Imatra
”Viikset, takatukka, nilkkabootsit, Imatra”
”Vittuilu, katkeruus, pettymys, kosto, sikailu, Imatra”
”Beibi, hypätään koskeen!”
Antskula (vuoden 2014 alkuun asti Imatra) on pienehkö kyläpahanen Vuoksen varrella, Etelä-Karjalassa. Imatra on tunnettu sähkövatkaimistaan, lohikäärmeistään ja norsuistaan sekä siitä, että sen lähistöllä sijaitsee sivistyksen kehto, Lappeenranta. Imatralla on väestöä hieman yli 5000 eli ihan hitokseen, jos ei lasketa mielenvikaisia tehdastyöläisiä eikä niitä, joista on yhteiskunnalle jotain hyötyä.
Imatralla järjestetään myös jokavuotiset big bänd -festarit, jossa toinen toistaan kusipäisempiä torviperseitä puhaltelee soittimistaan ilmoille korviasärkevää "musiikkia". Paikallisten on ohimennen kuultu sanovan tapahtumaa vitunmoiseksi älämölöksi.
Imatra tunnetaan varsinkin Imatran koskesta, jossa Vuoksen ja Saimaan vesistön koko voima purkautuu kuohuen tiukkaan rotkoon. Vuoksea voisikin tämän vuoksi verrata yli-ikäiseen herrasmieheen, joka 18-vuotiasta viimein saaneena purkautuu. Koskesta löytyy välillä kuolleita ihmisiä, joten lomanviettopaikkana Imatra tai koski nähtävyytenä ei ole paras mahdollinen. Moni Imatralainen pitää legendaa yllä uhrautumalla kosken vietäväksi. Koski on ollut nähtävyytenä myös KRP:n rikosmuseossa. Kosken varressa on Vuoksen vedenhaltijoiden voimiin perustuva vuosähkölaitos, joka tuottaa sähköä lähes koko maakunnalle.
Historia
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Hikipedia kiittää kirjoittajia tieteellisen aiheen popularisoinnista. |
Imatra on saanut nimensä juuri siitä koskesta joka kasvoi metsässä. Kosken on ajateltu olevan Imutar tai Imuttara, jättiläisnainen tai toisissa tarinoissa käärme, joka on syönyt tulikiviä ja imee koko Vuoksen vedet kyltymättömään janoonsa. Imatra on ollut pelon ja palvonnan kohde, eikä siellä ole juuri haluttu asua. Pysyvää asutusta Imatralle syntyi vasta Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan, kun yliluonnollisista selityksistä alettiin pikku hiljaa luopua. Täysin niistä ei tosin olla luovuttu edelleenkään. Tällöin paikka havaittiin luonnonkauniiksi ja jylhäksi. Monet matkailijat tulivat katsomaan Imatran koskea, ja siltaa on yritetty rakentaa paikalle niistä päivistä lähtien. 1800-luvulta lähtien Imatralle on alkanut leiriytyä myös mustalaisia, joita nykyisin kutsutaan romaneiksi. Eräänä iltana he perustivat leirinsä paikkaan, jossa ei ehkä koskaan ennen ole ollut asutusta. He olivat siis aivan ensimmäisiä asukkaita. Tämän vuoksi romanit ovat EU:n alueen ainoa virallinen alkuperäiskansa.