kielitiede
finština
[editovat]výslovnost
[editovat]- IPA: [ˈkieliˌtiede]
dělení
[editovat]- kie-li-tie-de
etymologie
[editovat]podstatné jméno
[editovat]skloňování
[editovat]| skloňování podle vzoru hame | ||
|---|---|---|
| Substantivum | singulár | plurál |
| nominativ | kielitiede | kielitieteet |
| genitiv | kielitieteen | kielitieteiden kielitieteitten |
| akuzativ | kielitieteen kielitiede |
kielitieteet |
| partitiv | kielitiedettä | kielitieteitä |
| essiv | kielitieteenä | kielitieteinä |
| translativ | kielitieteeksi | kielitieteiksi |
| inessiv | kielitieteessä | kielitieteissä |
| elativ | kielitieteestä | kielitieteistä |
| illativ | kielitieteeseen | kielitieteisiin kielitieteihin |
| adessiv | kielitieteellä | kielitieteillä |
| ablativ | kielitieteeltä | kielitieteiltä |
| allativ | kielitieteelle | kielitieteille |
| abessiv | kielitieteettä | kielitieteittä |
| komitativ | — | kielitieteine |
| instruktiv | — | kielitietein |