Finnish

edit

Etymology 1

edit

From lusmu-illa.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈlusmui̯lːɑˣ/, [ˈlus̠mui̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -usmuilːɑ
  • Hyphenation(key): lus‧muil‧la

Verb

edit

lusmuilla

  1. To act like a poltroon, act cowardly.
Conjugation
edit
Inflection of lusmuilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lusmuilen en lusmuile 1st sing. olen lusmuillut en ole lusmuillut
2nd sing. lusmuilet et lusmuile 2nd sing. olet lusmuillut et ole lusmuillut
3rd sing. lusmuilee ei lusmuile 3rd sing. on lusmuillut ei ole lusmuillut
1st plur. lusmuilemme emme lusmuile 1st plur. olemme lusmuilleet emme ole lusmuilleet
2nd plur. lusmuilette ette lusmuile 2nd plur. olette lusmuilleet ette ole lusmuilleet
3rd plur. lusmuilevat eivät lusmuile 3rd plur. ovat lusmuilleet eivät ole lusmuilleet
passive lusmuillaan ei lusmuilla passive on lusmuiltu ei ole lusmuiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lusmuilin en lusmuillut 1st sing. olin lusmuillut en ollut lusmuillut
2nd sing. lusmuilit et lusmuillut 2nd sing. olit lusmuillut et ollut lusmuillut
3rd sing. lusmuili ei lusmuillut 3rd sing. oli lusmuillut ei ollut lusmuillut
1st plur. lusmuilimme emme lusmuilleet 1st plur. olimme lusmuilleet emme olleet lusmuilleet
2nd plur. lusmuilitte ette lusmuilleet 2nd plur. olitte lusmuilleet ette olleet lusmuilleet
3rd plur. lusmuilivat eivät lusmuilleet 3rd plur. olivat lusmuilleet eivät olleet lusmuilleet
passive lusmuiltiin ei lusmuiltu passive oli lusmuiltu ei ollut lusmuiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lusmuilisin en lusmuilisi 1st sing. olisin lusmuillut en olisi lusmuillut
2nd sing. lusmuilisit et lusmuilisi 2nd sing. olisit lusmuillut et olisi lusmuillut
3rd sing. lusmuilisi ei lusmuilisi 3rd sing. olisi lusmuillut ei olisi lusmuillut
1st plur. lusmuilisimme emme lusmuilisi 1st plur. olisimme lusmuilleet emme olisi lusmuilleet
2nd plur. lusmuilisitte ette lusmuilisi 2nd plur. olisitte lusmuilleet ette olisi lusmuilleet
3rd plur. lusmuilisivat eivät lusmuilisi 3rd plur. olisivat lusmuilleet eivät olisi lusmuilleet
passive lusmuiltaisiin ei lusmuiltaisi passive olisi lusmuiltu ei olisi lusmuiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. lusmuile älä lusmuile 2nd sing.
3rd sing. lusmuilkoon älköön lusmuilko 3rd sing. olkoon lusmuillut älköön olko lusmuillut
1st plur. lusmuilkaamme älkäämme lusmuilko 1st plur.
2nd plur. lusmuilkaa älkää lusmuilko 2nd plur.
3rd plur. lusmuilkoot älkööt lusmuilko 3rd plur. olkoot lusmuilleet älkööt olko lusmuilleet
passive lusmuiltakoon älköön lusmuiltako passive olkoon lusmuiltu älköön olko lusmuiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lusmuillen en lusmuille 1st sing. lienen lusmuillut en liene lusmuillut
2nd sing. lusmuillet et lusmuille 2nd sing. lienet lusmuillut et liene lusmuillut
3rd sing. lusmuillee ei lusmuille 3rd sing. lienee lusmuillut ei liene lusmuillut
1st plur. lusmuillemme emme lusmuille 1st plur. lienemme lusmuilleet emme liene lusmuilleet
2nd plur. lusmuillette ette lusmuille 2nd plur. lienette lusmuilleet ette liene lusmuilleet
3rd plur. lusmuillevat eivät lusmuille 3rd plur. lienevät lusmuilleet eivät liene lusmuilleet
passive lusmuiltaneen ei lusmuiltane passive lienee lusmuiltu ei liene lusmuiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st lusmuilla present lusmuileva lusmuiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lusmuillakseni lusmuillaksemme
2nd lusmuillaksesi lusmuillaksenne
3rd lusmuillakseen
lusmuillaksensa
past lusmuillut lusmuiltu
2nd inessive2 lusmuillessa lusmuiltaessa agent4 lusmuilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lusmuillessani lusmuillessamme
2nd lusmuillessasi lusmuillessanne
3rd lusmuillessaan
lusmuillessansa
negative lusmuilematon
instructive lusmuillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive lusmuilemassa
elative lusmuilemasta
illative lusmuilemaan
adessive lusmuilemalla
abessive lusmuilematta
instructive lusmuileman lusmuiltaman
4th3 verbal noun lusmuileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lusmuilemaisillani lusmuilemaisillamme
2nd lusmuilemaisillasi lusmuilemaisillanne
3rd lusmuilemaisillaan
lusmuilemaisillansa
Derived terms
edit

Further reading

edit

Etymology 2

edit

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈlusmui̯lːɑ/, [ˈlus̠mui̯lːɑ̝]
  • Rhymes: -usmuilːɑ
  • Hyphenation(key): lus‧muil‧la

Noun

edit

lusmuilla

  1. adessive plural of lusmu