George Martin
Sir George Martin (s. 3. tammikuuta 1926, Highbury, Lontoo, k. 8. maaliskuuta, 2016, Wiltshire) oli brittiläinen tuottaja, "säveltäjä" ja "sovittaja". Hänet muistetaan erityisesti kaikkien aikojen osaamattomimman, kykenemättömimmän ja lahjattomimman rokkipändin, The Beatlesin tuottajana.
VarhaisvaiheetMuokkaa
Toisin kuin hyvistä lähtökohdista, rikkaasta Liverpoolista lähtöisin olleet Beatlesit, Martin syntyi köyhään työväenluokkalaiseen perheeseen Lontoon Highburyn häpeäalueella. Nuorena hän maleksi resuisissa vaatteissa ilman rahaa, kerjäsi, joi ja käytti huumeita. Hän osasi soittaa jonkin verran pianoa, mutta siinäkään hän ei ollut erityisen lahjakas.
Martin pääsi opiskelemaan Guildhallin musiikkikouluun, koska oli saanut pääsykokeista hyvät pisteet arvaamalla oikeat vastaukset. Musiikin teoriaa hän oppi sen verran, että kykeni analysoimaan musiikin rakennetta, mutta hänet potkittiin pois koulusta, koska hän ei kyennyt soittamaan "Ukko Nooaa", vaan pimputteli huvikseen Beethovenin yksinkertaisia ralleja.
Toisen maailmansodan sytyttyä Martin osallistui Pearl Harborin taisteluun ja ampui alas tukuttain japanilaisia koneita. Hän oli todellinen sotasankari.
Sodan jälkeen Martin pääsi töihin EMIn Parlophone Recordsille väärinkäsityksen vuoksi. Likinäköinen johtaja oli luullut Martinin kurssitodistusta koulun päättötodistuksesksi ja Martin oli laitettu heti tuottajan rooliin. Ennen Beatlesin tapaamista hän työskenteli monien muiden artistien kanssa.
The BeatlesMuokkaa
Vuonna 1962 Martin sai puhelun Brian Epstein -nimiseltä miekkoselta, jolla oli kuulemma levy-yhtiön palvelukseen sopivaa uutta verta. Martin kutsui pändin studiolle ja vaikuttui Paul McCartneyn Love Me Do -kappaleesta, jossa oli käytetty kahta sointua. Martin teki sopparit kuntoon, mutta Brian Epstein sanoi, että Martininkin kannattaisi pukeutua paremmin, tai muuten hän veisi pojat töihin muualle. Martin pakotettiin ostamaan hieno puku, samanlainen kuin pändillä.
Tämän jälkeen Martin pettyi raskaasti ja teki vuosien kuluessa useita vuodatuksia eri medioiden haastatteluissa koskien pändiä:
”Kun he toivat eteeni John Lennonin uuden Please Please Me -kappaleen nuotit, järkytyin suuresti: kappaleessa oli käytetty vain yhtä sointua. Se oli todella amatöörimäinen verrattuna Paulin Love Me Do:hon.”
”Itse asiassa Beatles ei hallinnut sävellajeja lainkaan. John ja Paul kirjoittivat kaikki kappaleensa C-duurissa.”
”Beatlesin kappaleet ovat helppoja. Heidän kohdallaan ei voi puhua sointujen käytöstä lainkaan. Jos tutkin heidän joka ikisen kappaleen nuotitukset, en löydä yhtään oikeaa sointua, vaan itse asiassa vain voimasointuja, kuten C5, D5 ja E5... Itse asiassa siinä onkin kaikki, mitä he "osasivat". Nykyisin minua elähdyttää suuresti sellaisten mestariyhtyeiden, kuten Slipknotin ja System of a Downin mestarillinen sointurakenteiden hyödyntäminen. He eivät käytä voimasointuja lainkaan ja pystyvät luomaan uskomattoman mestarillisia sointukuvioita, käyttäen esimerkiksi pelkästään Middle Eightissä C# - Dmaj7 - Eb - F6 -sointuja ja yhdistelemään niitä ainutlaatuisella tavalla myös ilman dissonanssia.”
