Itävalta

Die im Reichsrat verratenen Königreiche und Länder und die Länder der heiligen ungarischen Stephanskrone
Latvia.svg
(lippu)
Motto: ”Ennen oli kaikki paremmin.
Location-Austria-Hungary-1912.PNGItävalta lisäosineen. Vasallit myydään erikseen (tosin valmistus on lopetettu 1918).
Valtiomuoto Monarkia
Hallitsija keisari Frans Joosef II
Pääkaupunki Wien
Viralliset kielet saksa, saksan murrevariantit
Pääuskonnot katolilaisuus
Itsenäisyys 1919 (Lisäosat poistettiin)
1955 (NL:n Törmäysnukeksi)
Valuutta euro (ü)
Kansallislaulu Salzburger nockerl


Itävalta (IRC-Galleriassa "17ÄV4L74"), entinen Itävalta-Unkari on liittovaltio Euroopassa. Valtiolla ei ole juuri naapureita, koska se on nimensä mukaisesti tunnetun maailman itäisin valtio. Itävallassa asuu yhtä paljon asukkaita kuin muissa 8 000 000 asukkaan valtioissa, ja siellä puhutaan jotain niistä kielistä, joita ruotsalaiset eivät ymmärrä.

Turisti toivotetaan sydämellisesti tervetulleeksi Itävallassa.

HistoriaMuokkaa

Itävalta on syrjäisen sijaintinsa takia saanut olla rauhassa kaikilta muilta paitsi itse aiheutetuilta ongelmilta (joiden lasku onnistuu yhdeksän käden sormilla). Rooman valtakunnan hajottua Itävallan alueella vietettiin rauhaisaa rinnakkaiseloa, ja maa sai viettää poikkeuksellisen rauhallisen vuosituhannen; ainakin jos vertaa muihin sivistyneen käytöksen mallimaihin kuten Ranskaan ja Iso-Britanniaan, noihin roomalaisten pahimpiin äpärälapsiin.

1270-luvulta lähtien Hasbron lelutehtailijasuku hallitsi Itävaltaa ja Unkaria yksinään aina vuoteen 1914 asti, mikä luultavasti kertoo enemmän kyseisen maapläntin houkuttelevuudesta kuin Hasbrojen sukulinjan mahtavuudesta. Itävalta oli Hasbrojen suunnitelmissa koko Euroopan korkeakulttuurin kehto. Tämän seurauksena muun muassa taidekoulujen sisäänpääsykriteereitä tiukennettiin ja monelle nuorelle taiteilijalle jouduttiin sanomaan ei. Onneksi he keksivät muita suuntautumisvaihtoehtoja. Osa löysi töitä esimerkiksi valtakunnankanslerina.

Keväällä 1914 joku Itävallassa keksi, että maa olisi vihdoin tuotava muun maailman tietoisuuteen. Sarajevolaiselta mainostoimistolta tilattu kampanja lanseerattiin nimellä Keisarin veljenpojan salamurha, ja se sai suuren mediahuomion koko silloisessa Euroopassa. Nimi vaihdettiin myöhemmissä historiankirjoituksissa muotoon ensimmäinen maailmansota, sillä se kuvasi paremmin intoa, jolla naapurimaiden turistit ryntäsivät Itävallan lomakohteisiin onnistuneen kampanjan johdosta.

Kun kerran ensimmäiseen rähinään osallistuttiin, olisi ollut häpeä jättää jatkot väliin. Toisen maailmansodan kynnyksellä itävaltalaisten teki mieli jotain uutta, ja vastauksen tarjosi Keski-Euroopassa suuren suosion saanut kävely- ja tervehtimistyyli nimeltä fasismi. Aatteen istuttaminen maahan oli raskasta ja vähintään yhtä raskasta oli aatteen mukana tulleen huonon maineen puhdistaminen vuonna 1945. Lisäraskautta Itävallalle toi maahan marssineen neuvostoarmeijan ylläpito.

Ikävät muistot ja kamalat ratkaisut saatiin konkreettisesti pyyhittyä unohduksiin vuonna 2000, jolloin itävaltalaiset kokivat maailman laajimman kollektiivisen muistinmenetyksen. Tämän jälkeen historia ei enää turhaan vaivannut, ja äärioikeistolaisesta Vapauspuolueesta tuli vaaleissa maan toisiksi suurin puolue. Siellä se keikkuu vallan kahvassa edelleenkin.

Tunnettuja itävaltalaisiaMuokkaa

Tiesitkö, että...
Itävalta on oikeasti länsimaa, jolla ei ole mainittavasti valtaa?

”Itävaltalaisten suurin saavutus on ollut vakuuttaa muu maailma siitä, että Adolf Hitler oli saksalainen ja että Wolfgang Amadeus Mozart oli itävaltalainen.”

~tuntematon

Katso myösMuokkaa

MediaWiki spam blocked by CleanTalk.