Jalasjärvi

Jalasjärvi
Etelä-Pohjanmaan portti molempiin suuntiin vaakuna sijainti
Jalasjärven viralliset ja asiapitoiset sivut
Lääni	Länsi-Suon lääni
Maakunta	Etelä-Pohojammaa
Seutukunta	Lapuan liike
Kihlakunta	Pohjois-Karvia
Perustamisvuosi	69 eaa
Kuntaliitokset	Kurikka liittyi säälistä Jalasjärven kanssa AD 2016
Pinta-ala - maa - sisävesi	30 000 km² 42 000 km² 50 891 km²
Väkiluku - väestötiheys - väestönkasvu	noin 7145  3,14159 as/km²  negatiivinen paitsi hautuumailla %
Työttömyysaste	MENE TÖIHIN!!1! %
Kunnallisvero	66,6 % %
Kunnanjohtaja	CGE Mannerheim
Kunnanvaltuusto Keskusta ja Maalaisliitto	paikkaa 14 8

Jalasjärvi oli kriisikunta Etelä-Pohjanmaalla. Itsenäinen Jalasjärvi lakkasi olemasta herran vuonna 2015, kun se (pakko)liitettiin Kurikkaan. Liitoksen myötä Kurikan maalaisvaltakunnasta tuli suuri ja mahtava KurJala, joka ylettyy Pirkanmaan rajalta aina Pohjanmaan laidoille saakka tehden siitä Etelä-Pohjanmaan suurimman pitäjän (ähäkutti, Seinäjoki!). Paikallisten Jallujärven asukkaiden identiteetti on kuitenkin edelleen vahva, eikä kukaan yksinkertaisesti myönnä olevansa kurikkalainen. Huhujen mukaan pieni osa paikallisista kertoo kysyttäessä ennemmin tulevansa Jurvasta kuin Kurikasta. Asukkaita nykyisessä Etelä-Kurikassa on reilu seitsemäntuhatta ja lehmiä vähintään saman verran.

Kylät

Jalasjärven alueella on erään laskukaavan mukaan 11 eri kylää tai kylänkaltaista aluetta.

Alavalli (joskus myös Ala-Valli tai jos olet autoalan amis etkä osaa kirjoittaa niin Ala valli käy ihan hyvin) on lähes kuollut kylä muutamaa satunnaisesti Peräseinäjoelta eksyvää rattijuoppoa lukuun ottamatta. Suurin nähtävyys on valtion rautateiden pääradan ylittävä silta, josta voit hypätä alas junan eteen.

Hirvijärvellä on nimensä mukaisesti järvi, nimeltään Hirvijärvi. Lutakkoa on yritetty estää kasvamasta toistuvasti umpeen, toistaiseksi siinä on onnistuttukin. Hirvijärvellä pyörii osa Jalasjärven maidon

Herkimmillä korvat punottavat, kun he näkevät Hirvijärven ilmasta käsin.

salakuljetusbisneksestä, toimijana Hirvijärven osuusmeijeri.

Ilvesjoella on pitkät perinteet pontikan keitossa ja kiljun valmistuksessa. Nykyään pontikankeitosta on saatu tehtyä luvallista toimintaa ja alueella toimii pilvituulivoimalla toimiva viinatehdas Pramia[1]. Mitään muuta hyvää Ilvesjoelta ei sitten löydykään. Paitsi tie Karvialle.

Jokipii sijaitsee entisen pitäjänrajan tuntumassa. Jokipii oli tunnettu arkkitehtuurisesti upeasta ja kestävästä puusillastaan, joka kuitenkin asetettiin käyttökieltoon ja purettiin sillä se oli läpimätä ja vaarassa romahtaa hetkenä minä hyvänsä. Facebookin Jalasjärvi-ryhmässä asiasta olivat heti valittamssa kaikki keski-ikäiset naiset ja sellaisiksi identifioituvat. Onneksi Jokipiihin jäi vielä lähes yhtä kestävän oloinen riippusilta. Jokipiissä tehdään purkutöiden lisäksi turvakenkiä[2] ja pellavarättejä[3].

