Finnish

edit

Etymology

edit

Sound-symbolic;[1] cognate with dialectal jystää, Karelian jysteä.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈjyːstæːˣ/, [ˈjyːs̠tæː(ʔ)]
  • Rhymes: -yːstæː
  • Hyphenation(key): jyys‧tää

Verb

edit

jyystää

  1. (transitive) to gnaw
  2. (transitive) to scrub
  3. (slang, vulgar) to have sexual intercourse; to penetrate, screw, or drill

Conjugation

edit
Inflection of jyystää (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jyystän en jyystä 1st sing. olen jyystänyt en ole jyystänyt
2nd sing. jyystät et jyystä 2nd sing. olet jyystänyt et ole jyystänyt
3rd sing. jyystää ei jyystä 3rd sing. on jyystänyt ei ole jyystänyt
1st plur. jyystämme emme jyystä 1st plur. olemme jyystäneet emme ole jyystäneet
2nd plur. jyystätte ette jyystä 2nd plur. olette jyystäneet ette ole jyystäneet
3rd plur. jyystävät eivät jyystä 3rd plur. ovat jyystäneet eivät ole jyystäneet
passive jyystetään ei jyystetä passive on jyystetty ei ole jyystetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jyystin en jyystänyt 1st sing. olin jyystänyt en ollut jyystänyt
2nd sing. jyystit et jyystänyt 2nd sing. olit jyystänyt et ollut jyystänyt
3rd sing. jyysti ei jyystänyt 3rd sing. oli jyystänyt ei ollut jyystänyt
1st plur. jyystimme emme jyystäneet 1st plur. olimme jyystäneet emme olleet jyystäneet
2nd plur. jyystitte ette jyystäneet 2nd plur. olitte jyystäneet ette olleet jyystäneet
3rd plur. jyystivät eivät jyystäneet 3rd plur. olivat jyystäneet eivät olleet jyystäneet
passive jyystettiin ei jyystetty passive oli jyystetty ei ollut jyystetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jyystäisin en jyystäisi 1st sing. olisin jyystänyt en olisi jyystänyt
2nd sing. jyystäisit et jyystäisi 2nd sing. olisit jyystänyt et olisi jyystänyt
3rd sing. jyystäisi ei jyystäisi 3rd sing. olisi jyystänyt ei olisi jyystänyt
1st plur. jyystäisimme emme jyystäisi 1st plur. olisimme jyystäneet emme olisi jyystäneet
2nd plur. jyystäisitte ette jyystäisi 2nd plur. olisitte jyystäneet ette olisi jyystäneet
3rd plur. jyystäisivät eivät jyystäisi 3rd plur. olisivat jyystäneet eivät olisi jyystäneet
passive jyystettäisiin ei jyystettäisi passive olisi jyystetty ei olisi jyystetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jyystä älä jyystä 2nd sing.
3rd sing. jyystäköön älköön jyystäkö 3rd sing. olkoon jyystänyt älköön olko jyystänyt
1st plur. jyystäkäämme älkäämme jyystäkö 1st plur.
2nd plur. jyystäkää älkää jyystäkö 2nd plur.
3rd plur. jyystäkööt älkööt jyystäkö 3rd plur. olkoot jyystäneet älkööt olko jyystäneet
passive jyystettäköön älköön jyystettäkö passive olkoon jyystetty älköön olko jyystetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jyystänen en jyystäne 1st sing. lienen jyystänyt en liene jyystänyt
2nd sing. jyystänet et jyystäne 2nd sing. lienet jyystänyt et liene jyystänyt
3rd sing. jyystänee ei jyystäne 3rd sing. lienee jyystänyt ei liene jyystänyt
1st plur. jyystänemme emme jyystäne 1st plur. lienemme jyystäneet emme liene jyystäneet
2nd plur. jyystänette ette jyystäne 2nd plur. lienette jyystäneet ette liene jyystäneet
3rd plur. jyystänevät eivät jyystäne 3rd plur. lienevät jyystäneet eivät liene jyystäneet
passive jyystettäneen ei jyystettäne passive lienee jyystetty ei liene jyystetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jyystää present jyystävä jyystettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jyystääkseni jyystääksemme
2nd jyystääksesi jyystääksenne
3rd jyystääkseen
jyystääksensä
past jyystänyt jyystetty
2nd inessive2 jyystäessä jyystettäessä agent4 jyystämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jyystäessäni jyystäessämme
2nd jyystäessäsi jyystäessänne
3rd jyystäessään
jyystäessänsä
negative jyystämätön
instructive jyystäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form jyystää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive jyystämässä
elative jyystämästä
illative jyystämään
adessive jyystämällä
abessive jyystämättä
instructive jyystämän jyystettämän
4th3 verbal noun jyystäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jyystämäisilläni jyystämäisillämme
2nd jyystämäisilläsi jyystämäisillänne
3rd jyystämäisillään
jyystämäisillänsä

Derived terms

edit

References

edit
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

edit