Warhammer
Warhammer eli "Sotavasara" on sarja muovifiguureita joita löytää Kellog's-murojen seasta muropakettiyllätyksenä. Warhammerin kehittivät pienen englantilaisen lautapeliyrityksen, Games Worksop:in, ("GW") kesätyöläiset noin vuonna 1980 plus jotain. Sen räjähdysmäinen suosio ja kultinomainen harrastelija/keräilijä -fanikunta teki GW:stä maailmanluokan pelurin "ota tyhmiltä rahat pois" -bisneksessä, ja auttoi Kellog'sia dominoimaan äärimmäisen kilpailullisia aamiaismuromarkkinoita.
Warhammerin fiktiivinen maailma[muokkaa]
Tuotteesta on kaksi eri versiota, Fantasy sekä 40000 (kavereiden kesken "40k", scifi-versio). Jälkimmäisen nimi on viittaus siihen, monta euroa/dollaria/puntaa harrastus tulee elämän aikana maksamaan. Fantasiaversion maailma kertoo planeetasta, josta löytyy kaikki perinteiset fantasiarodut ja muutama oikeasta elämästä tuttu rotu, kuten liskomiehet ja ihmisrotat. 40k taas jokaisen juosten kustun scifi-tarinan oppien mukaan ottaa kaikki fantasiarodut ja heittää ne avaruuteen sen suurempia miettimättä.
Näitä kahta eri universumia ja niiden tarinoita yhdistää se, että kaikki ovat ystäviä toisilleen ja pusihaleja lentelee suuntaan ja toiseen. Varsinaisilla figuureilla voi pelata moninpeliä, jossa yritetään bestiksien kesken pienessä kilpailuhengessä organisoida mahdollisimman söpöt hyvän mielen teekutsut.
Tuotteen valmistus ja tuotekuvaus[muokkaa]
Inspiraatiota tuotteen alkuperäisin keksineistä kesätyöläisistä saaneena Games Workshop siirsi tuotannon heti alkuvaiheilla Kiinan lapsityöpajoihin, jossa ei murojen sekaan menevän muovifiguurin myrkkyarvoista juuri välitetä. Arviolta noin 20% Kiinan BKT:stä ennen 2000-lukua tuli Warhammer-figuurien valmistamisesta. Tuotteen alunperin suunnitelleet nuorukaiset taasen "kutsuttiin" Guantanamo Bayhyn CIA:n kuulusteltavaksi, koska heidän luomansa fantasiarotu, "liskomiehet", muistutti kulttuurillisesti epäilyttävän paljon Maan päällä tallaavia liskomiehiä, joiden olemassaoloa et varmaankaan pysty todistamaan eli unohdahan suosiolla koko juttu, ettei satu mitään onnettomuuksia.
Itse figuurit ovat noin peukalonkorkuisia muovikokkareita, joiden on tarkoitus esittää erinäisiä fantasiarotuja (tai fantasiarotuja AVARUUDESSA). Vain ostajan mielikuvitus on (ala)rajana. Tuotannossa on tietenkin menty sieltä missä aita on kaikista matalin, joten kuluttaja joutuu itse liimaamaan palaset yhteen ja vielä maalaamaankin ne. Toisaalta liiman ja maalin haistelu on monille se asia joka tekee Warhammer-harrastuksesta miellyttävän. Muiden halpatyövoimalla tuotettujen esineiden tapaan, figuurit ovat laadultaan hälyttävän vaihtelevia. Esteettisesti miellyttävän kappaleen voi myydä nettihuutokaupassa jopa tuhansilla dollareilla. Figuurit on jaettu moneen eri alaryhmään, joita kutsutaan armeijoiksi.