Keskikylä sijaitsee keskellä pitäjää. Kylässä järjestetään vuosittain lasten maatalousnäyttelyt, jossa esitellään paikallisten kolhoosien toimintaa ja myydään paikallisia erikoistuotteita, esimerkiksi laadukasta keskikyläläistä meijerituotantohamppua[4]. Mikäli matkaat valtatietä numero 3 ja sinulla on rahaa kuin roskaa, voi Juustoportin kahvila-ravintola -kompleksin tarjonta olla sinulle tuttua, sillä sekin sijaitsee Keskikylässä.

Kirkonkylä tai Jalasjärvi on (muka) pitäjän sydän. Keskustassa on muun muassa pitäjän suurimmat kaupat, Alko, liikenneympyrä ja pitäjän ainoat liikennevalot (autopesulan ovessa). Nimensä mukaisesti Kirkonkylällä on kirkko. Koulutus on keskitetty Kirkonkylän koulukeskukseen. Koulukeskitysleirin alueella sijaitsevat Kirkonkylän ala-aste, Jalasjärven yläaste sekä Jalasjärven lukio.

Koskuella ei kukaan vain käy, sillä koskulaiset ovat kovin vulgääriä sakkia. Tästä kertoo muun muassa Koskuen kylätalon nimi, "Nuija". Nuijalla pidetään usein hurjia kutsuja, mutta kukaan ei ole niihin tervetullut. Sanonta "Suomesta pois Koskuelle" ei ole tuulesta temmattu. Ulkopaikkakuntalaisista (lue: muut pitäjän asukkaat) Koskuelle eksyvät ainoastaan Instagramia ja Snapchattia päivittävät fitnesslissut ja aggressioita kuntosalille purkamaan menevät romanit. Joskus hamassa muinaishistoriassa Koskuella toimi legendaarinen Koskuen Esso. Vaikka koskutlaisia voi pitää yleisesti hieman alkukantaisina pakanoina, heillä on peräti kaksi kirkkoa.

Luopajärvi on portti Seinäjoelle ja sitä myöden maakunnan "sivistykseen". Luopajärvellä ei nimensä mukaisesti ole järveä, sillä entisen järven alueella on nykyisin vain aakea peltolakia. On arvioitu, että nimi Luopajärvi juontaa nimensä luopiosta. Luopajärviset ovat tunnettuja kateellisuudestaan – He kadehtivat kaikkea mikä liikkuu ja ei liiku, kuten naapurin isännän peltoja tai koneita.

Sikakylää kukaan ei oikeastaan edes pidä oikeana kylänä. Sama juttu Taivalmaan kanssa.

Ylivalli tai Yli-Valli (who cares?) sijaitsee vihonviimeisessä rotankolossa, Jumalan selän takana ja sivussa sieltäkin. Ylivalliin ei ole saatu edes sähköä, mutta ihmeen kaupalla osa ylivallilaisista edelleen sitkeästi sitä asuttaa. Ylivallissa on todistettavasti kerran käynyt julkkis, kun itse Spede Pasanen harhautui kerran Ylivalliin. Spede näki vierailullaan reiän[5] ja alkoi rahoittaa reiän tuotteistamista. Tänä päivänä reikää käyvät maksusta ihailemassa lähinnä eläkeläisryhmät kesäisin.

Elinkeinoelämä

Suurin osa jalasjärveläisistä elää vieläkin agraariyhteiskunnan aikakautta ja saa täten elantonsa maataloudesta joko suoraan tai välillisesti. Maidon- ja kannabiksentuotannon lisäksi jalasjärviset ovat innokkaita sika- ja broilerifarmareita. Mikäli on Jalasjärveltä mutta saa elantonsa muualta kuin maataloudesta suoraan, on vaihtoehtoinen ammatti parturi-kampaaja. Parturi-kampaajia on noin 47 % alueen työikäisistä henkilöistä. Yleensä heidät erottaa siitä että he, toisin kuin kaikki muut, eivät juurikaan kulje Kirkonkylällä kumisappaissa. Tai kuten paikalliset kutsuvat, kummisaappahissa.

Tunnettuja jalasjärveläisiä yrityksiä

• Juustoportti

Meijerialan monikansallinen suuryritys, joka käyttää kesäisin orjatyövoimanaan puolet jalasjärven nuorista. Maitotuotteiden lisäksi ylläpitää tienvarsikuppiloita, joita on jo viisi. Koska vegaanius on nykyään pop ja elämet not, ovat he laajentaneet myös wannabe-viikinkisaaga-tuotebrändäyksellä kaurapohjaisiin tuotteisiin.

