Uimaharju
Uimaharju ei ole kaupunki. Uimaharju ei myöskään ole kunta.[1] Se ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittävä, eikä se ole erityisen viehättävä tai viihtyisä paikka asua.[2] Lisäksi siellä haisee. Silti Uimaharju ansaitsee punaisen täplänsä GT-kartastossa. Uimaharju on nimittäin se liikenneympyrä, jonka ympärillä pyörii koko Pohjois-Karjalan talous. Siellä on myös koulu jossa on jopa yli 50 oppilasta.
Asujaimisto ja elämänmeno[muokkaa]
Monesta suomalaisesta pikkutaajamasta poiketen Uimaharjussa ei ole amiksia, pissiksiä, eläkeläisiä, lestoja eikä homoja. Uimaharjussa asuu sellumiehiä ja sellutehtaan huoltomiehiä[3] sekä heidän kauniinta kotirouviaan. Lapset ovat jo muuttaneet Joensuuhun opiskelemaan.
Uimaharjun elämänrytmiä ei määrää gregoriaaninen kalenteri, vaan sellutehtaan työnjohtajien laatima vuorolista. Tästä syystä kylillä on liikennettä ainoastaan 06:45 - 07:15, 14:45 - 15:15 ja 22:45 - 23:15 välisinä aikoina, vuoden jokaisena päivänä. Paikalle osunut turisti voi seurata tätä Mercedes-Benz -citymaastureiden kiehtovaa piruettia kätevästi K-marketin paikoitusalueelta, jolta avautuu esteetön näkymä liikenneympyrään.
Sellumiesten suosikkiharrastuksia ovat kalastus ja veikkaaminen. Talvisin sellumiehet istuvat R-kioskin veikkauspöydän äärellä suunnittelemassa kuinka rikastua,[4] tai Uimasalmen virran heikentämällä jäällä pikkiavannolla. Kesäisin taas istutaan uisteluveneessä houkuttelemassa Pielisen kuhia käymään uistimeen. Käytännössä sellumiesten harrastukset siis vastaavat heidän työtään; Istumista ilman että koskaan tapahtuu mitään sen kummempaa. Kotirouvilla sen sijaan riittää rientoja kansalaisopiston jumppa- ja pitsinnypläyskursseista taajamatoimikuntaan ja marttakerhoon. Mikäpä on rouvain harrastaessa, kun sellumiehet tuovat leivän pöytään. Joskus jopa muutaman kalankin.
Uimaharju - maailman johtava sellun tuottaja [5][muokkaa]
Uimaharjun tuotantokapasiteetti on 655 000 tonnia sellua vuodessa. Sellu toimitetaan asiakkaille korkealaatuisten papereiden sekä kartonkien raaka-aineeksi. Uimaharjun valtteja ovat sellun lujuus, puhtaus ja korkea vaaleus sekä tasainen laatu. Uimaharju on eturivissä laadun ja ympäristön jatkuvassa parantamisessa. Uimaharjun sellu onkin niin puhdasta, että tehtaan ympärillä ei edes järvi jäädy kovimmillakaan pakkasilla. Vesi tehtaan viemäriputken ympäriltä puhdistaa kaiken ikävän rantakasvillisuuden, roska- ja arvokalat, järven pohjan ja bonuksena myös matkailijat. Uimaharju sai ensimmäisenä (ja viimeisenä) Suomen metsäteollisuudessa Euroopan ympäristösertifikaatin (EMAS). Fosforipäästö vesistöön on pienempi kuin millään muulla sellutehtaalla maailmassa, mikä erityisesti ilahduttaa hajuhaitoista kärsiviä asukkaita. Uimaharju tuottaa koivusellua ja havupuusellua. Sellun tuotto perustuu Venäjän puuhun. Kun puuraaka-aine tuodaan Venäjältä, ei sieltä kannata tuoda kuin sertifioitua aarnimetsää. Myös pohjoiskarjalaiset metsänomistajat ovat lahjoittaneet puuta tehtaalle, jota paikalliset rekkakuskit ajelevat ylilastissa pitkin saloteitä. Sellupaalit toimitetaan Stora Enson myyntiverkon kautta maailmanlaajuisesti.
