Abraham Lincoln
| |
| Yhdysvaltain presidentti | |
|---|---|
| vallassa | 1861–1865 |
| edeltäjä | James Buchanan |
| seuraaja | Andrew Johnson |
| syntyi | 12. helmikuuta 1809 Hirsimaja, Kentucky |
| kuoli | 15. huhtikuuta 1865 Washington D.C. |
| puolue | Yhdysvaltain rebublikaanit |
”Miksi hitossa tulimme taas teatteriin, Mary? Tämä näytelmä on syväl-”
~Abraham Lincolnin viimeiset sanat
Abraham Slave Lincoln, "Honest Abe" (s. 12. helmikuuta 1809, Slavetown – k. 15. huhtikuuta 1865, Washington D.C.) oli Yhdysvaltain 16. presidentti vuosina 1861–1865. Hänet muistetaan erityisesti siitä, että hän antoi hiljaisen hyväksyntänsä orjuudelle ja käynnisti USA:n sisällissodan, koska kaikki eivät olleet tästä aatteesta samaa mieltä. On hieman ironista, että hänet murhattiin ampumalla takaraivoon teatterissa, jossa esitettiin näytelmää "Kultsi, aloitin sisällissodan!"
NuoruusMuokkaa
Lincoln syntyi perinteen mukaan pienessä hirsimökissä vaatimattomiin oloihin, mutta silti hänestä tuli presidentti. Tämä on myytti, jota amerikkalaiset mielellään hellivät ja kertovat edelleen tänäkin päivänä. Todellisuus oli hieman toisenlainen. On totta, että Lincoln syntyi hirsimökissä, mutta mökki ei suinkaan ollut pieni, vaan jättiläispunapuiden rungoista rakennettu valtava hirsikompleksi. Muuttaminen Valkoiseen taloon itse asiassa pakotti Lincolnin sopeutumaan huomattavasti ahtaampiin tiloihin. Lincolnin lapsuus oli tylsä ja tämän artikkelin kannalta merkityksetön, joten se siitä.
Lincoln lähti paikallispolitiikkaan jo nuorena ensin sittemmin toimintansa lopettaneessa Whig-puolueessa, myöhemmin republikaanisessa puolueessa. Tuolloin Yhdysvaltojen politiikassa pärjäsi vielä rehellinenkin mies, ja Lincoln nousi nopeasti puolueen sisäisessä hierarkiassa aina presidenttiehdokkaaksi asti. Hänet valittiin Yhdysvaltain presidentiksi 1861. Lincolnin rehellisyys on lähes legendaarista. Hän sanoi aina suoraan, mitä ajatteli. Hän ei valehdellut ikinä, ei edes silloin, kun etelävaltioiden delegaatio esitti hänelle etelän taloudellisen kehitysohjelman (joka oli täyttä paskaa), eikä silloinkaan, kun hänen vaimonsa kysyi mieheltään mielipidettä uudesta leningistään (joka oli kammottava).
Lincoln sai loistoidean, jonka hän julkisti vuonna 1857 Springfieldissä: Amerikkaan orjiksi tuodut mustat lapsineen voitaisiin laivata takaisin juurilleen Afrikkaan, mistä olivat tulleetkin.[1][2] Tämä hanke jäi Lincolnilta pahasti kesken.
PresidenttinäMuokkaa
Lincoln oli presidenttinä aika hyvä, ainakin jos moniin myöhempiin nimeltämainitsemattomiin sähläreihin (kuten Richard Nixoniin, Bill Clintoniin ja George W. Bushiin, nimiä mainitsematta) vertaa. Hänen ohjelmassaan orjuuteen liittyvät kysymykset olivat päällimmäisinä. Lincoln kannatti orjuuden pakollista ulottamista kaikkiin yhteiskuntaryhmiin ja halusi tuoda etelän orjatalouden myös pohjoisen teollistuviin osavaltioihin. Eräänä iltana hän kuitenkin tuli huomanneeksi, että orjuus onkin oikeastaan väärin, ja keskitti kaikki voimavaransa järjestelmän lakkauttamiseen kaikkialla Yhdysvalloissa. Etelässä tämä käännös ei saavuttanut kovin suurta suosiota.
SisällissotaMuokkaa
Pääartikkeli: Yhdysvaltain sisällissota
Yhdysvaltojen sisällissota alkoi, kun etelävaltiot erosivat unionista ja ilmoittivat muodostavansa Konfederaation. Lincoln ei pitänyt ajatuksesta, ja hän sanoi rehellisenä miehenä jälleen kerran suoraan, mitä mieltä oli koko jutusta ja Konfederaation presidentistä Jefferson Davisista erityisesti. Etelä hävisi auttamatta sodan kehittyneempiä ja vauraampia pohjoisvaltioita vastaan. Seurauksena alueen talouselämä romahti, ja alueella kärsitään yhä jazzista ja bluesista.
Sisällissodan seurauksena kaikki Yhdysvaltojen mustat saivat vapauden, täydet kansalaisoikeudet ja tasavertaisen aseman kaikkien muiden amerikkalaisten rinnalla. Huomautus: Eivät oikeastaan, siihen meni vielä yli sata vuotta...mutta olisi kiva ajatella, että niin olisi tapahtunut, vai mitä?
KuolemaMuokkaa
Lincoln oli hiljan valittu toiselle kaudelle ja sisällissota päättynyt etelän kirvelevään tappioon. Lincoln olisi halunnut mennä juhlimaan vaalivoittoaan pubiin kavereiden kanssa, mutta hänen vaimonsa Mary Todd Lincoln raahasi hänet washingtonilaiseen teatteriin katsomaan suosittua näytelmää Kultsi, aloitin sisällissodan! Tapahtumasarja sai vielä traagisemman käänteen, kun ankarasti juopotellut näyttelijä John Wilkes Booth heräsi sekavana ja krapulaisena luullen myöhästyneensä näytöksestä. Hän ryntäsi teatteriin, mutta oli sekavassa tilassa ja luuli, että sinä iltana oli vuorossa toinen ajan suosikkinäytelmä Kultsi, ammuin presidentin! Seuraukset ovat yleisesti tunnetut. Lincolnille pystytettiin sittemmin Washingtoniin suuri muistomerkki, johon sijoitettiin luonnollista kokoa oleva presidentin patsas. Monet luulevat veistoksen olevan luonnollista kokoa suurempi, mutta Lincoln tosiaan oli Yhdysvaltojen pisin presidentti 460 sentin mitoillaan.
ViitteetMuokkaa
- ↑ American Colonization Society. Abraham Lincoln. Speech on the Dred Scott decision. 26. kesäkuuta 1857. http://www.slavenorth.com/colonize.htm
- ↑ Honest Abe Quotes. An address by Abraham Lincoln at Springfield. 26. kesäkuuta 1857. http://home.nc.rr.com/rebmaster/qts.htm
|
edeltäjä: Mount Tamboran purkaus |
Maailman suurkatastrofit 1865 |
seuraaja: Kasvihuoneilmiö |