• Ykkösgrilli

Pitäjän ainoa grilli, joka sulkeutuu viikonloppuisin vasta kello 23. Jos aikataulusi on tiukka, suositeltavaa on poiketa joko Kurikassa Puska-Jussissa tai Karvian grillillä.

• Pramia

Ilvesjoella sijaitseva tuulivoimalla toimiva viinatehdas.

• Taivalkosken mylly

Tekee talkkunajauhoa sekä Rölli-muroja.

• Kebab-Pizzeria Berkem

Pitäjän paras (ja ainoa) kebab-pitseria. Erityisesti lukiolaispoikien suosima ruokapaikka, mikäli kerran viikossa tarjottava keskuskeittiön kasvisruokavaihtoehto kuulostaa liian homolta.

• JP-kunnallissanomat

Pitäjän paras (ja ainoa) sanomalehti. Tuhti, kahdeksan tai jopa 12 sivun lukupaketti ilmestyy kahdesti viikossa paitsi kesäisin, jolloin tahti harvenee puoleen tästä. Tätä ei ihme kyllä lehden tarkkasilmäinen lukijakunta havaitse, vaan valittavat yleisönosastokirjoituksella, kun eivät ole huomanneet siirtolohkareen kokoista ilmoitusta etusivulla asiasta.

Koulutus

Jalasjärvellä toimii yhteensä kuusi eri alakoulua, yksi yläaste sekä lukio. Kaikki koulurakennukset ovat osittain joko homeessa tai muuten vaan lahonneita. Mutta siltikään niitä ei saisi purkaa vaan ne täytyisi säilyttää 60 vuotta sitten paikkakunnalta muuttaneiden Ritva-Irmeleiden ja Jooseppi-Väinämöisten nuoruusmuistojen vuoksi.

Yläaste

Yläasteella jalasjärveläiset nuoret ovat kriittisimmässä vaiheessaan. Jo yläasteen aikana huomaa selvästi, ketkä jatkavat lukioon ja ketkä puolestaan lähtevät amikseen. Yläasteen erikoisuuksista mainittakoon koulurakennuksen umpihomeinen rakenne, rennot ja mukavat opettajat sekä musiikkiluokka. Musiikkiluokalle pyrkivät kaikki taidehipit ja musiikkiopiston käyneet kermaperseet. Yläaste onkin jo purkuvauheessa ja uudet, kiiltävät parakit ovat saapuneet nuorisolle. Ehkä seuraava koulu ei sitten muhikkaan homeessa pariin vuoteen. Ken tietää.

Lukio

Arviolta 50 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista hakee lukioon (loput menevät Ilmajoen maatalousoppilaitokseen kouluttautumaan jyväjemmareiksi). Jalasjärven lukio eli JalLu on elinvoimainen pieni toisen asteen oppilaitos kolmostien tuntumassa. Lukion mukavuuksia ovat esimerkiksi laaja parkkipaikka, jossa kaikki isin kullannuput osaavat parkkeerata traktorinsa oikein, varsin mallikkaasti toimiva lukujärjestys (joillain opiskelijoilla menee vain kolme ainetta päällekäin!) sekä tuliterät tietokoneet, joilla filosofian 1. kurssi on nautinnollinen suorittaa.

Lukiovuoden kohokohta on syyslukukauden lopussa, kun ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat pakotetaan järjestämään ensin päivällä virallinen puurojuhla ja illalla ei-niin-viralliset puurojen jatkot. Jatkot on ollut tapana järjestää pitäjänrajojen ulkopuolella, kauempana sijaitsevalla periferialla, jotta kaikkien alaikäisten olisi mahdollisimman vaikeaa saada itselleen kyyti. Eräillä ikäluokilla kemut ovat tulleet kalliiksi, esimerkiksi vuonna 2015 järjestetyillä jatkoilla paikalle kuokkimaan tulleet elämänkoululaiset hajottivat koko lukaalin tuusan nuuskaksi ja laskua tuli yhteensä per nuppi yli kolkyt euroo. Hieman vähemmällä päästiin vuonna 2016, jolloin jatkopaikalta varastettiin ainoastaan kaksi vaahtosammutinta. Vuonna 2017 ihme kyllä selvittiin vahingoitta, mutta 2018 pöytä osoitautui liian heikoksi kantamaan 3 tanssinutta juhlijaa. Puurojen jatkojen lisäksi jallulaiset ryyp juhlivat yhdessä potkiaisia (joihin abit haluavat väkisin jonkun turhanpäiväisen teeman mutta ovat mulkkuja eivätkä osallistu teemaan), jossa ilta huipentuu kuuluisaan paljastusboksiin, sekä wanhojen jatkoja. Uusimman trendin mukaan ykköset eivät järjestä keväällä päättäreitä, mistä kypsät kakkoset vetävät herneet nenään. Puurojuhlassa perinteisesti esitetty 1. vuosikurssin poikien tanssi. Se kuitenkin kiellettiin vuonna 2019, kun etelän vetelät olivat onnistuneet tartuttamaan nössöyden maaseudun karskeisiin uroksiin, ja nämä osoitautuivat täysiksi nynneröiksi jotka eivät halunneet esittää tanssia (menivät siis valittamaan rehtorille).

Tapahtumia

Aukusti

Aukusti oli kerran vuodessa järjestettävä kaksipäiväinen festivaali, joka järjestetään elokuun alussa. Tavallisesti perjantaina oli nuorten Aukusti, lauantaina puolestaan nuorten vanhempien. Aukusti oli se tapahtuma, missä suurin osa jalasjärveläisistä nuorista vetää ensi(siideri)känninsä. Yläastelaiset eivät malttaneet pysyä paikoillaan pulpeteissaan Aukustiperjantain iltaa odotellessaan. Viikonlopun jälkeen kehuskeltiin, kuinka oli oltu pöhönäs ja juoruttiin uusista ja eronneista pariskunnista. Aukustissa oli myös esiintyjiä, esimerkiksi Hevisaurus vuonna 2015, mutta artistit olivat sivuseikka sillä kovin meininki oli alueen ulkopuolella. Lauantaina päivällä oli Aukustimarkkinat, josta haettiin pakolliset metrilakut minkä jälkeen mentiin kotiin potemaan krapulaa. Viimeinen Aukusti järjestettiin 2018, syynä tekijäporukan kasvaminen aikuiseksi ja meneminen OIKEISIIN TÖIHIN!

Jalaspop

Jalaspop on vuonna 2019 päivänvalon nähnyt uusi tulokas Jalasjärven kulttuurielämässä. Konsepti on jotakuinkin sama kuin Aukustilla, mutta tapahtuma on K-18 eikä siten tavoita laillisesti nuorempaa väkeä. Jalaspopin tähtinä ovat loistaneet muun muassa Pasi ja Anssi sekä Portion boys, molemmat tunnettuja korkeatasoisista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavista sanoituksistaan. Tämä tapahtuma on lähinnä niin sanottujen roadmanien tappeluilta jolloin jokainen kylän vanhus on vaarassa.

Vapaa-aika

Jalasjärvellä on mahdollisuuksia harrastaa. Torstaisin Jalasrannassa pelataan bingoa ja bocciaa pelataan kolme kertaa viikossa.[6] Lisäksi eläkeläisten vesijumppaan on mahdollista osallistua.

Pesäpallo

Jalasjärvellä ollaan kovia pelaamaan junttikuulaa. Naiset ovat siinä jopa pärjänneet, ja tällä hetkellä Jalasjärven Jalaksen naiset pelaavat ykköspesistä. Miehiä on hehkutettu lähes yhtä ankarasti, ellei enemmän, kuin naisia, mutta miesten joukkue ei ole yltänyt vielä yhtä merkittäviin suorituksiin. Mutta eihän täällä suinkaan naisten suorituksia vähätellä, tasa-arvoa hei!

Laskettelu

Talvisin hyvän sään tullessa Jalasjärvellä voi päästä laskettelemaan Kiuaskallion monipuolisella rinteellä. Tämä alppiolosuhteita lähentelevä luonnon kokonaisuus on huikeat 146 metriä merenpinnan yläpuolella ja siellä on jopa yksi (1) hissi.[7]

Vesiurheilu

Jalasjärvellä toimii tällä hetkellä yksi uimahalli, jossa on lasten altaan lisäksi kokonaiset 16,67 metriä pitkä allas. Erinäisten lähteiden mukaan Kiuaskallion urheilukeskukseen ollaan suunnittelemassa uutta uimahallia. Uimahallihanke on tosin torpattu jo pariin otteeseen, sillä kurikkalaisilla ei ole parempaa hupia kuin valittaa (jotta tuntisivat itsensä tärkeiksi) ja lisäksi he tarvitsisivat uuden kaupungintalon (joka toimii huikeana vetonaulana keskiluokkaisille lapsiperhepaluumuuttajille, koska sen perusteella kaikki muuttopäätöksensä tekevät). Talvisin voi käydä uimassa Lamminjärven avannossa, kesäisin uiminen Lamminjärvessä on yleensä kielletty sinilevän, kolmisilmäisten lahnojen sekä sinne upotettujen puistonpenkkien vuoksi.

Kuntosaliharjoittelu

Jalasjärvellä toimii kaksi eri kuntosallia, toinen niistä sijaitsee Kiuaskalliolla ja toinen Koskuella. Kuntosalilla viihtyvät päivisin eläkeläiset kuntoutumassa, iltapäivisin siellä käyvät kaikki teinit ja romanit. Erityisesti Kiuaskallion kuntosalia on moitittu kovin ahtaaksi, mutta ei kai ketään haittaa jos toisen treenaajan perse on sinun naamassasi kiinni?

Yleinen rellestäminen

Perjantai-iltaisin nuorison löysi ennen apsilta, mutta paikka koki inflaation sen jälkeen, kun aukioloajat muutettiin eikä liike ollut enää 24/7 auki. Mikäli nuoriso ei ole herättämässä yleistä pahennusta (kyläringillä tai mikäli ikää on, Karmassa ryyppäämässä) löytää jalasjärvisen nuoren perjantai-iltana joko kotoaan puhelinta räpläämässä tai kaverin luota puhelinta räpläämässä.

Kasvatustoiminta

Kasvattaa Jalasjärvellä voit joko omia lapsiasi, naapurin lapsia, jonkun muun lapsia (tämä tapahtuu Facebookin Jalasjärvi-ryhmässä) tai vaihtoehtoisesti kannabista. Myös koiria ja hevosia Jalasjärvellä ollaan innokkaita kasvattamaan

Asukkaat

Jalasjärven populaatiosta kertoo jonkin verran se, että asukkaista noin 99,7 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Kirkossa käydään vain silloin, kun nuoriso kerää rippimerkkejään rippileiriä varten, jossa käydään ainoastaan siksi että muutkin käy ja rippilahjaksi saa rahaa. Loput 0,3 prosenttia muodostuvat jehovista ja muutamasta vegaanista.

Tyypillinen jalasjärveläinen eri ikäkausina

• 0-12 -vuotiaana

Harrastaa jotain joko itsensä tai vanhempiensa valitsemaa liikuntaharrastusta, jonka todennäköisesti lopettaa viimeistään yläasteelle tullessaan. Jos vanhemmilla on yhtään pidempi pinna, laitetaan mukula urheilun lisäksi musiikkiopistoon, jossa hänestä leivotaan joko viulisti tai puhallinsoittaja. Musiikkiopisto loppuu yleensä viimeistään kuudennella luokalla, koska eihän täkäläiset juntit osaa nuotteja lukea.

• 13-19 -vuotiaana

Mikäli kyseessä on poika, on hän joko tietokonepelaamisesta tai moottoriajoneuvoista kiinnostunut. Jos ei kumpikaan kiinnosta, lienee sukupuoli-identiteetissä jotain häiriötä. Poikkeuksena on kiinnostus maanviljelyyn, mutta tähän liittyy usein myös erilaiset tilan kulkupelit. Hameväen edustajilla on yleensä laajemmalle ulottuva kiinnostuksen kohteiden skaala, ennemmin kehittyvinä yksilöinä he myös hyväksyvät muiden naaraspuolisten erilaiset kiinnostuksen kohteet helpommin, toisin kuin urokset. Yläasteen jälkeen porukka jakaantuu lukiolaisiin ja amiksiin, ja yleensä jo ulkonäöstä tunnistaa kumman oppilaitoksen edustaja on kyseessä. Toisen asteen koulutuksen loputtua jalasjärveläisnuori koittaa miettiä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Suurin osa päätyy opiskelemaan Seinäjoelle agrologiksi tai joksikin muuksi yhtä tärkeäksi heinähousuksi.

