rynnätä

Finnish

Etymology

rynnä- ‎ -tä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrynːætæˣ/, [ˈrynːæt̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -ynːætæ
• Hyphenation^(key): ryn‧nä‧tä

Verb

rynnätä

1. (intransitive) to rush (run directly somewhere)
2. (intransitive) to charge, attack, come at (object usually as genitive/possessive suffix kimppuun)
3. to storm (move noisily and quickly like a storm)

Conjugation

Inflection of rynnätä (Kotus type 73*J/salata, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryntään	en ryntää	1st sing.	olen rynnännyt	en ole rynnännyt
2nd sing.		ryntäät	et ryntää	2nd sing.	olet rynnännyt	et ole rynnännyt
3rd sing.		ryntää	ei ryntää	3rd sing.	on rynnännyt	ei ole rynnännyt
1st plur.		ryntäämme	emme ryntää	1st plur.	olemme rynnänneet	emme ole rynnänneet
2nd plur.		ryntäätte	ette ryntää	2nd plur.	olette rynnänneet	ette ole rynnänneet
3rd plur.		ryntäävät	eivät ryntää	3rd plur.	ovat rynnänneet	eivät ole rynnänneet
passive		rynnätään	ei rynnätä	passive	on rynnätty	ei ole rynnätty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryntäsin	en rynnännyt	1st sing.	olin rynnännyt	en ollut rynnännyt
2nd sing.		ryntäsit	et rynnännyt	2nd sing.	olit rynnännyt	et ollut rynnännyt
3rd sing.		ryntäsi	ei rynnännyt	3rd sing.	oli rynnännyt	ei ollut rynnännyt
1st plur.		ryntäsimme	emme rynnänneet	1st plur.	olimme rynnänneet	emme olleet rynnänneet
2nd plur.		ryntäsitte	ette rynnänneet	2nd plur.	olitte rynnänneet	ette olleet rynnänneet
3rd plur.		ryntäsivät	eivät rynnänneet	3rd plur.	olivat rynnänneet	eivät olleet rynnänneet
passive		rynnättiin	ei rynnätty	passive	oli rynnätty	ei ollut rynnätty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryntäisin	en ryntäisi	1st sing.	olisin rynnännyt	en olisi rynnännyt
2nd sing.		ryntäisit	et ryntäisi	2nd sing.	olisit rynnännyt	et olisi rynnännyt
3rd sing.		ryntäisi	ei ryntäisi	3rd sing.	olisi rynnännyt	ei olisi rynnännyt
1st plur.		ryntäisimme	emme ryntäisi	1st plur.	olisimme rynnänneet	emme olisi rynnänneet
2nd plur.		ryntäisitte	ette ryntäisi	2nd plur.	olisitte rynnänneet	ette olisi rynnänneet
3rd plur.		ryntäisivät	eivät ryntäisi	3rd plur.	olisivat rynnänneet	eivät olisi rynnänneet
passive		rynnättäisiin	ei rynnättäisi	passive	olisi rynnätty	ei olisi rynnätty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ryntää	älä ryntää	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rynnätköön	älköön rynnätkö	3rd sing.	olkoon rynnännyt	älköön olko rynnännyt
1st plur.		rynnätkäämme	älkäämme rynnätkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rynnätkää	älkää rynnätkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rynnätkööt	älkööt rynnätkö	3rd plur.	olkoot rynnänneet	älkööt olko rynnänneet
passive		rynnättäköön	älköön rynnättäkö	passive	olkoon rynnätty	älköön olko rynnätty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rynnännen	en rynnänne	1st sing.	lienen rynnännyt	en liene rynnännyt
2nd sing.		rynnännet	et rynnänne	2nd sing.	lienet rynnännyt	et liene rynnännyt
3rd sing.		rynnännee	ei rynnänne	3rd sing.	lienee rynnännyt	ei liene rynnännyt
1st plur.		rynnännemme	emme rynnänne	1st plur.	lienemme rynnänneet	emme liene rynnänneet
2nd plur.		rynnännette	ette rynnänne	2nd plur.	lienette rynnänneet	ette liene rynnänneet
3rd plur.		rynnännevät	eivät rynnänne	3rd plur.	lienevät rynnänneet	eivät liene rynnänneet
passive		rynnättäneen	ei rynnättäne	passive	lienee rynnätty	ei liene rynnätty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rynnätä		present	ryntäävä	rynnättävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rynnätäkseni rynnätäksemme 2nd rynnätäksesi rynnätäksenne 3rd rynnätäkseen rynnätäksensä		past	rynnännyt	rynnätty
2nd	inessive2	rynnätessä	rynnättäessä	agent4	ryntäämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rynnätessäni rynnätessämme 2nd rynnätessäsi rynnätessänne 3rd rynnätessään rynnätessänsä		negative	ryntäämätön
	instructive	rynnäten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ryntäämässä	—
	elative	ryntäämästä	—
	illative	ryntäämään	—
	adessive	ryntäämällä	—
	abessive	ryntäämättä	—
	instructive	ryntäämän	rynnättämän
4th3	verbal noun	ryntääminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryntäämäisilläni ryntäämäisillämme 2nd ryntäämäisilläsi ryntäämäisillänne 3rd ryntäämäisillään ryntäämäisillänsä

Derived terms

nouns

• rynnäkkö
• ryntäys
• ryntääminen
• ryntö

 

verbs

• rynnistää
• rynniä
• ryntäillä

 

Further reading

• “rynnätä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ryntään