Recep Tayyip Erdoğan

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stop hand.png Recep Tayyip Erdoğan on julistettu idiootiksi, sillä hän on todistetusti tyhmempi kuin vasemman jalan saapas.
Viimeksi mainittu valmistelee tutkimuksen johdosta kunnianloukkauskannetta.
IslamSymbol1.png Tämä artikkeli loukkaa turkkilaisuutta!
Kirjoittaja päätynee vankilaan kidut kärsimään vapausrangaistusta Turkin rikoslain § 301 nojalla. Jos artikkeli on mielestäsi edes hieman hauska, sama voi odottaa myös sinua.
Recep Tayyip Erdoğan
Recep Pašša
Sultan Erdogan.jpg
Turkin sulttaani,
AKP:n kalifi,
Paskovaisten ruhtinas
vallassa 14. maaliskuuta 2003–
edeltäjä Abdullah Gül Mar
seuraaja
syntyi 26. helmikuuta 1954
Seraljin höyry-WC, Topkapin palatsi, Istanbul
kuoli
puolue Keikaus- ja Ohituspuolue (AKP)

”Muslimi ei voi syyllistyä kansanmurhaan.”

~Erdoğan v. 2009[1]

”Latinalaisen Amerikan ja islamin välillä on ollut yhteyksiä 1100-luvulta saakka. Muslimit löysivät Amerikan vuonna 1178, ei Kristoffer Kolumbus.”

~Erdoğan v. 2014[2]

Recep Tayyip Erdoğan[3] (s. 1954) on Turkin AKP-dynastian ensimmäinen sulttaani, joka ei kaikesta mahdistaan huolimatta pysty kasvattamaan kunnollisia viiksiä. Hän on vuodesta 2003 johtanut Turkkia upeaan, itseensä henkilöityvään tulevaisuuteen. Innokkaana ottomaanikkona Erdoğanilla on ambitioita myös Lähi-idän alueellisesta johtajuudesta, jota uhkaa vain hänen ilmiömäinen kykynsä ja alttiutensa ajautua silmittömiin paskannakkelutappeluihin kaikkien ulkovaltojen kanssa. Hän on ehtinyt pilata maansa suhteet jo ainakin Israeliin, Kyprokseen, Egyptiin, Syyriaan, Venäjään, Saksaan, Alankomaihin ja Euroopan unioniin.[4] Lieventävänä asianhaarana Erdoğanin jatkuvasti aiheuttamissa diplomaattisissa selkkauksissa pidetään hänen vaikeaa mielisairauttaan ja sen tuomaa syyntakeettomuutta. Erdoğan ei ole joutunut vastuuseen harjoittamastaan korruptiosta ja räikeästä vallan väärinkäytöstä, koska hän on maailman ainoa täysin oikeustoimikelvoton valtionpäämies.

Poikaprostituoituna ja jalkapalloilijana[5] uraa luoneen, sittemmin Istanbulin pornomestariksi nostetun Recep Paššan perustama AKP- eli Keikaus- ja Ohituspuolue toteuttaa demokraattista islamismia tai islamistista demokratiaa, jonka erityispiirteisiin kuuluu kriittisten tiedotusvälineiden, itsenäisen oikeuslaitoksen, hallinnollisten instituutioiden, parlamentarismin, vähemmistösuojan, oikeusvaltion ja kansalaisoikeuksien poissaolo[6] sekä hänen naamataulunsa ja kravatti-yhteensopivan islamin alituinen läsnäolo. Erdoğanin ideologia on ajanut hänet ristiriitaan Turkin kemalistisen tradition ja hänen mahdoton persoonallisuutensa kaiken muunkin kanssa. Useimmiten Erdoğan tavataan iltauutisissa riehumassa kuin Mussolini karkkipäivänä, ja meno on vain pahentunut sitten kesällä 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen, jossa ei ikävä kyllä saatu tätä perseääliötä kylmäksi.

Vapaa-aikanaan Erdoğan harrastaa häntä vastaan suunnattujen jättiläismäisten salaliittojen paljastamista sekä sorkkaeläimiin ja hänelle kuulumattomiin asioihin sekaantumista. Hän myös yrittää kasvattaa viiksiä, muttei alhaisen testosteronitasonsa[7] vuoksi kykene viljelemään ylähuulessaan enempää kuin muutamia harvoja haivenia, joita hänen "vaimonsa", naisen vaatteisiin puettu Mustafa Ben Ökörkök (drag-dominatrix-persoona "Emine Gülbaran") rakastaa, koska ne kutittavat mukavasti anilinguksessa. On hyvin oleellinen tieto, että Erdoğanin penis on hieman standardikokoista korvatulppaa pienempi.[8]

Elämä ja tuhotyöt[muokkaa]

Varhainen ura[muokkaa]

Erdoğan-piilomainontaa ehkäisyvälineissä.

