finni

See also: Finni

Faroese

Noun

finni m (genitive singular finna, plural finnar)

1. Finn (who has Finnish as mother tongue)

Declension

m1	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	finni	finnin	finnar	finnarnir
accusative	finna	finnan	finnar	finnarnar
dative	finna	finnanum	finnum	finnunum
genitive	finna	finnans	finna	finnanna

Related terms

• finnlendingur
• finnlandssvii

Finnish

Etymology

From Swedish finne.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈfinːi/, [ˈfinːi]
• Rhymes: -inːi
• Hyphenation^(key): fin‧ni

Noun

finni

1. pimple

Declension

Inflection of finni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		finni	finnit
genitive		finnin	finnien
partitive		finniä	finnejä
illative		finniin	finneihin
		singular	plural
nominative		finni	finnit
accusative	nom.	finni	finnit
	gen.	finnin
genitive		finnin	finnien
partitive		finniä	finnejä
inessive		finnissä	finneissä
elative		finnistä	finneistä
illative		finniin	finneihin
adessive		finnillä	finneillä
ablative		finniltä	finneiltä
allative		finnille	finneille
essive		finninä	finneinä
translative		finniksi	finneiksi
abessive		finnittä	finneittä
instructive		—	finnein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of finni (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative finnini finnini accusative nom. finnini finnini gen. finnini genitive finnini finnieni partitive finniäni finnejäni inessive finnissäni finneissäni elative finnistäni finneistäni illative finniini finneihini adessive finnilläni finneilläni ablative finniltäni finneiltäni allative finnilleni finneilleni essive finninäni finneinäni translative finnikseni finneikseni abessive finnittäni finneittäni instructive — — comitative — finneineni second-person singular possessor singular plural nominative finnisi finnisi accusative nom. finnisi finnisi gen. finnisi genitive finnisi finniesi partitive finniäsi finnejäsi inessive finnissäsi finneissäsi elative finnistäsi finneistäsi illative finniisi finneihisi adessive finnilläsi finneilläsi ablative finniltäsi finneiltäsi allative finnillesi finneillesi essive finninäsi finneinäsi translative finniksesi finneiksesi abessive finnittäsi finneittäsi instructive — — comitative — finneinesi first-person plural possessor singular plural nominative finnimme finnimme accusative nom. finnimme finnimme gen. finnimme genitive finnimme finniemme partitive finniämme finnejämme inessive finnissämme finneissämme elative finnistämme finneistämme illative finniimme finneihimme adessive finnillämme finneillämme ablative finniltämme finneiltämme allative finnillemme finneillemme essive finninämme finneinämme translative finniksemme finneiksemme abessive finnittämme finneittämme instructive — — comitative — finneinemme second-person plural possessor singular plural nominative finninne finninne accusative nom. finninne finninne gen. finninne genitive finninne finnienne partitive finniänne finnejänne inessive finnissänne finneissänne elative finnistänne finneistänne illative finniinne finneihinne adessive finnillänne finneillänne ablative finniltänne finneiltänne allative finnillenne finneillenne essive finninänne finneinänne translative finniksenne finneiksenne abessive finnittänne finneittänne instructive — — comitative — finneinenne third-person possessor singular plural nominative finninsä finninsä accusative nom. finninsä finninsä gen. finninsä genitive finninsä finniensä partitive finniään finniänsä finnejään finnejänsä inessive finnissään finnissänsä finneissään finneissänsä elative finnistään finnistänsä finneistään finneistänsä illative finniinsä finneihinsä adessive finnillään finnillänsä finneillään finneillänsä ablative finniltään finniltänsä finneiltään finneiltänsä allative finnilleen finnillensä finneilleen finneillensä essive finninään finninänsä finneinään finneinänsä translative finnikseen finniksensä finneikseen finneiksensä abessive finnittään finnittänsä finneittään finneittänsä instructive — — comitative — finneineen finneinensä

Derived terms

• finninen

 

compounds

• finninaama
• finnitauti
• luufinni
• ruusufinni

 

See also

• akne

Further reading

• “finni”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Norman

Alternative forms

• finir (Guernsey)

Etymology

From Old French finer, finir, from Latin fīniō, fīnīre, from fīnis (“boundary, limit”).

Pronunciation

• Audio (Jersey):

  (file)

Verb

finni (gerund finnithie)

1. (Jersey) to finish

   Antonym: c'menchi

Derived terms

• finnissement (“ending”)

Verb

finni

1. past participle of finni

Norwegian Bokmål

Verb

finni

1. (dialectal, nonstandard, informal) past participle of finne, found

Synonyms

• funnet (Bokmål)
• funne (Nynorsk)