väsyttää

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form väsyttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

väsyttämässä

—

elative

väsyttämästä

—

illative

väsyttämään

—

adessive

väsyttämällä

—

abessive

väsyttämättä

—

instructive

väsyttämän

väsytettämän

4th³

verbal noun

väsyttäminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	väsyttämäisilläni	väsyttämäisillämme
2nd	väsyttämäisilläsi	väsyttämäisillänne
3rd	väsyttämäisillään väsyttämäisillänsä

Derived terms

Anagrams

sävyttää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *väsüttädäk, equivalent to vässyä (“to tire”) ‎ -ttää. Cognates include Finnish väsyttää and Estonian väsitada.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋæsytːæː/, [ˈʋæs̠ytːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋæsytːæː/, [ˈʋæʒ̥ytːæː]
Rhymes: -æsytːæː
Hyphenation: vä‧syt‧tää

Verb

väsyttää

(transitive) to tire

Conjugation

Conjugation of väsyttää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väsytän	en väsytä	1st singular	oon väsyttänt, oon väsyttänyt	en oo väsyttänt, en oo väsyttänyt
2nd singular	väsytät	et väsytä	2nd singular	oot väsyttänt, oot väsyttänyt	et oo väsyttänt, et oo väsyttänyt
3rd singular	väsyttää	ei väsytä	3rd singular	ono väsyttänt, ono väsyttänyt	ei oo väsyttänt, ei oo väsyttänyt
1st plural	väsytämmä	emmä väsytä	1st plural	oomma väsyttänneet	emmä oo väsyttänneet
2nd plural	väsytättä	että väsytä	2nd plural	ootta väsyttänneet	että oo väsyttänneet
3rd plural	väsyttäät¹⁾, väsyttävät²⁾, väsytettää	evät väsytä, ei väsytetä	3rd plural	ovat väsyttänneet	evät oo väsyttänneet, ei oo väsytetty
impersonal	väsytettää	ei väsytetä	impersonal	ono väsytetty	ei oo väsytetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väsytin	en väsyttänt, en väsyttänyt	1st singular	olin väsyttänt, olin väsyttänyt	en olt väsyttänt, en olt väsyttänyt
2nd singular	väsytit	et väsyttänt, et väsyttänyt	2nd singular	olit väsyttänt, olit väsyttänyt	et olt väsyttänt, et olt väsyttänyt
3rd singular	väsytti	ei väsyttänt, ei väsyttänyt	3rd singular	oli väsyttänt, oli väsyttänyt	ei olt väsyttänt, ei olt väsyttänyt
1st plural	väsytimmä	emmä väsyttänneet	1st plural	olimma väsyttänneet	emmä olleet väsyttänneet
2nd plural	väsytittä	että väsyttänneet	2nd plural	olitta väsyttänneet	että olleet väsyttänneet
3rd plural	väsyttiit¹⁾, väsyttivät²⁾, väsytettii	evät väsyttänneet, ei väsytetty	3rd plural	olivat väsyttänneet	evät olleet väsyttänneet, ei olt väsytetty
impersonal	väsytettii	ei väsytetty	impersonal	oli väsytetty	ei olt väsytetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	väsyttäisin	en väsyttäis	1st singular	olisin väsyttänt, olisin väsyttänyt	en olis väsyttänt, en olis väsyttänyt
2nd singular	väsyttäisit, väsyttäist¹⁾	et väsyttäis	2nd singular	olisit väsyttänt, olisit väsyttänyt	et olis väsyttänt, et olis väsyttänyt
3rd singular	väsyttäis	ei väsyttäis	3rd singular	olis väsyttänt, olis väsyttänyt	ei olis väsyttänt, ei olis väsyttänyt
1st plural	väsyttäisimmä	emmä väsyttäis	1st plural	olisimma väsyttänneet	emmä olis väsyttänneet
2nd plural	väsyttäisittä	että väsyttäis	2nd plural	olisitta väsyttänneet	että olis väsyttänneet
3rd plural	väsyttäisiit¹⁾, väsyttäisivät²⁾, väsytettäis	evät väsyttäis, ei väsytettäis	3rd plural	olisivat väsyttänneet	evät olis väsyttänneet, ei olis väsytetty
impersonal	väsytettäis	ei väsytettäis	impersonal	olis väsytetty	ei olis väsytetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	väsytä	elä väsytä	2nd singular	oo väsyttänt, oo väsyttänyt	elä oo väsyttänt, elä oo väsyttänyt
3rd singular	väsyttäkköö	elköö väsyttäkö	3rd singular	olkoo väsyttänt, olkoo väsyttänyt	elköö olko väsyttänt, elköö olko väsyttänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	väsyttäkkää	elkää väsyttäkö	2nd plural	olkaa väsyttänneet	elkää olko väsyttänneet
3rd plural	väsyttäkkööt	elkööt väsyttäkö, elköö väsytettäkö	3rd plural	olkoot väsyttänneet	elkööt olko väsyttänneet, elköö olko väsytetty
impersonal	väsytettäköö	elköö väsytettäkö	impersonal	olkoo väsytetty	elköö olko väsytetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	väsyttänen	en väsyttäne
2nd singular	väsyttänet	et väsyttäne
3rd singular	väsyttännöö	ei väsyttäne
1st plural	väsyttänemmä	emmä väsyttäne
2nd plural	väsyttänettä	että väsyttäne
3rd plural	väsyttännööt	evät väsyttäne, ei väsytettäne
impersonal	väsytettänöö	ei väsytettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		väsyttää	present	väsyttävä	väsytettävä
2nd	inessive	väsyttäes	past	väsyttänt, väsyttänyt	väsytetty
2nd	instructive	väsyttäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (väsyttäkkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	väsyttämmää
	inessive	väsyttämäs
	elative	väsyttämäst
	abessive	väsyttämätä
4th	nominative	väsyttämiin
	partitive	väsyttämistä, väsyttämist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 686

väsyttää

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References