”Beatlesin kappaleet ovat todella helppoja soittaa: John ei koskaan tarvinnut neljää sormea soittaessaan komppia. Yleensä yksi sormi riitti. Nolla sormeakin oli hyvin tavallista. Kaksi? Vain erittäin harvoin. Paul taas käytti bassosta vain ensimmäistä kieltä. George ei koskaan olisi kyennyt soittamaan hienoa sooloa, jonka rakenne olisi ollut 1:1.618, vaan hän keskittyi sen sijaan vain nopeusennätysten rikkomiseen, ja siinäkään hän ei ollut koskaan paras. Ringo taas osasi soittaa vain perusbiittiä: 'Tsä - Tsä - Tsä - Dum... ' ... Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.”
”Yesterday? Se oli yksi amatöörimäisimmistä kyhäelmistä, jonka olen koskaan kuullut. C5 - C5 - C5 - C5 koko ajan... Ehdotin Paulille, että voisimme kokeilla mellotronia sen kanssa, jotta kuulijat saisivat paremmat naurut. Paul ei tykännyt ideasta, mutta minä olin tuottaja ja pakotin mellotronin levylle. Niin soitin Yesterdayn taustalla paria piipittävää nuottia mellotronista ja se kuulostaa siksi niin hassulta.”
”Eleanor Rigbyssä käskin jokaisen olla soittamatta yhtään mitään. Otin itse mellotronin käteen ja soitin: "Pii - Paa - Pii - Paa", koko ajan. Siksi se kuulostaa niin pelottavalta.”
”Pianoko? En koskaan soittanut pianoa Beatlesin taustalla. Se olisi ollut aivan liian hieno soitin heidänlaiselleen pilipaliyhtyeelle.”
”John ei kyennyt manipuloimaan tahtilajeja lainkaan. Jos hän kokeili lisätä yhdenkin 3/3-tahdin johonkin kappaleeseensa, sen muoto oli jo lopullisesti pilattu.”
”Yhden ainoan kerran teimme jotakin poikkeavaa. Se oli Johnin "Being for the Benefit of Mr. Kite". Olin kovassa LSD-humalassa ja päätin tehdä muutaman erikoisefektin. Se oli hauskaa.”
”Yhden kerran olin kateellinen: Se oli silloin, kun Paul oli hankkinut Mike Leanderin pimputtamaan mellotronia "She's Leaving Homeen". En puhunut Paulin kanssa sanaakaan pariin kuukauteen.”
”Kyllä, tunnustan avoimesti, että käytin enemmän huumeita kuin kukaan heistä. He olivat vain pikkunarkkareita minuun verrattuna. En ollut juuri koskaan selvin päin studiolla... He olivat sentään 5 %:sesti.”
”Let It Be -albumin kohdalla väsyin ja palkkasin Phil Spectorin vinguttamaan mellotronia. Hän teki sen ihan välttävästi.”
”Alan W. Pollack on todistanut, ettei Beatles osannut tehdä yhtään mitään. Analyyseissään hän haukkui erityisesti Lennonin "Strawberry Fieldsin", "I am the Walruksen" ja "A Day in Lifen" musiikin historian häpeätahroiksi. George Harrisonia hän kehui yhtyeen lahjakkaimmaksi, tosin lahjakkuuttahan hänellä ei tietenkään ollut lainkaan.”
”Beatles oli jatkumoa Wolfgang Amadeus Mozartin ja Ludwig van Beethovenin tylsyydelle. Kaikki hieno teoreettinen kehittely ja innovatiivisuus oli niin kaukana kuin mahdollista. Onneksi nykyään yli 97 % tuotetusta musiikista on kunnollista.”
”Ainakin saivat myytyä ihan kivasti albumeita ja paljon tyttösiä kiljumaan.”
Beatlesin jälkeenMuokkaa
1970-luvulla Martin vietiin vieroitushoitoon ja nyt hän on ollut yli 40 vuotta irti kaikenlaisista aineista. Hän on osallistunut edelleen monien artistien albumeiden tuottamiseen ja on nauttinut siitä suuresti, koska nykyartistien ammattitaito on useimmiten kohdallaan. Lisäksi hän on oppinut soittamaan "Ukko Nooan" pianolla.
Katso myösMuokkaa