Pahuuden voimat

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pahuuden voimat ovat kaikkea elävää uhkaavia[1] ilkeämielisiä olioita, jotka manifestoituvat fysikaalisina voimia, jotka taas johtuvat puhtaasta pahuudesta. Pahuuden välittäjähiukkanen on nimeltään pahoni ja sen vuorovaikutus on voimaltaan härötonin luokkaa.

Pahuuden voimat ja klassinen mekaniikka[muokkaa]

Klassisessa mekaniikassa pahuuden voimia ei yleensä oteta huomioon, joten Newtonin pahuuskorjattu toinen laki on muotoa:

[math]\displaystyle{ \Sigma F_{tot} = ma F_{evil} }[/math] ja [math]\displaystyle{ F_{evil} = \frac{1}{2} pmv^2 }[/math], jossa p on nk. pahuusemissiivisyyskerroin.

Pahuuden perusyksikkö on 1 Tervo (1 T) pahuuden keksijän, Jari Tervon mukaan.

Tavallisimpien aineiden pahuusemissiivisyyskertoimia[muokkaa]

aine pahuusemissiivisyyskerroin p
Vesi 4,109448 x 109 T/Nm
Alumiini 1,59089 x 107 T/Nm
Etyylialkoholi 6,092841 x 106 T/Nm
Paska 5,11834 x 106 T/Nm
Skandinavium 1,59024 x 104 T/Nm
Muovi 3,920817 x 10-14 T/Nm

Viitteet[muokkaa]

  1. Myönnettäköön, että se sattuu johtumaan pahonin ionisoivasta ominaisuudesta. Tuolla tavalla se kuitenkin kuulostaa makeammalta.