Finnish

edit

Etymology

edit

From Swedish Rehn.

Pronunciation

edit

Proper noun

edit

Rehn

  1. a Swedish surname from Swedish

Declension

edit
Inflection of Rehn (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Rehn Rehnit
genitive Rehnin Rehnien
partitive Rehniä Rehnejä
illative Rehniin Rehneihin
singular plural
nominative Rehn Rehnit
accusative nom. Rehn Rehnit
gen. Rehnin
genitive Rehnin Rehnien
partitive Rehniä Rehnejä
inessive Rehnissä Rehneissä
elative Rehnistä Rehneistä
illative Rehniin Rehneihin
adessive Rehnillä Rehneillä
ablative Rehniltä Rehneiltä
allative Rehnille Rehneille
essive Rehninä Rehneinä
translative Rehniksi Rehneiksi
abessive Rehnittä Rehneittä
instructive Rehnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Rehn (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Rehnini Rehnini
accusative nom. Rehnini Rehnini
gen. Rehnini
genitive Rehnini Rehnieni
partitive Rehniäni Rehnejäni
inessive Rehnissäni Rehneissäni
elative Rehnistäni Rehneistäni
illative Rehniini Rehneihini
adessive Rehnilläni Rehneilläni
ablative Rehniltäni Rehneiltäni
allative Rehnilleni Rehneilleni
essive Rehninäni Rehneinäni
translative Rehnikseni Rehneikseni
abessive Rehnittäni Rehneittäni
instructive
comitative Rehneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Rehnisi Rehnisi
accusative nom. Rehnisi Rehnisi
gen. Rehnisi
genitive Rehnisi Rehniesi
partitive Rehniäsi Rehnejäsi
inessive Rehnissäsi Rehneissäsi
elative Rehnistäsi Rehneistäsi
illative Rehniisi Rehneihisi
adessive Rehnilläsi Rehneilläsi
ablative Rehniltäsi Rehneiltäsi
allative Rehnillesi Rehneillesi
essive Rehninäsi Rehneinäsi
translative Rehniksesi Rehneiksesi
abessive Rehnittäsi Rehneittäsi
instructive
comitative Rehneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Rehnimme Rehnimme
accusative nom. Rehnimme Rehnimme
gen. Rehnimme
genitive Rehnimme Rehniemme
partitive Rehniämme Rehnejämme
inessive Rehnissämme Rehneissämme
elative Rehnistämme Rehneistämme
illative Rehniimme Rehneihimme
adessive Rehnillämme Rehneillämme
ablative Rehniltämme Rehneiltämme
allative Rehnillemme Rehneillemme
essive Rehninämme Rehneinämme
translative Rehniksemme Rehneiksemme
abessive Rehnittämme Rehneittämme
instructive
comitative Rehneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Rehninne Rehninne
accusative nom. Rehninne Rehninne
gen. Rehninne
genitive Rehninne Rehnienne
partitive Rehniänne Rehnejänne
inessive Rehnissänne Rehneissänne
elative Rehnistänne Rehneistänne
illative Rehniinne Rehneihinne
adessive Rehnillänne Rehneillänne
ablative Rehniltänne Rehneiltänne
allative Rehnillenne Rehneillenne
essive Rehninänne Rehneinänne
translative Rehniksenne Rehneiksenne
abessive Rehnittänne Rehneittänne
instructive
comitative Rehneinenne

Statistics

edit
  • Rehn is the 1645th (tied with 4 other surnames) most common surname in Finland, belonging to 522 individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Hunsrik

edit

Pronunciation

edit

Noun

edit

Rehn m

  1. rain
    Meer misse form Rehn hemmkomme.
    We have to get home before the rain.
    Do kommd keen Rehn.
    There is no rain.
    Es gebd Rehn.
    There is rain.
    Ohne Rehn kannd-ma’s net planze.
    Without rain you can not plant it.

Derived terms

edit
edit

Further reading

edit