Elinkeinot[muokkaa]
- Pääartikkeli: Stora Enso
Uimaharjulaisten rahat tulevat yksinomaan sellutehtaalta. Vuoden 2008 suuren metsäteollisuusmullistuksen myötä uimaharjulainen on oppinut varomaan Jouko Karvisen nimen lausumista turhaan. Samoin uimaharjulaisen tarkoittama herra jokapäiväisestä leivästä kiitettäessä viittaa Karviseen, ei suinkaan Jumalaan.
Sellukeittolan ohella Uimaharjussa on R-kioski, kaksi päivittäistavarakauppaa, asiamiesposti, matkahuolto, kahvila, lounasravintola[6] sekä tietysti legendaarinen Selostajatorppa -pub. Käytännössä Uimaharjun talousalueelta löytyy enemmän keinoelimiä, kuin elinkeinoja. Maanviljelystä Uimaharjun seutuvilla on joskus harjoitettu, mutta nykyisellään sellutehtaan höyryt peittävät auringon niin tehokkaasti, että alueella ei kasva kuin sellumiesten pankkitilin saldo.
Maantieteellinen asema[muokkaa]
Uimaharjun sijainti maailmankartalla on mielenkiintoinen. Se, miten Uimaharju on mannerlaattojen rymistellessä pitkin planeettaamme osunut juuri Suomeen, on melkoinen sattuma. Huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä se olisi voinut päätyä Tyynen valtameren pohjaan tai vaikka Afrikkaan. Tällä hetkellä Uimaharju kuitenkin sijaitsee Pielisen eteläpäässä, Kontiolahden, Ilomantsin, Lieksan ja Venäjän saartamassa metsässä, noin 50km Joensuusta itään. Sivistyksestä päin katsottuna Uimaharju on väärällä puolella Pielistä, joten sinne pääsee vain kulkemalla sillan ylitse. Itäisen sijaintinsa puolesta Uimaharju muodostaa Lieksan ja Ilomantsin kanssa eräänlaisen Siperian etuvartioaseman Suomen kamaralle. Maastokartan korkeuskäyriä seurailemalla maallikkokin ymmärtää, että kun Pielisjokea valjastettiin sähkön tuottoon, olisi ennen sellutehtaan rakentamista Paukkajanvirta pitänyt padota ja koko Uimaharjun tienoo hukuttaa tekojärveen. Monet Uimaharjussa käyneet ovat esittäneet, että patohankkeen voisi toteuttaa edelleen.
Mäntymysteeri[muokkaa]
Kuuluisa Uimaharjun mäntymysteeri on toistaiseksi ratkaisematon arvoitus, joka liittyy sellutehtaan puurahteihin. Ymmärrettävä osa arvoitusta on se, että sellutehtaalle rahdataan puuta sekä junarataa, että maanteitä myöten. Selittämätön osa on se, miksi Pielisjokea pitkin uitetaan samaan aikaan saman näköistä puutavaraa pois sellutehtaan suunnalta.
Nuuskaise myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Wikipedian mukaan Uimaharju on toinen Enon kahdesta päätaajamasta. Silminnäkijähavaintojen perusteella kyse on kuitenkin selkeästi sivutaajamasta.
- ↑ Ei, edes ne 400 vaaleansinistä linnunpönttöä eivät korjaa sellutehtaan aiheuttamaa esteettistä säröä.
- ↑ Saattaa tietysti olla, että joukossa on joku kaappihomo, mutta se ei ole tämän artikkelin pointti. Pointti on se, että Jouni Karvinen, Stora Enson toimitusjohtaja, pitää käsissään koko Uimaharjun kohtaloa.
- ↑ Tajuamatta että heillä on jo mammonaa enemmän kuin tarvitsevat.
- ↑ Sponsored by: Stora Enso
- ↑ Joista matkahuolto, kahvila ja lounasravintola ovat samaa yritystä. Samoin asiamiesposti ja toinen kauppa. Lisäksi kauppa/posti ja matkahuolto/ravintola/kahvila ovat samassa rakennuksessa.
|
Koli - Itäblokki - Joensuu - Juuka - Nurmes - Kontiolahti - Rääkkylä - Pohjois-Karjala - Eno - Nightwish - Lieksa - Kolvananuuro - Höytiäinen
|
|
Voi olla, että tämä artikkeli ei ole syvältä, mutta ainakaan siinä ei ole kuvia. Tee päivän hyvä työ ja kuvita artikkeli mielellään aiheeseen liittyvillä kuvilla. Tarkempia tietoja saattaa löytyä keskustelusivulta. |