alkua

Finnish

Noun

alkua

1. partitive singular of alku

Anagrams

• kalua, kaula, lakua

Ingrian

Etymology 1

From alkaa (“to start”) ‎ -ua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫko̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫkuɑ]
• Rhymes: -ɑlkoː, -ɑlkuɑ
• Hyphenation: al‧ku‧a

Verb

alkua

1. (intransitive) to start
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Sloga voip alkua vokalaal ja diftongaal:

     A syllable can start on a vowel and a diphthong:

Conjugation

Conjugation of alkua (type 1/ampua, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alun	en alu	1st singular	oon alkunt, oon alkunut	en oo alkunt, en oo alkunut
2nd singular	alut	et alu	2nd singular	oot alkunt, oot alkunut	et oo alkunt, et oo alkunut
3rd singular	alkuu	ei alu	3rd singular	ono alkunt, ono alkunut	ei oo alkunt, ei oo alkunut
1st plural	alumma	emmä alu	1st plural	oomma alkuneet	emmä oo alkuneet
2nd plural	alutta	että alu	2nd plural	ootta alkuneet	että oo alkuneet
3rd plural	alkuut1), alkuvat2), alutaa	evät alu, ei aluta	3rd plural	ovat alkuneet	evät oo alkuneet, ei oo aluttu
impersonal	alutaa	ei aluta	impersonal	ono aluttu	ei oo aluttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	aluin	en alkunt, en alkunut	1st singular	olin alkunt, olin alkunut	en olt alkunt, en olt alkunut
2nd singular	aluit	et alkunt, et alkunut	2nd singular	olit alkunt, olit alkunut	et olt alkunt, et olt alkunut
3rd singular	alkui	ei alkunt, ei alkunut	3rd singular	oli alkunt, oli alkunut	ei olt alkunt, ei olt alkunut
1st plural	aluimma	emmä alkuneet	1st plural	olimma alkuneet	emmä olleet alkuneet
2nd plural	aluitta	että alkuneet	2nd plural	olitta alkuneet	että olleet alkuneet
3rd plural	alkuit1), alkuivat2), aluttii	evät alkuneet, ei aluttu	3rd plural	olivat alkuneet	evät olleet alkuneet, ei olt aluttu
impersonal	aluttii	ei aluttu	impersonal	oli aluttu	ei olt aluttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alkuisin	en alkuis	1st singular	olisin alkunt, olisin alkunut	en olis alkunt, en olis alkunut
2nd singular	alkuisit, alkuist1)	et alkuis	2nd singular	olisit alkunt, olisit alkunut	et olis alkunt, et olis alkunut
3rd singular	alkuis	ei alkuis	3rd singular	olis alkunt, olis alkunut	ei olis alkunt, ei olis alkunut
1st plural	alkuisimma	emmä alkuis	1st plural	olisimma alkuneet	emmä olis alkuneet
2nd plural	alkuisitta	että alkuis	2nd plural	olisitta alkuneet	että olis alkuneet
3rd plural	alkuisiit1), alkuisivat2), aluttais	evät alkuis, ei aluttais	3rd plural	olisivat alkuneet	evät olis alkuneet, ei olis aluttu
impersonal	aluttais	ei aluttais	impersonal	olis aluttu	ei olis aluttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	alu	elä alu	2nd singular	oo alkunt, oo alkunut	elä oo alkunt, elä oo alkunut
3rd singular	alkukoo	elköö alkuko	3rd singular	olkoo alkunt, olkoo alkunut	elköö olko alkunt, elköö olko alkunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	alkukaa	elkää alkuko	2nd plural	olkaa alkuneet	elkää olko alkuneet
3rd plural	alkukoot	elkööt alkuko, elköö aluttako	3rd plural	olkoot alkuneet	elkööt olko alkuneet, elköö olko aluttu
impersonal	aluttakkoo	elköö aluttako	impersonal	olkoo aluttu	elköö olko aluttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	alkunen	en alkune
2nd singular	alkunet	et alkune
3rd singular	alkunoo	ei alkune
1st plural	alkunemma	emmä alkune
2nd plural	alkunetta	että alkune
3rd plural	alkunoot	evät alkune, ei aluttane
impersonal	aluttannoo	ei aluttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		alkua	present	alkuva	aluttava
2nd	inessive	alkujees	past	alkunt, alkunut	aluttu
	instructive	alkuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (alkukaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	alkumaa
	inessive	alkumaas
	elative	alkumast
	abessive	alkumata
4th	nominative	alkumiin
	partitive	alkumista, alkumist