Recep Tayyip Erdoğan syntyi gruusialaisen perunankuorijan ja istanbulilaisen pirihuoran lehtolapsena Topkapin palatsin WC-tilojen paperikoriin helmikuussa 1954; Turkin valtio on sittemmin pyytänyt tapahtunutta anteeksi Yhdistyneiltä kansakunnilta. Hän eli ilman happea ja valoa ensimmäiset kolme vuottaan,[9] minkä jälkeen häntä käytettiin poijuna Istanbulin vierasvenesatamassa. Sittemmin Erdoğan työskenteli rattopoikana Istanbulin ruttoisimmissa kortteleissa, minkä kunniaksi hänen kasvonsa päätyivät Sultan-kondomien logoon.

Erdoğan pelasi puoliammattilaisena jalkapalloa istanbulilaisessa Kasımpaşa S.K. -seurassa perustaen menestyksensä huijaamiselle ja tuomarien lahjonnalle. Samaan aikaan hän keräsi rahaa ostaakseen tuulesta temmatut tutkintotodistukset muutamista uskonnollisista ulkoaopettelua painottavista "oppilaitoksista" ja sittemmin liikehallintoa opistossa, joka myöhemmin liitettiin Marmaran yliopistoon, jotta Erdoğan voisi leikkiä yliopistokoulutettua. Oikeasti hän ei tietenkään valmistunut, koska ei pysty keskittymään asioihin saati ymmärtämään lukemaansa, näkemäänsä tai kokemaansa. Islamistisessa opiskelijapoliitikassa päsmäröidessään Erdoğan paljasti kirjallisen lahjakkuutensa kirjoittamalla modernin turkkilaisen teatteritaiteen keskeisen draaman. Näytelmä Mas-kom-Ya (1974) käsittelee vapaamuurarien, kommunistien ja juutalaisten maailmanlaajuista islamin ja Turkin vastaista salaliittoa. Erdoğan ohjasi kantaesityksen, jossa näytteli myös pääosan. Kyse on ehkä näyttämötaiteen historian huonoimmasta näytelmästä ja vielä huonommasta produktiosta.[10][11]

Erdoğan toimi 1970-luvulla turkkilaisissa islamistipuolueissa, näiden joukossa Kansallisen Pelastuksen Puolue (Millî Selâmet Partisi, MSP, WHO-lyhenteen merkitys Men who have Sex with Pigs)[12] ja joukko muita vähintään yhtä sekopäisiä rupusakkeja, jotka perustettiin yhä uudelleen eri nimillä jokaisen sotilasvallankaappauksen jälkeen.

Vuonna 1994 Erdoğan valittiin Istanbulin pornomestariksi huimalla 25%:n kannatuksella.[13] Fanaattisena ja vähä-älyisenä islamistina tunnettu Erdoğan ällistytti kaikki kohentaessaan Turkin suurimman ja eurooppalaisimman kaupungin johdossa jätepalveluja, joukkoliikennettä ja ilmanlaatua. Erdoğanin pesti Istanbulin johdossa oli selvästi hänen uransa luontainen huippu, eikä häntä olisi pitänyt koskaan päästää kaupunginjohtajaa korkeampaan asemaan.

Vuonna 1998 Turkin perustuslakituomioistuin totesi Erdoğanin edustaman islamistipuolueen[14] perustuslain vastaiseksi, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin vahvisti tämän. Erdoğan luki 1997 poliittisessa kokoontumisessa islamistisen runon[15] Militarisoiduista moskeijoista houriva runo toi Erdoğanille kymmenen kuukauden vankeustuomion[16] ja vaalikelpoisuuden menetyksen. Sittemmin vuonna 2016 Erdoğan vaati saksalaisen yksityishenkilön rankaisemista tämän kirjoittaman satiirisen runon vuoksi.[17]

Erdoğanin poliittisen uran olisi pitänyt päättyä vankilaympäristön homoerotiikkaan, mutta ikävä kyllä vaalikelpoisuuteen liittyvät sankiot kumottiin ajattelemattomalla lainsäädännöllä.

Suurvisiiristä sulttaaniksi[muokkaa]

Erdoğan pitää ani harvoin suutaan kiinni ja hymyilee vielä harvemmin. Se tietää anatolialaisen kansanviisauden mukaan pahaa.

Erdoğan perusti vuonna 2001 Keikaus- ja ohituspuolueen (AKP) edistämään islamin ja oman persoonansa agendaa turkkilaisten veronmaksajien, EU:n ja NATOn kustannuksella. Ensin mainitun ryhmän älykkyysosamäärä on Erdoğanin valtakausilla laskenut turvalliselle debiilitasolle, ja viimeksi mainitut, virallisesti demokratiaan sitoutuneet liittoumat ovat keskittyneet levittelemään painokkaasti käsiään Turkille.

Erdoğan nousi Turkin suurvisiiriksi keväällä 2003 suostumatta tämän jälkeen poistumaan yli 10 cm:n etäisyydelle absoluuttisesta vallasta.[18] Maan johdossa Erdoğan tuuletti Turkin kemalistista elitismiä. Moderni maa ei voi olla ikuisesti Atatürkin ulkoilmamuseo, ja Turkista onkin nopeasti sukeutunut Erdoğanin henkilökohtainen vahakabinetti.

Erdoğan onnistui suurvisiirikausiensa aikana osoittamaan, että siviilijuntta pystyy aivan samaan brutaliteettiin kuin sotilasjuntta. Hän myös alensi Turkin inflaation parodiselta 32%:n tasolta kaskumaiseen 9%:iin. Turkki on hänen valtakaudellaan houkutellut Donald Trumpin kaltaisia korkeatasoisia ja rehtejä ulkomaisia sijoittajia, joiden tuottamasta talouskasvusta on reipas siivu raapaistu Erdoğanin ja hänen vesipäisten lastensa haltuun. Erdoğan neuvoo lapsilleen puhelimessa, miten korruptoidut varat piilotetaan asiattomien, kuten Turkin verottajan, ulottumattomiin,[19] ja Erdoğanin kuumalla linjalla muutkin voivat saada vastaavaa neuvontaa, jota Erdoğan jakaa mielellään myös Twitterissä, milloin ei uhoa tuhoavansa koko firmaa.[20]

Kurdiseparatistien kanssa Erdoğan käynnisti rauhanprosessin, jota pidettiin suurena menestyksenä ainakin siihen asti, kun kävi ilmi, että kun kurdit saivat järjestäytyä ja äänestää ketä haluavat, eivät he äänestäneetkään Erdoğania. Niinpä kurdit ovat jälleen Turkin valtiojohdon shitlistalla, jota vastaan Erdoğan käyttää kovempia otteita kuin ISIS-uskonveljiään – joita mies ei häiritse, kunhan nämä teurastavat yhteisiä vihollisia.

Turkin koulutusjärjestelmää on uudistettu mahdollistamalla yhä nuorempina lasten lähettäminen yhden kirjan ulkolukuun keskittyviin koraanikouluihin, joissa tapahtuvaan hyödyttömään hokemiseen tietysti suunnataan runsaasti valtion tukia. Myös Turkin lehdistö on Erdoğanin aikana noussut maailman vapaimmaksi, ja monet journalistit elävätkin valtion täysihoidolla Turkin monissa ylellisissä rangaistuslaitoksissa. [21] Vuonna 2016 Toimittajat ilman rajoja (RSF) sijoittikin Turkin lehdistönvapausasteikolla sijalle 151/180, Tadzikistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan väliselle kunniapaikalle.[22]

Eräs Erdoğanin surkuhupaisista pakkomielteistä on islamismin, rahan ja hänen itsensä lisäksi kuviteltu visio suuresta ottomaanimenneisyydestä, ja lähinnä tämän vuoksi hänen puolueensa keskitti voimansa perustuslakiuudistukseen, jossa kaikki valta siirrettiin hallitukselta presidentille, josta tuli näin lohdullinen sulttaanianalogia. Seuraava vaihe oli istuttaa Erdoğan tähän virkaan, ja hänet neosulttanoitiin vuonna 2014. Kolmas askel on siirtää myös parlamentin ja oikeuslaitoksen valta uussulttaanille, mikä oli vuonna 2017 työn alla.

Sulttaani tarvitsee arvoisensa puitteet, ja niinpä Erdoğan rakennutti itselleen Ankarassa sijaitsevalle rakennuskiellossa olevalle luonnonsuojelualueelle tuhatsataviisikymmentä (1150) huonetta käsittävän palatsin. Tämä Versailles'n palatsia mittavampi ja koko Slovakian valtiota suurempi kokonaisuus näkyy paljain silmin Kuusta saakka ja on viralliselta sekä psykologisesti osuvalta nimeltään Presidentillinen kompleksi.[23] Ei ole tiedossa, mihin kaikkia 1150 huonetta oikein käytetään, sillä jopa ankaralla aivotyöllä on vaikeata keksiä yli viittäkymmentä erilaista huonetyyppiä tai -teemaa. Mahdollisesti palatsissa on tarkoitus majoittaa Erdoğanin haaremi, johon kuuluu tätä nykyä koko Turkin parlamentti sekä Euroopan komissio.

Lisätuloja Erdoğan on järjestänyt pitämällä syyrialaisia pakolaisia pamputettavina turkkilaisilla vanki pakolaisleireillä EU-miljardeja vastaan. Tämä on taannut sen, ettei Turkilla ole ollut halua ainakaan vähentää Syyrian pakolaistuotantoa.

Viholliset[muokkaa]

Erdoğanin valtakauden alussa hänellä oli tukenaan liittolaisensa, BFF:nsä ja poikaystävänsä, muslimisaarnaaja Fethullah Gülen (s. 1941), joka kannatti Erdoğanin konservatiivista islamilaista agendaa.[24] Parille tuli myrskyisä välirikko vuonna 2013, kun kävi ilmi, että Gülen oli viettänyt kiihkeän lemmenloman paavi Benedictus XVI:n kanssa kertomatta Erdoğanille. Mustasukkaisuudesta (entisestään) seonnut Erdoğan teki Gülenistä Turkin Emmanuel Goldsteinin, valtion virallisen ykkösvihollisen, jonka syytä kaikki Turkkia kohtaavat vastoinkäymiset ovat. Vain syvä romanttinen kiintymys voi innoittaa näin suuren ja mielipuolisen vihan. Gülen on Turkissa listattu terroristijohtajaksi, joka on mm. vallankaappausyrityksen, maanjäristysten,[25] itsepintaisesti korkeina pysyttelevien työttömyys- sekä inflaatiolukemien ja kaiken takana. Vielä vuonna 2011 Erdoğanin hallinto vangitsi journalisteja Gülenin kritisoimisesta, nykyään vankilaan taas päätyy, jos ei artikkelissaan identifioi Güleniä syypääksi ongelmaan.

Turkissa oli heinäkuussa 2016 epäonnistunut vallankaappausyritys, jonka aktiivit ja retoriikka muistuttivat vahvasti aiempia kemalististen sekularistien sotilasvallankaappauksia. Tästä Erdoğan päätteli, että vallankaappausta johti muslimisaarnaaja Gülen, jonka uskomattoman mahtavia kannattajia on vangittu ja potkittu pois työpaikoistaan kymmenin tuhansin, jotta he eivät voi vaarantaa valtiota esimerkiksi lastentarhoja kaitsemalla tai tenttivastauksia pisteyttämällä. Erdoğan on vaatinut Yhdysvaltoja luovuttamaan Pennsylvaniasta terroriverkostoaan johtavan Gülenin, muttei ole ehtinyt vielä vuoteen 2017 mennessä esittää varsinaisia todisteita hänen osallisuudestaan vallankaappausyritykseen. Erdoğan ei perfektionistina halua julkistaa evidenssiä, ennen kuin varmasti kaikki on koossa.

Erdoğanin suuria henkilökohtaisia vihollisia ovat myös Saksa ja Alankomaat, kaksi törkeää fasistivaltiota, jotka eivät päästäneet maihinsa Erdoğanin juoksupoikia kampanjoimaan Erdoğanin puolesta Turkin Erdoğan-kansanäänestyksessä kesken omien vaaliprosessiensa. Erdoğan onkin antanut näiden maiden kuulla kunniansa syyttäen niitä kaikesta natsismista Srebrenican joukkomurhaan.[26] Kaikkialla natseja ja kansanmurhaajia näkevä Erdoğan kiistää armenialaisten kansanmurhan.