Tässä ikäluokassa jalasjärveläisyksilö alkaa usein etsimään vakituista parittelukumppania, kuten nuoret useimmiten tekevät. Yleisesti on todettava heteronormatiivisen käsityksen mukaan, että naarailla on huomattavan paljon heikommat valinnanmahdollisuudet kuin koirailla. Naaraat turvautuvatkin usein paikkakunnan ulkopuolisiin yksilöihin, ja tulevat samalla lisänneeksi alueen geenipoolia. Se on hyvä, sillä sukusiitosprosentti lähentelisi muuten huolestuttavia lukemia.

• 19-35 -vuotiaana

Jos hyvin käy, jalasjärveläinen joko löytää kumppaninsa kauempaa ja jää tämän ekosysteemiin asumaan, tai vaihtoehtoisesti jää muuten vain opiskelupaikkakunnalle muuton myötä maailmalle. Jotkut ovat mieleltään epästabiileja ja palaavat takaisin kotikonnuilleen valmistuttuaan. Osa alkaa lisääntyä tässä vaiheessa, mutta jotkut ovat aloittaneet senkin jo paljon aikaisemmin, tyypillisesti peruskoulun viimeisellä luokalla. Lapsia tehdään vähintään kuusi, sillä perunapellolle tarvitaan potunnostajia eikä ehkäisystä ole Jalasjärvellä vielä kuultu.

• 35-65 -vuotiaana

Jalasjärveläinen tekee töitä. Kuten aikaisemmin mainittu, joko hän itse pyörittää maito/liha/viljatilaa tai on muuten maatilan töissä mukana, esim. lomittajana, virolaisena navettatyöntekijänä tai urakkurina levittämässä paskaa pellolle. Toinen vaihtoehto on perustaa oma parturi-kampaamo. Lisäksi on olemassa harvinaisempi kolmas vaihtoehto, eli käydä paikkakunnan ulkopuolella töissä. Tätä varten voi joutua mahdollisesti hankkimaan muukalaispassin ja työluvan.

Vapaa-ajallaan jalasjärveläinen joko katsoo televisiota, lenkkeilee luonnossa tai harrastaa muuta liikuntaa tai juoruaa muiden jalasjärveläisyksilöiden kanssa. Urokset vaihtavat kuulumisia useimmiten kasvotusten sattumalta Nonparellissa (työ_miesten kantakahvila), naarailla toiminta on usein suunnitellumpaa ja tietoja naapurin liikkeistä levitetään usein verkkoyhteyttä hyödyntäen. Jalasjärvellä ei toimi nykyään kyläyhdistyksiä, vaan nimet on vaihdettu toimintaa paremmin kuvaavaksi kyyläyhdistykseksi. Loistava esimerkki tästä toiminnasta on Facebookin julkinen Jalasjärvi-ryhmä, jossa valitetaan milloin mistäkin. Kestosuosikkeja ovat erityisesti entisten jalasjärveläisten valitukset siitä, kuinka kaikki vanhat (ja käyttökelvottomat) rakennukset puretaan. Lisäksi koirat ja kissat herättävät keskustelua.

• 65-kuolema

Eläkkeelle päästyään jalasjärveläinen osallistuu kansalaisopiston toimintaan, lukee Kunnallissanomat huolella ja valmistautuu alkavaan alzheimeriin tai dementiaan. Ennen hautausmaalle (joka on pitäjän suurin kasvukeskus) joutumista jalasjärveläisvanhusta pidetään hoidossa joko terveyskeskuksessa tai muussa hoitokodissa.

Kuntaliitos 2015 ja siihen johtaneet syyt

Jalasjärvellä toimi vuoteen 2016 asti Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus eli VaJAKKi. Muutama kirjanpitäjä oli vuonna 1997 viettämässä pikkujouluja keskenään ja humalatilassa sössivät koulutuskeskuksen tilit. Asiasta ei kerrottu kenellekään, sillä tekijät eivat ajatelleet muutaman pilkun siirtämisellä olevan vaikutusta yhtiön tulokseen. Tilit jäivät sellaisiksi eikä ketään kiinnostanut pitkään aikaan.