Derived terms

• aluttaa

 

See also

• loppua (“to end”)

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫko̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫkuɑ]
• Rhymes: -ɑlkoː, -ɑlkuɑ
• Hyphenation: al‧ku‧a

Noun

alkua

1. partitive singular of alku

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 10

Votic

Etymology

alkaa ‎ -ua

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈɑlkuɑ̯/, [ˈɑɫkuɑ̯]
• Rhymes: -ɑlkuɑ̯
• Hyphenation: al‧kua

Verb

alkua

1. (intransitive) to begin, start

Inflection

Conjugation of alkua (type II-2/alkua, k-g gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	algun	en algu	1st singular	õõn alkunnu	en õõ alkunnu
2nd singular	algud	ed algu	2nd singular	õõd alkunnu	ed õõ alkunnu
3rd singular	algub	eb algu	3rd singular	on alkunnu	eb õõ alkunnu
1st plural	algummõ	emmä algu	1st plural	õõmmõ alkunnu	emmä õõ alkunnu
2nd plural	alguttõ	että algu	2nd plural	õõttõ alkunnu	että õõ alkunnu
3rd plural	alguta	eväd algu	3rd plural	õlla algutu	eväd õõ algutu
impersonal	alguta	eväd algu	impersonal	õlla algutu	eväd õõ algutu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alguzin	en alkunnu	1st singular	õlin alkunnu	—
2nd singular	alguzid	ed alkunnu	2nd singular	õlid alkunnu	—
3rd singular	alku	eb alkunnu	3rd singular	õli alkunnu	—
1st plural	alguzimmõ	emmä alkunnu	1st plural	õlimmõ alkunnu	—
2nd plural	alguzittõ	että alkunnu	2nd plural	õlittõ alkunnu	—
3rd plural	alguti	eväd algutu	3rd plural	õlti algutu	—
impersonal	alguti	eväd algutu	impersonal	õlti algutu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	alkuizin	en alkuizʹ	1st singular	õllõizin alkunnu	en õllõizʹ alkunnu
2nd singular	alkuizid	ed alkuizʹ	2nd singular	õllõizid alkunnu	ed õllõizʹ alkunnu
3rd singular	alkuizʹ	eb alkuizʹ	3rd singular	õllõizʹ alkunnu	eb õllõizʹ alkunnu
1st plural	alkuizimmõ	emmä alkuizʹ	1st plural	õllõizimmõ alkunnu	emmä õllõizʹ alkunnu
2nd plural	alkuizittõ	että alkuizʹ	2nd plural	õllõizittõ alkunnu	että õllõizʹ alkunnu
3rd plural	algutaizʹ	eväd algutaizʹ	3rd plural	õltaizʹ algutu	eväd õltaizʹ algutu
impersonal	algutaizʹ	eväd algutaizʹ	impersonal	õltaizʹ algutu	eväd õltaizʹ algutu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	algu	elä algu
3rd singular	alkugo	elko alkugo
1st plural	—	—
2nd plural	alkuga	elka alkuga
3rd plural	alkugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		alkua	present	alkujõ1)	—
2nd	illative	alkuma	past	alkunnu	algutu
	inessive	alkumõz	1) also used as the agent noun
	elative	alkumõssõ
	abessive	alkumõttõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn