Sotkamo
| Союз Советских Социалистических Республик | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Sotkamo world wide webissä | |||||
| Lääni | Oulun lääni | ||||
| Maakunta | Kainuu | ||||
| Seutukunta | [[]] | ||||
| Kihlakunta | [[]] | ||||
| Perustamisvuosi | |||||
| Kuntaliitokset | |||||
| Pinta-ala - maa - meri |
Viissattaatuhattamiljoonaa neliökilometriä km² km² 10 km² | ||||
| Väkiluku - väestötiheys - 0–15-v. - 16–64-v. - yli 64-v. |
2 tai 8 4.028 as/km² 15 % 16 % 20 % | ||||
| Työttömyysaste | 0 % | ||||
| Kunnallisvero | 30 % | ||||
| Kunnanjohtaja | ks Jymyn toimitusjohtaja | ||||
| Kunnanvaltuusto |
paikkaa | ||||
Sotkamo eli Suomen Dallas on Pohjois-Suomen miljoonakaupunki Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu ihmisiä ja sen pinta-ala on 2 952,50 neliötuumaa, josta 30% on vesistöjä ja 25% kaatopaikkaa. Väestötiheys on 4,0284 asukasta/km², eli suunnilleen sama kuin Tokiossa.
Historia[muokkaa]
Kun mannerjää vetäytyi Suomesta n. 10000 vuotta sitten, nykyisen Kainuun alueelle, Kuhmon ja Kajaanin välille, jäi laaja alue jään peittoon. Jään alle eristykseen jäänyt pieni pystyihmispopulaatio ( homo erectus ) kehittyi omaksi lajikseen, vuokattilaisiksi (homo vuocatis). 1900-luvun alkupuolella, kun jääkausi lopulta päättyi Sotkamossa, Kuhmolaiset perustivat alueelle rangaistussiirtolan. Sotkamoon karkoitetut kuhmolaiset rikolliset sulautuivat Vuokatin metsistä löytyneisiin homo vuocatis heimoihin. Muun maailman keskittyessä Ensimmäiseen Maailmansotaan, kuhmolaiset pikkurikollisten ja vuokattilaisten jälkeläiset asuttivat Kainuun korpia Maanselältä Tipasojalle ja Hiidenjärvelle asti. Samaan aikaan ympäri vuoden hiihtäen liikkuvat sotkamolaiset keksivät asentaa suksiinsa renkaat. Näin syntyi rullasukset, jotka edelleen ovat suosituin kulkuväline Sotkamossa.
Sodan jälkeen Sotkamo julistautui itsenäiseksi. Sotkamon keskusta perustettiin Ontojärven rannalle, mutta kuhmolaiset maanviljelijät valtasivat alueen hirviseuran metsästysmaiksi. Uusi keskusta rakennettiin nopeasti ja nimettiin Tipasojaksi taajaman läpi virtaavan joen mukaan. Karun ympäristön ja huonojen kulkuyhteyksien vuoksi kuitenkin vain hyvin harvat asettuivat asumaan uuteen keskustaan. Sotkamon kansa levisi laajaksi, mutta harvaksi yhteisöksi ja ulkomaailma ei heistä kuullut vuosikymmeniin.
Toisen Maailmansodan jälkeen sotkamolaisten elämän mullisti Tahko Pihkala. Tämä Etelä-Suomessa pari vuosikymmentä aiemmin keksitty palloilulaji, joka nykyisin tunnetaan pesäpallona, levisi Sotkamoon ja villitys sai siellä ennennäkemättömät mittasuhteet. Käytännössä kaikki liikuntakykyiset asukkaat tarttuivat mailaan ja näin luotiin vankka pohja Sotkamon nykyiselle pesäpalloylivoimalle. Kuntaan rakennettiin talkoovoimin (laissa kielletty) Suomen suurin pesäpallostadion, jonka ympärille kohosi Sotkamon nykyinen, moderni keskusta. Enää ei tarvitse matkustaa naapurikuntiin näkemään liikennevalot.
Perimätiedon mukaan entiset savolaiset ovat muuttaneet nykyisen Sotkamon tienoille puusta puuhun -menetelmällä. Savolaiset eivät tienneet miten vesistö ylitetään, joten he päättivät jäädä asumaan sille paikalle. Tarinassa mainitaan myös, kuinka Sotkamo on saanut nimensä: kylän vanhin näki järvellä telkän uiskentelemassa ja nimesi koko paikan Sotka(mo)ksi.
Ihmiset[muokkaa]
Kuten aiemmin mainitaan, niin Sotkamossa asuu ihmisiä. Tämä ei suoranaisesti ole totta. Näin luonnehditaan sotkamolaisia sen takia, että he eivät tuntisi itseään ulkopuolisiksi. Sallittakoon tämä, koska Sotkamo väkipakolla haluaa olla Suomen rajojen sisäpuolella. Siitä huolimatta vaikka Kajaani ja Kuhmo on toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla todistanut että Sotkamossa ei ole ihmisiä.
