kimmeltää

Finnish

Etymology 1

kim(m)- ‎ -eltää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkimːeltæːˣ/, [ˈk̟imːe̞l̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -imːeltæː
• Syllabification^(key): kim‧mel‧tää

Verb

kimmeltää

1. (intransitive) To glitter.

Conjugation

Inflection of kimmeltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmellän	en kimmellä	1st sing.	olen kimmeltänyt	en ole kimmeltänyt
2nd sing.		kimmellät	et kimmellä	2nd sing.	olet kimmeltänyt	et ole kimmeltänyt
3rd sing.		kimmeltää	ei kimmellä	3rd sing.	on kimmeltänyt	ei ole kimmeltänyt
1st plur.		kimmellämme	emme kimmellä	1st plur.	olemme kimmeltäneet	emme ole kimmeltäneet
2nd plur.		kimmellätte	ette kimmellä	2nd plur.	olette kimmeltäneet	ette ole kimmeltäneet
3rd plur.		kimmeltävät	eivät kimmellä	3rd plur.	ovat kimmeltäneet	eivät ole kimmeltäneet
passive		kimmelletään	ei kimmelletä	passive	on kimmelletty	ei ole kimmelletty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmelsin	en kimmeltänyt	1st sing.	olin kimmeltänyt	en ollut kimmeltänyt
2nd sing.		kimmelsit	et kimmeltänyt	2nd sing.	olit kimmeltänyt	et ollut kimmeltänyt
3rd sing.		kimmelsi	ei kimmeltänyt	3rd sing.	oli kimmeltänyt	ei ollut kimmeltänyt
1st plur.		kimmelsimme	emme kimmeltäneet	1st plur.	olimme kimmeltäneet	emme olleet kimmeltäneet
2nd plur.		kimmelsitte	ette kimmeltäneet	2nd plur.	olitte kimmeltäneet	ette olleet kimmeltäneet
3rd plur.		kimmelsivät	eivät kimmeltäneet	3rd plur.	olivat kimmeltäneet	eivät olleet kimmeltäneet
passive		kimmellettiin	ei kimmelletty	passive	oli kimmelletty	ei ollut kimmelletty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmeltäisin	en kimmeltäisi	1st sing.	olisin kimmeltänyt	en olisi kimmeltänyt
2nd sing.		kimmeltäisit	et kimmeltäisi	2nd sing.	olisit kimmeltänyt	et olisi kimmeltänyt
3rd sing.		kimmeltäisi	ei kimmeltäisi	3rd sing.	olisi kimmeltänyt	ei olisi kimmeltänyt
1st plur.		kimmeltäisimme	emme kimmeltäisi	1st plur.	olisimme kimmeltäneet	emme olisi kimmeltäneet
2nd plur.		kimmeltäisitte	ette kimmeltäisi	2nd plur.	olisitte kimmeltäneet	ette olisi kimmeltäneet
3rd plur.		kimmeltäisivät	eivät kimmeltäisi	3rd plur.	olisivat kimmeltäneet	eivät olisi kimmeltäneet
passive		kimmellettäisiin	ei kimmellettäisi	passive	olisi kimmelletty	ei olisi kimmelletty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kimmellä	älä kimmellä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kimmeltäköön	älköön kimmeltäkö	3rd sing.	olkoon kimmeltänyt	älköön olko kimmeltänyt
1st plur.		kimmeltäkäämme	älkäämme kimmeltäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kimmeltäkää	älkää kimmeltäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kimmeltäkööt	älkööt kimmeltäkö	3rd plur.	olkoot kimmeltäneet	älkööt olko kimmeltäneet
passive		kimmellettäköön	älköön kimmellettäkö	passive	olkoon kimmelletty	älköön olko kimmelletty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kimmeltänen	en kimmeltäne	1st sing.	lienen kimmeltänyt	en liene kimmeltänyt
2nd sing.		kimmeltänet	et kimmeltäne	2nd sing.	lienet kimmeltänyt	et liene kimmeltänyt
3rd sing.		kimmeltänee	ei kimmeltäne	3rd sing.	lienee kimmeltänyt	ei liene kimmeltänyt
1st plur.		kimmeltänemme	emme kimmeltäne	1st plur.	lienemme kimmeltäneet	emme liene kimmeltäneet
2nd plur.		kimmeltänette	ette kimmeltäne	2nd plur.	lienette kimmeltäneet	ette liene kimmeltäneet
3rd plur.		kimmeltänevät	eivät kimmeltäne	3rd plur.	lienevät kimmeltäneet	eivät liene kimmeltäneet
passive		kimmellettäneen	ei kimmellettäne	passive	lienee kimmelletty	ei liene kimmelletty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kimmeltää		present	kimmeltävä	kimmellettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmeltääkseni kimmeltääksemme 2nd kimmeltääksesi kimmeltääksenne 3rd kimmeltääkseen kimmeltääksensä		past	kimmeltänyt	kimmelletty
2nd	inessive2	kimmeltäessä	kimmellettäessä	agent4	kimmeltämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmeltäessäni kimmeltäessämme 2nd kimmeltäessäsi kimmeltäessänne 3rd kimmeltäessään kimmeltäessänsä		negative	kimmeltämätön
	instructive	kimmeltäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kimmeltää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kimmeltämässä	—
	elative	kimmeltämästä	—
	illative	kimmeltämään	—
	adessive	kimmeltämällä	—
	abessive	kimmeltämättä	—
	instructive	kimmeltämän	kimmellettämän
4th3	verbal noun	kimmeltäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kimmeltämäisilläni kimmeltämäisillämme 2nd kimmeltämäisilläsi kimmeltämäisillänne 3rd kimmeltämäisillään kimmeltämäisillänsä

Alternative forms

• kimeltää (dialectal)

Derived terms

• kimmelle
• kimmellellä
• kimmellys
• kimmeltäminen

 

Further reading

• “kimmeltää”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkimːeltæː/, [ˈk̟imːe̞l̪t̪æː]
• Rhymes: -imːeltæː
• Syllabification^(key): kim‧mel‧tää

Verb

kimmeltää

1. third-person singular present indicative of kimmeltää