3rd sing.	on varjostanut	ei ole varjostanut
1st plur.		varjostamme	emme varjosta	1st plur.	olemme varjostaneet	emme ole varjostaneet
2nd plur.		varjostatte	ette varjosta	2nd plur.	olette varjostaneet	ette ole varjostaneet
3rd plur.		varjostavat	eivät varjosta	3rd plur.	ovat varjostaneet	eivät ole varjostaneet
passive		varjostetaan	ei varjosteta	passive	on varjostettu	ei ole varjostettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostin	en varjostanut	1st sing.	olin varjostanut	en ollut varjostanut
2nd sing.		varjostit	et varjostanut	2nd sing.	olit varjostanut	et ollut varjostanut
3rd sing.		varjosti	ei varjostanut	3rd sing.	oli varjostanut	ei ollut varjostanut
1st plur.		varjostimme	emme varjostaneet	1st plur.	olimme varjostaneet	emme olleet varjostaneet
2nd plur.		varjostitte	ette varjostaneet	2nd plur.	olitte varjostaneet	ette olleet varjostaneet
3rd plur.		varjostivat	eivät varjostaneet	3rd plur.	olivat varjostaneet	eivät olleet varjostaneet
passive		varjostettiin	ei varjostettu	passive	oli varjostettu	ei ollut varjostettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostaisin	en varjostaisi	1st sing.	olisin varjostanut	en olisi varjostanut
2nd sing.		varjostaisit	et varjostaisi	2nd sing.	olisit varjostanut	et olisi varjostanut
3rd sing.		varjostaisi	ei varjostaisi	3rd sing.	olisi varjostanut	ei olisi varjostanut
1st plur.		varjostaisimme	emme varjostaisi	1st plur.	olisimme varjostaneet	emme olisi varjostaneet
2nd plur.		varjostaisitte	ette varjostaisi	2nd plur.	olisitte varjostaneet	ette olisi varjostaneet
3rd plur.		varjostaisivat	eivät varjostaisi	3rd plur.	olisivat varjostaneet	eivät olisi varjostaneet
passive		varjostettaisiin	ei varjostettaisi	passive	olisi varjostettu	ei olisi varjostettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		varjosta	älä varjosta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		varjostakoon	älköön varjostako	3rd sing.	olkoon varjostanut	älköön olko varjostanut
1st plur.		varjostakaamme	älkäämme varjostako	1st plur.	—	—
2nd plur.		varjostakaa	älkää varjostako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		varjostakoot	älkööt varjostako	3rd plur.	olkoot varjostaneet	älkööt olko varjostaneet
passive		varjostettakoon	älköön varjostettako	passive	olkoon varjostettu	älköön olko varjostettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostanen	en varjostane	1st sing.	lienen varjostanut	en liene varjostanut
2nd sing.		varjostanet	et varjostane	2nd sing.	lienet varjostanut	et liene varjostanut
3rd sing.		varjostanee	ei varjostane	3rd sing.	lienee varjostanut	ei liene varjostanut
1st plur.		varjostanemme	emme varjostane	1st plur.	lienemme varjostaneet	emme liene varjostaneet
2nd plur.		varjostanette	ette varjostane	2nd plur.	lienette varjostaneet	ette liene varjostaneet
3rd plur.		varjostanevat	eivät varjostane	3rd plur.	lienevät varjostaneet	eivät liene varjostaneet
passive		varjostettaneen	ei varjostettane	passive	lienee varjostettu	ei liene varjostettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		varjostaa		present	varjostava	varjostettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostaakseni varjostaaksemme 2nd varjostaaksesi varjostaaksenne 3rd varjostaakseen varjostaaksensa		past	varjostanut	varjostettu
2nd	inessive2	varjostaessa	varjostettaessa	agent4	varjostama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostaessani varjostaessamme 2nd varjostaessasi varjostaessanne 3rd varjostaessaan varjostaessansa		negative	varjostamaton
	instructive	varjostaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form varjostaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	varjostamassa	—
	elative	varjostamasta	—
	illative	varjostamaan	—
	adessive	varjostamalla	—
	abessive	varjostamatta	—
	instructive	varjostaman	varjostettaman
4th3	verbal noun	varjostaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostamaisillani varjostamaisillamme 2nd varjostamaisillasi varjostamaisillanne 3rd varjostamaisillaan varjostamaisillansa

Derived terms

• varjostaja
• varjostaminen
• varjostin
• varjostua
• varjostus

 

Further reading

• “varjostaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From varjo (“shelter”) ‎ -staa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑrjostɑː/, [ˈʋɑrjəs̠tɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑrjostɑː/, [ˈʋɑrjo̞ʃtɑː]
• Rhymes: -ɑrjostɑː
• Hyphenation: var‧jos‧taa

