harhailu
Finnish
editEtymology
editPronunciation
editNoun
editharhailu
Declension
editInflection of harhailu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | harhailu | harhailut | |
genitive | harhailun | harhailujen | |
partitive | harhailua | harhailuja | |
illative | harhailuun | harhailuihin | |
singular | plural | ||
nominative | harhailu | harhailut | |
accusative | nom. | harhailu | harhailut |
gen. | harhailun | ||
genitive | harhailun | harhailujen | |
partitive | harhailua | harhailuja | |
inessive | harhailussa | harhailuissa | |
elative | harhailusta | harhailuista | |
illative | harhailuun | harhailuihin | |
adessive | harhailulla | harhailuilla | |
ablative | harhailulta | harhailuilta | |
allative | harhailulle | harhailuille | |
essive | harhailuna | harhailuina | |
translative | harhailuksi | harhailuiksi | |
abessive | harhailutta | harhailuitta | |
instructive | — | harhailuin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “harhailu”, in Kielitoimiston sanakirja[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02