Kuluttajademografia[muokkaa]
Asiakkaat (vaihtoehtoisesti "uhrit") koostuvat lähinnä keski-ikäisistä ja sitä nuoremmista naisista, joilla on liikaa rahaa ja liikaa asuintilaa jonka täyttää muoviroskalla. Raha voi olla omaa, tai vanhempien luottokortilta lainattua. Warhammer noin kokonaisuutena on surullinen tarina ihmisistä, jotka haalivat noin sadan gramman muoviklönttejä hintaan 15-300 euroa kappale. Elämänsä, varansa ja lapsuutensa näihin "figuihin" tuhlattuaan he kuitenkin kykenevät vielä vetämään leveän virneen naamalleen ja heittelemään noppia. Tämä suurelta osin selittyy ihan sillä että hymyily on ilmaista, ja Warhammeriin hatkahdettuaan paljon muuhunkaan ei ole varaa.
Figuuripelin kuvaus[muokkaa]
Peli on genreltään strategia, joissa toivottomien kuluttajien keräämistä figuureista koottu armeija yrittää suorittaa erilaisia hanttihommia teekutsujen järjestelyissä. Pelissä käytetään noppaa mm. hahmojen liikehdintään (piirileikki- ja tanssiaistilanteissa), toimintaan (keskusteltaessa muiden kutsuvieraiden kanssa, kaadettaessa teetä ja tarjotessa leivonnaisia), hyökkäyksiin (pullan ja keksien kimppuun), torjuntoihin (närästyksen, vessahädän tai epilepsian nostaessa päätään) ja moraalissa (käytetään yrittäessä muodostaa ystävyyssidettä vastapuolen hahmon kanssa). Pelin kulkuun vaikuttaa vahvasti tuuri, onni ja säkä.
Erittäin hyvä strateginen etu pelissä ovat hahmot, jotka pystyvät harhauttamaan vastapuolen hahmoja vääriin kohteisiin leipomataidoillaan ja näin pääsevät hyökkäämään pullan kimppuun ensimmäisinä. Kaaos on tässä hyvä, mutta myös haltiat ja ihmiset osaavat jotakin. Kääpiöt pystyvät vastustamaan näitä tuoksuja. Toiset armeijat ovat hyviä vaikuttamaan vastapuolen hahmoihin kaukaa ja toiset läheltä. Toiset ovat ovelampia kuin toiset. Toiset tietävät teepannun ja lautasten asettelusta enemmän. Suosituin faktio on tietysti kuitenkin haltiat, koska elvistelevä kaunispoika on vaan aina niin ihku ja söpis.
Ympäri maailmaa pidetään eräänlaisia turnauksia, joihin sadat Warhammer-addiktit raahaavat figuureitaan paikalle pelatakseen niillä muita kanssakärsijöitä vastaan. Turnausten finaaleista löytyy lähes aina ne, joilla on mukanaan painotetut nopat ja se pelaaja, joka on opetellut parhaiten ulkoa Raamatun kokoisen sääntökirjan, ne reilu viisikymmentä muuta lisäosaa, erratat, mielivaltaiset ns. house rulet ja pisteenä I:n päälle vielä oman "armeijansa" kirjan koko pänttäämisen määrän tuplaavat erikoissäännöt. Koska lähes kukaan ei näitä sääntöjä osaa, se joka ne parhaiten tietää voi kertoa toisille säännöistä ihan mitä haluaa ja vaikuttaa näin pelin kulkuun ratkaisevasti.
Lista pelattavista armeijoista[muokkaa]
Mainittuna ehkä myös pari armeijoiden yksiköistä.
- Ei-saksalainen ihmisimperiumi (panssarivaunu[1])
- Ei-venäläinen ihmisimperiumi (raivokas vodka-apina)
- Haltiat (haltija, Elrond Puolikrapula)
- Kääpiöt (varsijousimies, kirvesmies)
- Örkit (goblini, susiratsastaja)
- Liskomiehet (John Wilkes Booth, Lee Harvey Oswald)
- Vampyyrit (zombie, musta ritari)
- Kaaos (ÖÄRG)
- Ihmisrotat (Puhemies Mao)
- ↑ mitä vittua