Naisia luonnehditaan Sotkamossa yleensä lehmäksi tai norsuiksi. Norsu on kuitenkin hieman ylenevä nimitys näistä olomuodoista. Sotkamolaiset miehet yleensä viihdyttävät itseään norsuiksi kutsumillaan henkilöillä.
Sotkamon tunnetuin mies on nimeltään Warre. Tätä matikkaneroa voitaisiin verrata jopa Einsteiniksi, mutta kun tämä jätkä ei ole mikään fyysikko. Yleensä sotkamolaiset miehet ylentävät mielialaansa lausahduksella "tulipa warren kanssa" saadakseen hieman kohotusta itsetunnolleen (kaikki itseään kunnioittavat sotkamolaiset tietävät, että kyseessähän on kuuluisa sotkamoPieru, johon tässä viitataan).moro.
Sotkamo nyt[muokkaa]
Nykyisin asutus on jakautunut lähinnä Vuokattiin ja Pesäpallostadionin läheisyyteen. 2000-luvulla sotkamolaiset ovat kaivelleet talkkia ja persettä, saavuttaneet pesäpallossa kaiken ja julistautuneet Suomen luovimmaksi kunnaksi.
Yleinen keskustelun ja ihmettelyn aihe paikkakunnan Shell-huoltamolla on lasten äkillinen lisääntyminen – sotkamolainen mies kun ei helposti itseään heteroksi tunnusta. Lisää ihmetystä on tuottanut se, että kaikilla lapsilla on tummat hiukset ja neuvostomalliset silmälasit sekä kultainen tekohammas jo syntyessään. Paikkakunnan naiset kuitenkin kiistävät, että edellä mainittu tai Sergei-nimi lapsella liittyisi mitenkään venäläisiin lomailijoihin.
Pesäpallovelvollisuus[muokkaa]
Sotkamon kansallisurheilu on pesäpallo. Jokaisen sotkamolaisen on suoritettava oma pesäpallovelvollisuutensa. Se kestää 12 kk ja on pakollinen miehille ja naisille. Pesäpallovelvollisuudesta määrää pesäpallovelvollisuuslaki ja siviilipallopalveluslaki. Kysymyksessä on asia, joka on perustuslain 127§:n määräämä velvollisuus ja vaatii puolustamaan Sotkamon pesäpallon mestaruutta. Tämä koskee kaikkia Sotkamon kansalaisia.
Sotkamon lain mukaan pesäpallovelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää kahdeksantoista vuotta. Pesäpallovelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun, jona pesäpallovelvollinen täyttää kuusikymmentä vuotta. Jehovan todistajat ja maahanmuuttaneet kuhmolaiset amikset ovat vapautettuja pesäpallovelvollisuudesta, muulloin kuin mitalijuhlien aikaan heidän älylliseen vajauteensa vedoten. Älä paljasta liikkuessasi Sotkamossa, ettei pesäpallo oikeasti kiinnosta ketään muita kuin sotkamolaisia ja muutamia pohjanmaalaisia. Kukaan ei ole vielä hennonut paljastaa asiaa paikallisille.moimoimoi.
Naapurisuhteet[muokkaa]
Sotkamolaiset suorastaan rakastavat kuhmolaisia itänaapureitaan ja lähettävätkin paljon humanitääristä apua tuohon tunnettuun lähiöön. Vastapalveluksena avusta kuhmolaiset päästävät sotkamolaiset kokeilemaan, miltä tuntuu ajaa liikenneympyrässä ja kaupungissa. Yleisesti sotkamolaisia jännittääkin Kajaanissa tai Kuhmossa käydessä juuri se, miten selvitä vaativan kaupunkiliikenteen ja monimutkaisten liikenneympyröiden tuomista haasteista. Koska terveyskeskuksen kolmesta lääkärinvirasta täyttämättä on kolme keskittymiskykyä usein herpaannuttaa myös sairaskohtaus.
Matkailu[muokkaa]
Sotkamon merkittävimmät matkailukohteet ovat:
- Kuolaniemen valinta
- Vuokatin hyppyrimäki
- Naapurinvaaran tanssilava ja ilotalo
- Hiidenportin kansallispuisto
- Hiukan hiekkarantaa
- Pesäpallostadion
Kotimaanmatkailijat matkaavat yleensä poispäin Sotkamosta. Venäläiset sen sijaan ovat löytäneet Sotkamon ja kirjaimellisesti ottaneet sen omakseen. Matkailun edistämiseksi venäjä otettiin Sotkamossa toiseksi viralliseksi kieleksi vuonna 2003 ja loppuvuodesta 2006 suomen kielestä päätettiin luopua kokonaan. Venäläisturistien miellyttämiseksi myös vesijohtovesi on korvattu vodkalla.
