Ingrian

edit

Etymology

edit

From oikia (right)-us. Akin to Finnish oikeus.

Semantically related to Russian право (pravo), French droit, Swedish rätt.

Pronunciation

edit

Noun

edit

oikehus

  1. law
  2. right (legal entitlement)

Declension

edit
Declension of oikehus (type 2/oikehus, no gradation)
singular plural
nominative oikehus oikehuet
genitive oikehuen oikehuksiin
partitive oikehutta oikehuksia
illative oikehuee oikehuksii
inessive oikehues oikehuksiis
elative oikehuest oikehuksist
allative oikehuelle oikehuksille
adessive oikehuel oikehuksiil
ablative oikehuelt oikehuksilt
translative oikehueks oikehuksiks
essive oikehuenna, oikehueen oikehuksinna, oikehuksiin
exessive1) oikehuent oikehuksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

edit
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 360