Teekkari
Teekkari on ihmiselle läheistä sukua oleva olento. Teekkari on laumaeläin, jonka kiima-aika kestää syyskuusta vappuun[1]. Kiima-aikana teekkarit kokoontuvat opiskelijatapahtumiin, joissa ne houkuttelevat naaraspuolisia humanistiopiskelijoita luokseen tömistelemällä paljaaksi riisuttuja rintalihaksiaan ja öläyttelemällä suustaan provokatiivisia sovinistisia kommentteja. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä tällaisessa käytöksessä vetoaa humanistinaaraisiin, mutta alkoholin on arveltu olevan tässä skenaariossa keskeisessä roolissa. Teekkarien soidin tavoittaa lakipisteensä vappuna, jolloin ne pukevat päähänsä koristeellisen tupsulakin ja esittävät erilaisia soidintansseja sekä -lauluja. Tupsulakki on teekkarikoiraan miehisyyden merkki, ja erottautuakseen toisista teekkarikoiraista ne tahrivat tupsulakkiaan erilaisilla alkoholijuomilla, mudalla ja ruumiineritteillä. Lauman alfauroksen tunnistaa helposti törkyisimmästä tupsulakista, vantterimmasta ruumiinrakenteesta, pisimmästä seksitautilistasta sekä vähintään yhdeksän vuoden opiskelijajärjestötaustasta.
Teekkarit ovat 97-prosenttisesti koiraita, joten niiden ainoa lisääntymismahdollisuus on yrittää pariutua humanistinaaraiden kanssa. Tällaisten pariutumisten seurauksena syntyneet ristisiitokset eivät ole lisääntymiskelpoisia yksilöitä, ja usein muut lapset nokkivat ne hengiltä viimeistään kouluiässä. Onkin suuri mysteeri, miten teekkari ylipäätään voi olla niin elinvoimainen laji. Osasyynsä teekkarien menestymiseen lienee siinä, että Suomen valtiolla on tapana tukea teekkarien koulutusta varsin avokätisesti; syytä valtion toimintaan ei ole koskaan saatu selville[2].
Naaraspuoliset teekkarit ovat – kuten on tuotu ilmi – hyvin harvinaisia, eikä niitä pidetä kovin houkuttelevina parittelukumppaneina, sillä niillä on tapana syödä kumppaninsa yhdynnän jälkeen.
Kognitiivisesti alikehittynyt ihmisyksilö voi pitää teekkareita hauskoina, harmittomina ja lupsakkoina veijareina. Tämä harhaluulo kostautuu viimeistään siinä vaiheessa, kun teekkarista kasvaa täysin kehittynyt insinööri. Teekkarien vaarallisuusaste riippuu koulutusalasta: yleisen konsensuksen mukaan konetekniikan teekkarit ovat vaarallisuusluokituksessa ylimpinä, kun taas arkkitehdit ovat harmittomimmasta päästä.
Teekkarien huumori[muokkaa]
Teekkarien lajityypillistä käyttäytymistä on niille ominaislaatuisen huumorin viljely tilanteesta riippumatta. Teekkarihuumori rajoittuu melko oireellisesti seksuaaliteemaisiin kaksimielisyyksiin ja alkoholismin leppoistamiseen. Yleinen harhaluulo on, että teekkarien huumori olisi tarkoitettu hauskuuttamaan: tosiasiassa useat teekkarien käyttäytymistä seuranneet tutkijaryhmät ovat tulleet siihen tulokseen, että teekkarihuumorin tarkoitus on pitää humanistikoiraat loitolla, jotta teekkarit voivat rauhassa puljata naarashumanistien parissa. Monty Pythonin ja Kurt Vonnegutin parissa varttuneille humanistikoiraille teekkarihuumori tuottaa sietämättömän tukahtumisentunteen. Tästä syystä teekkarit jakavat perunapainatuksella luotuja huumorilehtiään humanistien kiltahuoneisiin.
Katso myös[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
| Koulutus | |
|---|---|
| Subjektit: | Amis - Lukiolainen - Opiskelija - Opettaja - Oppilas |
| Tutkinnot: | Datanomi - Insinööri - Kleptonomi - Medianomi - Merkonomi - Sosiopaatti - Tradenomi |
| Laitokset: | Aliopisto - Ammattikorkeakoulu - Ammattikoulu - Autokoulu - Elämänkoulu - Esikoulu - Kansanopisto - Peruskoulu - Päiväkoti - Lukio - Steinerkoulu - Yliopisto |
| Erikseen mainittavat: | Espoon kristillinen koulu - Haurea-ammattikorkeakoulu - Metropolio - Keski-Suomen Opisto - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu - Oulun yliopisto - Päivölän kansanopisto - Ressun lukio - Ukon yliopisto - West Pointin sotilasakatemia |
| Muuta: | Erityisluokka - Humanisti - Innovaatiopedagogiikka - Maisterismi - Maol-taulukot - Opinnäytetyö - Oppiminen - Plagiointi - Pro gradu - Teekkari - Väitöskirja - Ylioppinut - Wilma |