Vieremä

Vieremä (aik. Viemäri, myös Pieremä ja Ponssen valtakunta) on Ylä-Savossa sijaitseva rehevöitynyt maa -ja vesiperä, jonka kamaraa tallustavat ja kulkuneuvoilla hurjastelevat Perä-Savon lenkosääriset ja kaljupäiset maidontuottajat. Vieremä on pohjoisinta mahdollista Savoa, mutta rodun kielteinen vaikutus yleisessä ilmapiirissä näkyy ja tuntuu selvästi. Vieremällä erityisesti suuren naapuripitäjän Kiuruveden vaikutteet näkyvät erittäin selvästi.

Nyhjäistään tyhjästä

Vieremä on kemiallista seutua. Imelä lehmän -ja sianpaskan haju on vallitsevana ilmanalana kesät talvet. Navetoiden lantaloiden purkuovet ovat poikkeuksettä vesistöihin päin, jolloin aivan samoin kuin Kiuruvedelläkin, ravinteet, kusi- ja paskavedet huuhtoutuvat vesistöihin. Tämä on savolaista luovuutta ja neuvokkuudenosoitusta parhaimmillaan. Silti vallitsevana maisemanpiirteenä ovat synkät ja loputtomat korpimetsät -ja suot. Vieremällä aluskasvillisuus on niukkaa ja hallanpanemaa. Paikallisväestö koettaa viljellä mesimarjaa viinanvalmistuksen raaka-aineeksi onnistuen siinä vaihtelevasti. Alkoholin ja muiden päihteiden suhteen myös Vieremä on omavarainen ja luovuttaa tietotaitoaan häiriköivien juoppojen muodossa tässä auliisti sekä Kiuruvedelle, Iisalmeen sekä myös Kuopioon ja Helsinkiin saakka. Nimi Vieremä mainitaan mm. Jaakko Tepon laulussa "Mäntypistiäinen" ja Juicen "Kuolemankurvaan". Tosiaan Vieremällä pääsee kuuluisaksi pieremällä. Poikkeuksena lietteenajoaika jolloin hajut ovat aika happopitoisia ympäri pitäjää.

Kieltotauluja ja uhkauksia paikallislehdessä

Paikallislehti Vieremän Viemäri on uutisoinut ja levittänyt keskinäisiä tiedotteita pitäjässä jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. Lehti on pyyteettömästi julkaissut herjaavia kirjoituksia pitäjän virkaheitoista luottamushenkilöistä, osoitellut epäkohtia erittäin subjektiivisin menetelmin ja tiedottanut naapureiden keskinäisistä riidoista keskinäisiä uhkaus -ja herjauskirjeitä julkaisemalla. Tiedonvälitys on näin ollut erittäin avointa ja tällä Vieremä siivoaa ilmapiiriään; toisiaan vihaavat ainekset tuhoavat toisensa ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Elämää ^Lähde? Vieremällä

Vieremän asujaimisto petoeläinkannan lisäksi muodostuu näennäisen lupsakoista mutta samalla tosiasiallisen toisilleen petollisista savolaisista ukoista ja akoista. Lapsettomat pariskunnat eivät ole harvinaisia, koska vieremäläiseen kansanperinteeseen kuuluu miehillä pallien hautominen aina keväisin kuumassa tuhkassa. Aviorikokset ovat yleisiä ja ne naamioidaan moottoripyörällä suoritettaviksi marjastus -ja sienestysretkiksi. Moottoripyörän käyttäminen seksuaalirikoksen välineenä on Vieremällä yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Kyläilmeeltään Vieremä on lähinaapuri Kiuruvettä huomattavasti siistimpi, joskin kyläkapakan tehtävänä Vieremälläkin on lähinnä yhdistää rahvaanomaiset tyylisuunnat toistensa kimppuun väkivaltaisin menetelmin. Vieremäläisissä ravintoloissa elävän musiikin esittäjiä hakkaaminen vesurilla on erikseen kieltotauluilla kielletty.

Ravitsemusliikkeitä Vieremällä on asukaslukuun nähden useita, eli kaksi. Tuulensuoja, nykyisin Liiteri, tunnettu myös nimellä Haltexi, Myrskynsilimä, on ihka oikea ravintola aidon lehmänpaskanhajuisen tunnelman kera. Lisäksi kylältä löytyy linja-autoaseman paarin paikalta Hullu Mylly, melkoista hullunmyllyähän se Vieremällä elostelu on...

Vieremää on yritetty laulaa maailmalle. Maankuulu Jaska Teppo on maininnut Vieremän laulussaan Mäntypistiäinen seuraavin sanankäännöksin "Tuli luokseni jälleen tuo mäntypistiäinen. Naaras oli ollu sille vähä äkäpäinen. Se sano, että jää en mä seudulle tälle, vie Jaska minut vaikka Vieremälle. Sanoin lähde kanssani saunomaan, ei Vieremällä oo viinakauppaakaan" Myös edesmennyt Juice Leskinen mainitsee Vieremän laulussaan "Kuolemankurvaan", mutta ei kuitenkaan piisissä "Iisalamen Diskossa" vaikka diskolintunen onkin Juicen sanoituksen perusteella tunnistettavissa vieremäläiseksi.

Turismirahoja

Vieremä on tehnyt alakuloisuudestaan ja synkästä savolaisuudestaan turistinähtävyyden. Brežneviläinen pysähtyneisyyden aika on Vieremällä käsin kosketeltavissa. Pitäjä kouluttaa omalla olemuksellaan tylsämielisiä tuijottajia ja apaattisia sisäsiittoisia eväidensyöjiä. Vieremäläisten leuat jauhavat aina yhtä vaitonaisen totisina miltei jokapäiväistä leipäänsä. Aitoon ja koskemattomaan suomalaiseen maaseutuun tutustumisen voi aivan perustellusti aloittaa Vieremältä siitäkin syystä, että sieltä poistuminen merkitsee joka tapauksessa aitoa maaltapakoa. Vieremäläisen nuorison mottona onkin osuvasti:

”Täältä on joka tapauksessa pitkä matka ihmisten ilmoille”

Pohjois-Savon paikkakuntia
Iisalmi - Juankoski - Kaavi - Karttula - Keitele - Kiuruvesi - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Maaninka - Nilsiä - Pielavesi - Rautalampi - Rautavaara - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Suonenjoki - Tervo - Tuusniemi - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä