Malesia
| |||
Motto: ”Bersekutu Bertambah Mutu (Kun kerrankin sais pyllyä)” | |||
Malesia kartalla (punaiset alueet)
| |||
Valtiomuoto | perustuslaillinen | ||
Hallitsija | Kuningas Mizan Zainal Abidin | ||
Pääkaupunki | Kuala Lumpur | ||
Viralliset kielet | malaji, klingonin kieli | ||
Pääuskonnot | islam, tao-taolaisuus, kung-fu, hindulaisuus | ||
Itsenäisyys | 1957 (UKK:sta) | ||
Valuutta | ringgit (MYR) | ||
Kansallislaulu | Negaraku, tanah tumpahnya darahku ('Tanan tumpelot, muutan Nicaraguaan) | ||
Malesia on valtio Aasiassa. Se muodostuu kahdesta erillään retkottavasta alueesta; Länsi-Malesia roikkuu Thaimaasta Malakan niemimaalla kuin suklaarusina ahterikarvoista, ja Itä-Malesia istua jäpittää Borneon saarella Indonesian niskassa.
HistoriaMuokkaa
Malesian aluetta hallitsivat vuoroin malajikuningaskunnat, Portugali, Alankomaat, Japani, sekasorto, paniikki, kaaos ja Iso-Britannia. 1300-luvulla alueelle saapunut islam ei lähtenyt useassa pesussakaan.
Toisessa maailmansodassa Japanin keisarillinen armeija armollisesti vapautti Malesian Ison Britannian ikeen alta. Mihinkään tyytymättömät ja aina kaikesta valittavat kiinalaiskommunistit kävivät sissisotaa japanilaisia vastaan sodan loppuun saakka, ja sodan päätyttyä jatkoivat kahinoitaan brittejä vastaan. Malesian itsenäistyttyä vuonna 1957 sissit jatkoivat edelleen sotatoimia kaikkia mahdollisia ja mahdottomia tahoja vastaan kunnes antautuivat ehdoitta vuonna 1989. 1930 -luvulla julistettu poikkeustila on muutamaa lyhyttä taukoa lukuunottamatta ollut voimassa jo 80 vuotta.
VäestöMuokkaa
Malesiassa asuu noin 27 miljoonaa ihmistä, joista noin 60% on malajeja, 23% kiinalaisia, 10% intialaisia, 5% orankeja, 1% saamelaisia sekä sekalainen kokoelma pakistanilaisia, telajärveläisiä, indonesialaisia, burmalaisia ja karpaasialaisia. Malajeilla on ollut tapana rähinöidä kaikkien muiden väestöryhmien kanssa. Eräiden arvioiden mukaan maassa on myös useita miljoonia laittomia maahanmuuttajia ja elintasopakolaisia, pääosin Yhdysvaltain etelävaltioista.
TalousMuokkaa
Talouskasvu on ollut Malesiassa huimaa aina 70-luvulta saakka, etenkin korkeateknologian saralla. Malesia kaappasi käytännössä lähes 90% maailman 5.25" levyketuotannosta, siirtyi myöhemmin 3.5" korppuihin ja 2000 -luvulla kovalevyihin, lastulevyihin ja vaneeriin.
Malesian bruttokansantuote on maailman 48:ksi suurin, tuplasti isompi kuin naapurimaassa Thaimaassa. Tämä on aiheuttanut kateutta. Thaimaan pääministeri Abhisit Vejjajiva julisti, että vaikka Malesian BKT onkin pidempi ja paksumpi kuin Thaimaan vastaava, thaimaalaiset osaavat käyttää omaansa huomattavasti taidokkaammin.
Merkittävimmät luonnonvaratMuokkaa
KulttuuriMuokkaa
Perinteinen malajimusiikki ja esittävä taide on saanut vaikutteita Kiinasta, Intiasta ja Islannista. Suosittuja musiikki- ja tanssilajeja ovat humppa, lambada ja vaakamambo. Kuvataide on ollut nousussa 1980-luvulta saakka. Etenkin Profeetta Muhammadia esittäviä freskoja, ikoneita ja alttaritauluja kaupitellaan kaduilla ja marketeissa.
Vuodesta 1999 saakka Malesiassa on hurjasteltu myös Formula 1:n parissa. Sepangin rata 25 kilometrin päässä Kuala Lumpurista muistuttaa profiililtaan Senegalin valtiota, ja kerää paikan päälle useita satoja katselijoita. Vuonna 2011 Malesian osakilpailu on tarkoitus ajaa yöllä ilman valoja.
Lähi-itä: | Saudi-Arabia – Jemen – Oman – Yhdistyneet arabiemiirikunnat – Bahrain – Kuwait – Irak – Iran - Jordania – Syyria – Israel/Palestiina – Libanon – Turkki (Eiku me kuulutaan Eurooppaan!) – Qatar – Paskastan – Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIL/ISIS) – Kurdistan (työn alla) |
Kaukoitä: | Kiina – Japani – Thaimaa – Myanmar (Burma) – Laos – Vietnam – Kambodža – Singapore – Hong Kong – Malesia – Bangladesh – Intia – Nepal – Bhutan – Tiibet – Pohjois-Korea – Etelä-Korea |
siltä väliltä: | Pakistan – Tadžikistan – Azerbaidžan – Turkmenistan – Uzbekistan – Georgia – Tšetšenia – Kirgisia – Afganistan – Kazakstan – Armenia |
Saarialueet: | Brunei – Indonesia – Filippiinit – Sri Lanka – Malediivit – Taiwan – Itä-Timor |
Pohjois-Aasia: | Siperia – Mongolia |