Kainuulaista nuukuutta ilmentää keskustan baarin (ei toiminnassa) nimeäminen: uusi omistaja pudotti vanhasta nimestä (Kairo) pois kirjaimet K ja A -> Rio. Viime vuosina Sotkamo ja nimenomaan Vuokatti on nostanut mainettaan suomen heavy-metal pääkaupunkina. Kunnassa on esiintynyt lukuisia tämän päivän kuumimpia heavy-metal orkestereita, kuten Uriah Heep,Alice Cooper W.A.S.P. ja pikku G.
Teollisuus ja vienti[muokkaa]
Sotkamon malmikaivos aikoo työllistää paljon ihmisiä lähitulevaisuudessa, mutta kukaan ei uskalla muuttaa Talvivaaran alueelle, koska siellä asuu vaarallisia, ihmisiä syöviä peikkoja. Sotkamo tuottaa jalka- ja pyllytalkkia kymmeniä kiloja vuosittain, ja talkki onkin merkittävin Sotkamon vientituote. Muita vientituotteita ovat:
- Varastettu tavara (venäläiset varastavat ja vievät, joten tämä ei juuuri Sotkamoa hyödytä)
- Jäte (sotkamolaiset tuottavat, venäläiset vievät, toiminta keskittynyt Kuolaniemelle)
- Zambonikuskit (vienti on hiipunut viime vuosina)
Sotkamon tulevaisuus[muokkaa]
Jääkauden perintö näkyy sotkamolaisten viehtymyksenä kylmiin luoliin ja lumeen. Kunta on käynnistänyt Snowpolis-hankkeen, jonka tarkoitus on luoda Sotkamoon keinotekoinen jääkausi, eli peittää keskustan ja Vuokatin muodostama alue kolme kilometriä paksulla jääkerroksella. Näin luodaan ihanteelliset olosuhteet talvilajien harrastamiseksi kesäisin. Mm. Kuhmo ja Kajaani ovat lupautuneet rahoittamaan hanketta. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin ns. Vesikkotie, jota pitkin Kajaanista pääsee etelään kulkematta Vuokatin kautta.
Myös kunnan talkkituotantoon panostetaan voimakkaasti. Ilmaston lämpenemisen myötä jalkojen hikoilun uskotaan lisääntyvän ja näin talkkimarkkinoiden kasvavan huomattavasti.
Kunnan alueella on myös tunnetun maailman suurin, laajin ja rikkain hyödyntämätön nikkeliesiintymä jonka louhinta on tarkoitus aloittaa vuonna 2009. Joensuu-Oulu-Kuusamo kolmion sisään jäävät työttömät on siirretään vapaaehtoisesti, tai talouspakottein Sotkamon Talvivaaraan, ensin rakentamaan alueelle toimivaa infrastruktuuria sekä ja myöhemmin louhimaan nikkeliä. On arvioitu että vuoteen 2012 mennessä Talvivaarasta on kehittynyt Murmanskin kokoinen teollisuuskaupunki.
Kyliä[muokkaa]
Haapalanlahti, Heinämäki, Jormasjoki, Juurikkalahti, Kaitainsalmi, Laakajärvi, Maanselkä, Naapurinvaara, Ontojoki, Paakki, Pottuvaara, Pohjois-Tipas, Sapsokoski, Saukko, Sipinen, Soidinvaara, Sumsa, Suovaara, Tipasoja, Torinkylä, Vuokatti, Kontinjoki. Tunnetaan myös Alasotkamo, Valmetvaara, Jormaskylä, Kontinkontit, Losovaara, Tupsukka, Nuasjärvi, Leväperä, Muumimaa, Tuhnu, Suovaara, Tuhkamunakylä, Ylisotkamo, Laakajärvi, ja Maanselkä.
Näistä Sotkamo tunnetaan (?)[muokkaa]
- Sotkamon Jymy (Jimi) kaikkien aikojen menestynein pesäpallojoukkue. Ikinä. Sopupeliä tai ei, Jymy voittaa aina.
- Anders (Antti) Chydenius kaveri, jonka naama koristi mummon tonnia on alkujaan sotkamolainen. Miettikää sitä.
- Havukka-ahon ajattelija
- Finveke
Katso myös[muokkaa]
|
Itäblokki - Puolanka - Suomussalmi - Kajaani - Ristijärvi - Talvivaara - Kainuu - Lamminsuonlampi - Hyrynsalmi - Vuokatti - Paltamo - Kuhmo
|