Verb

varjostaa

1. Synonym of varjota

Conjugation

Conjugation of varjostaa (type 2/kirjuttaa, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjossan	en varjossa	1st singular	oon varjostant, oon varjostanut	en oo varjostant, en oo varjostanut
2nd singular	varjossat	et varjossa	2nd singular	oot varjostant, oot varjostanut	et oo varjostant, et oo varjostanut
3rd singular	varjostaa	ei varjossa	3rd singular	ono varjostant, ono varjostanut	ei oo varjostant, ei oo varjostanut
1st plural	varjossamma	emmä varjossa	1st plural	oomma varjostanneet	emmä oo varjostanneet
2nd plural	varjossatta	että varjossa	2nd plural	ootta varjostanneet	että oo varjostanneet
3rd plural	varjostaat1), varjostavat2), varjossettaa	evät varjossa, ei varjosseta	3rd plural	ovat varjostanneet	evät oo varjostanneet, ei oo varjossettu
impersonal	varjossettaa	ei varjosseta	impersonal	ono varjossettu	ei oo varjossettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjossin	en varjostant, en varjostanut	1st singular	olin varjostant, olin varjostanut	en olt varjostant, en olt varjostanut
2nd singular	varjossit	et varjostant, et varjostanut	2nd singular	olit varjostant, olit varjostanut	et olt varjostant, et olt varjostanut
3rd singular	varjosti	ei varjostant, ei varjostanut	3rd singular	oli varjostant, oli varjostanut	ei olt varjostant, ei olt varjostanut
1st plural	varjossimma	emmä varjostanneet	1st plural	olimma varjostanneet	emmä olleet varjostanneet
2nd plural	varjossitta	että varjostanneet	2nd plural	olitta varjostanneet	että olleet varjostanneet
3rd plural	varjostiit1), varjostivat2), varjossettii	evät varjostanneet, ei varjossettu	3rd plural	olivat varjostanneet	evät olleet varjostanneet, ei olt varjossettu
impersonal	varjossettii	ei varjossettu	impersonal	oli varjossettu	ei olt varjossettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	varjostaisin	en varjostais	1st singular	olisin varjostant, olisin varjostanut	en olis varjostant, en olis varjostanut
2nd singular	varjostaisit, varjostaist1)	et varjostais	2nd singular	olisit varjostant, olisit varjostanut	et olis varjostant, et olis varjostanut
3rd singular	varjostais	ei varjostais	3rd singular	olis varjostant, olis varjostanut	ei olis varjostant, ei olis varjostanut
1st plural	varjostaisimma	emmä varjostais	1st plural	olisimma varjostanneet	emmä olis varjostanneet
2nd plural	varjostaisitta	että varjostais	2nd plural	olisitta varjostanneet	että olis varjostanneet
3rd plural	varjostaisiit1), varjostaisivat2), varjossettais	evät varjostais, ei varjossettais	3rd plural	olisivat varjostanneet	evät olis varjostanneet, ei olis varjossettu
impersonal	varjossettais	ei varjossettais	impersonal	olis varjossettu	ei olis varjossettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	varjossa	elä varjossa	2nd singular	oo varjostant, oo varjostanut	elä oo varjostant, elä oo varjostanut
3rd singular	varjostakkoo	elköö varjostako	3rd singular	olkoo varjostant, olkoo varjostanut	elköö olko varjostant, elköö olko varjostanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	varjostakkaa	elkää varjostako	2nd plural	olkaa varjostanneet	elkää olko varjostanneet
3rd plural	varjostakkoot	elkööt varjostako, elköö varjossettako	3rd plural	olkoot varjostanneet	elkööt olko varjostanneet, elköö olko varjossettu
impersonal	varjossettakoo	elköö varjossettako	impersonal	olkoo varjossettu	elköö olko varjossettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	varjostanen	en varjostane
2nd singular	varjostanet	et varjostane
3rd singular	varjostannoo	ei varjostane
1st plural	varjostanemma	emmä varjostane
2nd plural	varjostanetta	että varjostane
3rd plural	varjostannoot	evät varjostane, ei varjossettane
impersonal	varjossettanoo	ei varjossettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		varjostaa	present	varjostava	varjossettava
2nd	inessive	varjostaes	past	varjostant, varjostanut	varjossettu
	instructive	varjostaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (varjostakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	varjostammaa
	inessive	varjostamas
	elative	varjostamast
	abessive	varjostamata
4th	nominative	varjostamiin
	partitive	varjostamista, varjostamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 642