liioitella

Finnish

Etymology

liika ‎ -oittaa ‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈliː.oi̯telːɑˣ/, [ˈliː.o̞i̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Hyphenation^(key): lii‧oi‧tel‧la

Verb

liioitella

1. to exaggerate, overstate

Conjugation

Inflection of liioitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liioittelen	en liioittele	1st sing.	olen liioitellut	en ole liioitellut
2nd sing.		liioittelet	et liioittele	2nd sing.	olet liioitellut	et ole liioitellut
3rd sing.		liioittelee	ei liioittele	3rd sing.	on liioitellut	ei ole liioitellut
1st plur.		liioittelemme	emme liioittele	1st plur.	olemme liioitelleet	emme ole liioitelleet
2nd plur.		liioittelette	ette liioittele	2nd plur.	olette liioitelleet	ette ole liioitelleet
3rd plur.		liioittelevat	eivät liioittele	3rd plur.	ovat liioitelleet	eivät ole liioitelleet
passive		liioitellaan	ei liioitella	passive	on liioiteltu	ei ole liioiteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liioittelin	en liioitellut	1st sing.	olin liioitellut	en ollut liioitellut
2nd sing.		liioittelit	et liioitellut	2nd sing.	olit liioitellut	et ollut liioitellut
3rd sing.		liioitteli	ei liioitellut	3rd sing.	oli liioitellut	ei ollut liioitellut
1st plur.		liioittelimme	emme liioitelleet	1st plur.	olimme liioitelleet	emme olleet liioitelleet
2nd plur.		liioittelitte	ette liioitelleet	2nd plur.	olitte liioitelleet	ette olleet liioitelleet
3rd plur.		liioittelivat	eivät liioitelleet	3rd plur.	olivat liioitelleet	eivät olleet liioitelleet
passive		liioiteltiin	ei liioiteltu	passive	oli liioiteltu	ei ollut liioiteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liioittelisin	en liioittelisi	1st sing.	olisin liioitellut	en olisi liioitellut
2nd sing.		liioittelisit	et liioittelisi	2nd sing.	olisit liioitellut	et olisi liioitellut
3rd sing.		liioittelisi	ei liioittelisi	3rd sing.	olisi liioitellut	ei olisi liioitellut
1st plur.		liioittelisimme	emme liioittelisi	1st plur.	olisimme liioitelleet	emme olisi liioitelleet
2nd plur.		liioittelisitte	ette liioittelisi	2nd plur.	olisitte liioitelleet	ette olisi liioitelleet
3rd plur.		liioittelisivat	eivät liioittelisi	3rd plur.	olisivat liioitelleet	eivät olisi liioitelleet
passive		liioiteltaisiin	ei liioiteltaisi	passive	olisi liioiteltu	ei olisi liioiteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		liioittele	älä liioittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		liioitelkoon	älköön liioitelko	3rd sing.	olkoon liioitellut	älköön olko liioitellut
1st plur.		liioitelkaamme	älkäämme liioitelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		liioitelkaa	älkää liioitelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		liioitelkoot	älkööt liioitelko	3rd plur.	olkoot liioitelleet	älkööt olko liioitelleet
passive		liioiteltakoon	älköön liioiteltako	passive	olkoon liioiteltu	älköön olko liioiteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liioitellen	en liioitelle	1st sing.	lienen liioitellut	en liene liioitellut
2nd sing.		liioitellet	et liioitelle	2nd sing.	lienet liioitellut	et liene liioitellut
3rd sing.		liioitellee	ei liioitelle	3rd sing.	lienee liioitellut	ei liene liioitellut
1st plur.		liioitellemme	emme liioitelle	1st plur.	lienemme liioitelleet	emme liene liioitelleet
2nd plur.		liioitellette	ette liioitelle	2nd plur.	lienette liioitelleet	ette liene liioitelleet
3rd plur.		liioitellevat	eivät liioitelle	3rd plur.	lienevät liioitelleet	eivät liene liioitelleet
passive		liioiteltaneen	ei liioiteltane	passive	lienee liioiteltu	ei liene liioiteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		liioitella		present	liioitteleva	liioiteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liioitellakseni liioitellaksemme 2nd liioitellaksesi liioitellaksenne 3rd liioitellakseen liioitellaksensa		past	liioitellut	liioiteltu
2nd	inessive2	liioitellessa	liioiteltaessa	agent4	liioittelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st liioitellessani liioitellessamme 2nd liioitellessasi liioitellessanne 3rd liioitellessaan liioitellessansa		negative	liioittelematon
	instructive	liioitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	liioittelemassa	—
	elative	liioittelemasta	—
	illative	liioittelemaan	—
	adessive	liioittelemalla	—
	abessive	liioittelematta	—
	instructive	liioitteleman	liioiteltaman
4th3	verbal noun	liioitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liioittelemaisillani liioittelemaisillamme 2nd liioittelemaisillasi liioittelemaisillanne 3rd liioittelemaisillaan liioittelemaisillansa

Synonyms

• isotella

Antonyms

• vähätellä

Derived terms

• liioitellen
• liioitteleminen
• liioitteleva
• liioittelevasti
• liioittelija
• liioittelu

 

Further reading

• “liioitella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02