Sattumalta tämä erhe paljastui monia vuosia myöhemmin, kun opetus- ja kulttuuriministeriöltä loppuivat rahat ministereiden vapaa-ajan ja virkistystoiminnan tukemiseen. Ministeriössä arvottiin sopiva uhri, jolta periä saatavat. Valiokunnan kokouksessa arpa osui Jalasjärven kuntaan, ja tarkemman tutkimuksen myötä ministeriössä huokaistiin helpotuksesta, sillä väärennettyjen tilikirjojen perusteella heillä olisi oikea syy nyhtää kuntalaisilta rahaa.

Kun Jalasjärvellä kunnanhallitus sai kuulla velkapommista, ruvettiin kiireisesti pohtimaan eri liitosvaihtoehtoja. Seinäjoen sijaan päädyttiin Kurikkaan, sillä kurikkalaisia pidettiin tarpeeksi vähä-älyisinä ottamaan velkainen Jalasjärvi riesakseen. Seinäjokiset korkeammin kouluttautuneina olisivat voineet tajuta riskit. Vuodesta 2016 alkaen Jalasjärvi on ollut osa Kurikkaa, mistä kaikki ovat olleet kuntabarometrin mukaan erittäin tyytyväisiä[8].

Jalasjärveläiset pitävät tiukasti entisen kotikuntansa identiteetistä kiinni. Liityttäessä Kurikkaan käytettiin niin kutsuttua poltetun maan taktiikkaa, eli hävitettiin kaikki mahdollinen irtaimisto, mistä Kurikkalaiset olisivat voineet hyötyä. Paras esimerkki tästä on pitäjänrajoilta varastetut vaakunat, jotka hävisivät ennen liitosta muutamien kylähullujen toimesta.[9] Huhujen mukaan yksi vaakunoista varastettiin käyttäen mopoautoa ajoneuvona, kyseessä lienee ollut joku seniili herra tahi rouva.

Tunnettuja jalasjärveläisiä henkilöitä tai ilmiötä

• Mari Kiviniemi Suomen pitkäaikaisin naispääkanisteri, oikeasti Jalasjärveltä kotoisin vaikka muut väittäsivät mitä. Edes Kiviniemen itsensä mielipiteellä ei ole merkitystä.
• Milla Paloniemi (nykyisin helsinkiläinen) sarjakuvataiteilia, hippitaiteilia ja heppatyttö. Kiroilevan seniilin luoja.
• Katja Kannonlahti MTV3 uutisrankkuri sekä Tampereen yliopiston viestintäpäällikkö.
• Kirsi Ranto ex-tangokuninkaallinen ajalta jolloin tangamarkkinoilla oli vielä jotain merkitystä paitsi (katso viittaus [2])
• Seppo Korpi Maajussille morsian - ohjelmasta julkisuuteen noussut megajulkkis. Häntä ei olla kuitenkaan vielä nähty Linnan juhlissa.
• Leipäjuusto on juustoa, jota Juustoportti valmistaa. Leipäjuustoa saa tavallisena, kevytversiona, luomuna, vähälaktoosisena, laktoosittomana, munattomana, maidottomana, hajuttomana ja mauttomana.
• Traktorilla kulkeminen kouluun yläastelaisten ja lukiolaisten harjoittamaa. Harva ammattikoululainen on niin hölmö, että kulkisi Kurikkaan/Kauhajoelle/Ähtäriin/Ilmajoelle traktorilla kotoa.
• Traktorilla liikkuminen kolmostiellä on suurinta hupia mitä useat, erityisesti nuoret miehet, tapaavat harrastaa. Ilmiöön kuuluu ehdottomasti osana se, että kolmostiellä ajetaan vain jos vieressä olisi hitaan liikenteen väylä. Mutta ei, kolmostiellä ajaminen maksimissaan 40 kilometrin tuntivauhtia on parasta vittuilua autoilijoille ja rekkakuskeille.
• Paskan levittäminen pinttynyt tapa, joka istuu alueen jyväjemmareissa sitkeästi. Apulannan käyttö ei ole vielä rantautunut jalasjärveläisten isäntien viljelymenetelmiin.

---