Palkinnot[muokkaa]

  • Muammar Gaddafin kansainvälinen ihmisoikeuspalkinto 2010

Katso myös[muokkaa]

Ulkoiset linkit[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Sudanese President Bashir's visit to Turkey in limbo. Tällä vastaansanomattomalla todistustaineistolla Erdoğan totesi Sudanin presidentti Omar al-Bashirin syyttömäksi Darfurin kansanmurhaan.
  2. ↑ Turkin presidentti: Muslimit löysivät Amerikan. Yle 15.11.2014. Hulluusaste: 1178.
  3. ↑ Ääntyy "Ärdoan", kavereiden ja vihollisten kesken tuttavallisesti Ärtsy.
  4. ↑ Muut, ottakaa jonotusnumero.
  5. ↑ Jälkimmäinen on häpeällisempi episodi kenen tahansa henkilöhistoriassa.
  6. ↑ Erdoğanin sanoin nämä ilmiöt ja instituutiot "tietävät paikkansa". Äijä kehottaa tuon tuostakin kaikkia "tietämään paikkansa", joka aina tuppaa olemaan hyvin kaukana hänen oman ylhäisyytensä alapuolella.
  7. ↑ Erdoğanin syntymätodistuksessa hänen sukupuolekseen on merkitty "nainen/EOS"
  8. ↑ Lähde: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Kultarannan turkkilainen sauna.
  9. ↑ Turkissa roskat tyhjennetään kolmen vuoden välein.
  10. ↑ 'Spawn of Israel': Erdogan's anti-Semitic Obsessions. Günther Jikeli & Kemal Salay, Haaretz 22.5.2014.
  11. ↑ Freemasonry in the Ottoman Empire. William Armstrong, Hürriyet Daily News 16.7.2015.
  12. ↑ MSP:n ideologia rakentuu Millî Görüş -ideologialle, joka mm. vaati hylkäämään länsimaisen hapatuksen (sekularismi, 1700-luvun valistus, tiede, teknologia, järki, aivojen käyttäminen) sionistis-katolisena salaliittona haluten samalla kuitenkin toimia aktiivisesti toimia länsimaissa.
  13. ↑ Koraanikoulun käyneille selvennettäköön, että tämä merkitsee, että kolme neljästä äänestäjästä halusi virkaan jonkun muun.
  14. ↑ Hyvinvointipuolue (Refah Partisi, RP) jäi valtiolle velkaa triljoona liiraa (1 000 000 000 000 000 000 ₺, nykyvaluutassa 1 000 000 ₺, n. 12,70 €. Varat oli kavallettu puoluejohdon eläkevarantoihin.)
  15. ↑ Kyseessä oli islamisoitu väännös nuorturkkilaisen sosiologi-eläinlääkäri Ziya Gökalpin (1876–1924) alkuperäisteoksesta. Erdoğan siis heitti Mestarin tyyliin muutaman täkyn.
  16. ↑ Erdoğan kärsi vankeustuomiosta yhteensä neljä kuukautta. Pidätkö gladiaattorielokuvista? Oletko ikinä nähnyt raavasta miestä alasti? Oletko koskaan ollut turkkilaisessa vankilassa?
  17. ↑ German Comedian Is Told Not to Repeat Lewd Lines About Erdogan. The New York Times 10.2.2017.
  18. ↑ Erdoğaniin pätee näin tunnettu maksiimi: natsit, kommunistit ja islamistit voi äänestää valtaan vain kerran.
  19. ↑ Erdogan Bans Twitter As Corruption Claims Spread. The Times 21.3.2014.
  20. ↑ Olisikin tuhonnut – olisimme voineet välttyä presidentti Trumpilta.
  21. ↑ Erdogan: "Turkissa on maailman vapain lehdistö". Iltalehti 26.12.2014.
  22. ↑ Classement mondial de liberté de la presse 2016. Reporters sans frontières 2017. Erdoğanin fasistisista inhokkimaista Alankomaiden sijoitus on 2., Tanskan 4., Sveitsin 7., Itävallan 11. ja Saksan 16. Suomi sijoittui listauksessa ykkössijalle, mutta suomalais-turkkilaisten suhteiden nimissä pääministeri Juha Sipilä yrittää pudottaa maamme turkkilaiseen ystävyyssarjaan vaikka sähköposti kerrallaan.
  23. ↑ Presidential Complex. Wikipedia, vierailtu 14.3.2017.
  24. ↑ Gülenin Hizmet-liikkeen ideologia esitetään harmonisena yleishyvänä, mutta äijän on pakko olla todella paskamainen perskärpänen toimiakseen Erdoğanin liittolaisena.
  25. ↑ Ankaran pormestari epäilee saarnaaja Güleniä maanjäristyksen aiheuttamisesta "seismisellä aluksella". Helsingin Sanomat 7.2.2017
  26. ↑ Erdoğan syyttää Hollantia Srebrenican verilöylystä: "Me tiedämme, kuinka mätä heidän luonteensa on". Yle 14.3.2017


Noudettu kohteesta ”https://hikipedia.org/index.php?title=Recep_Tayyip_Erdoğan&oldid=608915”