Mynämäki
”Lottovoitto syntyä Mynämäelle”
~Pekka Mykkänen, HS 7.12.2014
”Viiden euron lottovoitto”
~Mikael Gabriel & Vesku
Mynämäki (ruots. Virmo, salib. SBS Wirmo) on kunta, joka ei sijaitse ainakaan mäellä. Kunnassa asuu reilu 7000 asukasta, tosin Laurin koulussa lapset aivopestään uskomaan, että asukkaita olisi ainakin 8500. Kunnassa on 10000 salibandyn harrastajaa eli oman elämänsä säbäammattilaista.
On yhä epäselvyyksiä, kuuluuko nimi taivuttaa ”Mynämäellä” vai ”Mynämäessä”. Sanan taivutuksesta on koitettu tehdä jopa tieteellistä tutkimusta, vaikka oikeasti tällä ei ole mitään vitun väliä.
Siirtomaat[muokkaa]
Mynämäen siirtomaihin kuuluvat Karjala sekä Mietoinen. Siirtomaamahtinsa vuoksi mynämäkeläiset kutsuvat kuntaansa myös Suur-Mynämäeksi.
Karjalassa ei ole kymmenen ihmisen ja tusinan susilauman lisäksi yhtään mitään. Karjalalaiset voisivat aloittaa kapinan emämaata vastaan kouluttamalla susista sissijoukkoja mynämäkeläisiä vastaan, mutta tätä karjalalaiset eivät ole vielä tajunneet, joten he keskittyvät lähinnä nenänkaiveluun, metsäteillä kaahailuun sekä pihapiiriin eksyneiden susien tappamiseen.
Mietoisten valtaus on puolestaan tapahtunut suhteellisen hiljattain, joten alueen alkuperäisasukkaiden suhtautuminen siirtomaaisäntiin on epäileväistä eikä konflikteiltakaan ole aina vältytty. Mietoislaisten suuntaan on myös jouduttu tekemään myönnytyksiä, jotta he eivät hyökkäisi leikkuupuimureillaan mynämäkeläisiä vastaan. Symbolisesti merkittävin myönnytys oli Mynämäen kunnan vaakunan vaihto Mietoisten vaakunaan kuntaliitoksen yhteydessä. Osa mietoislaisista kuitenkin pitää tätä kulttuurisena omimisena.
Maantiede[muokkaa]
50 prosenttia Mynämäestä on savipeltoa ja 50 prosenttia metsää. Ihan kuin missä tahansa muussakin Suomen pikkukylässä. Asutusta on vain nimeksi. Mynämäen halki virtaa kaksi puroa, joihin saattaa joskus kevättulvien aikaan kertyä sen verran vettä, että niitä voi juuri ja juuri kutsua joiksi. Nämä joet tunnetaan nimillä Mynäjoki ja Laajoki. Joet laskevat Saaristomeren Mynälahteen (tai siis mietoislaisten mielestä Mietoistenlahteen). Kuntaneutraaliuden nimissä lahden nimi on kartoissa Saarenaukko.
Mynämäen mäkeä on etsitty jo satojen vuosien ajan, tuloksetta. Nykytutkimuksen valossa tätä tarunhohtoista Mynämäkeä ei tulla koskaan löytämään, sillä eihän savimaassa ole mäkiä. Mynämäki-nimi onkin siis vain paikallisten suuruudenhulluutta. Mynämäkeläiset ovat kateellisia Viron jylhistä pinnanmuodoista, joten lainasivat kuntansa nimen sieltä.
Väestö[muokkaa]
Mynämäen kantaväestö on äärimmäisen sisäsiittoista. Ihan kuin missä tahansa muussakin Suomen pikkukylässä. Jokainen vastaantulija on vähintäänkin pikkuserkkusi. Sisäsiittoisuus johtunee harvalukuisen ulkopaikkakuntalaisväestön sopeutumisvaikeuksista mynämäkeläisten kuppikuntiin, minkä seurauksena kaikki kuntaan muuttaneet lähtevät sieltä todella hätäisesti huithelvettiin. Ehkä juuri sisäsiittoisuuden aiheuttamien geneettisten tekijöiden takia mynämäkeläisten hedelmällisyys on laskussa ja lasten määrä vähenee kunnan alueella. Tästä huolimatta rellestäviä ja metelöiviä nuoria riittää liiaksikin asti. Aikuisväestö koostuu syrjäytyneistä, työttömistä sekä perheenäideistä ja –iseistä. Eläkeläisiä on 25 prosenttia väestöstä, eli aivan vitusti ja liikaa ainakin niiden harvojen työssäkäyvien veronmaksajien mielestä.
Liikenne[muokkaa]
Mynämäen keskusta sijaitsee valtatie 8:n varrella. Turun ja Porin välinen tieosuus on Suomen vaarallisimpia, mihin mynämäkeläisilläkin saattaa olla osuutensa eivätkä turkulaiset ja porilaiset ainakaan helpota asiaa. Sen verran fiksuja tien linjauksessa on sentään oltu, että keskusta jää kokonaisuudessaan valtatien länsipuolelle, jolloin kylän nuoriso saa kaahailla kylillä rauhassa valtatien liikennettä häiritsemättä.
Mynämäkeläisten suurin ylpeys on Turusta jo melkein perille asti yltävä moottoritie: viimeisimmän tiehankkeen myötä se on enää 11 kilometrin päässä, tosin eteläisen vihollisen mailla. Mietoislaisten pääasiallinen tieliikenneväylä on Kustavintie. Tämä tie on täysin tuhoon tuomittu kesäaikaan, kun ajotaidottomat mökkiläiset tukkivat tien suunnatessaan venetraileriensa kanssa kesämökeilleen Kustaviin ja lähikuntiin. Karjalan ainoa tietä muistuttava rakennelma on kekseliäästi nimetty Karjalantie, jonka ainoa funktio on saada loputkin kymmenen asukasta pakkaamaan muuttolaatikot autoihinsa ja muuttamaan pois. Kun tämä saadaan suoritettua, voidaan tie poistaa kartoista.
Julkista liikennettä on vain nimeksi, yksityisautoilu kun on mynämäkeläisillä verissä. Joskus harvoin joku eksyneen näköinen kaupunkibussi päätyy Mynämäen linja-autoasemalle. Nimellisesti Mynämäellä on myös rautatieasema Uudenkaupungin radan varressa, henkilöliikennettä ei tosin ole nähty vuosikymmeniin. Yhä tänäkin päivänä jotkut kuntalaiset kuitenkin raportoivat nähneensä vanhan höyryjunan haamun kulkevan radalla.
Mynämäellä on enemmän traktoreita kuin autoja. Yläkoululaisia on jouduttu kieltämään saapumasta kouluun traktorilla.
Päiväsaikaan liikkeellä olevista autoilijoista 90 prosenttia on eläkeläisiä. Kun eläkeläiset ovat pistäneet tekohampaansa likoon ja siirtyneet unten maille, 90 prosenttia autoilijoista on kaahailevia amisjonneja. Sekaan on soluttautunut myös erittäin runsas alaikäisten mopoilijapopulaatio, josta kasvaa evoluution myötä autoilijoita. Mynämäen keskustaajamaan on näiden hurjapäiden menon hidastamiseksi rakennettu harvinaisen paljon harvinaisen paskoja hidastetöyssyjä.
Elinkeinot[muokkaa]
Työttömyys. Eläkeläisyys. Maanviljely. "Salibandy". Akateemisesti korkeammalle kiivenneet pendelöivät aamuisin sankoin joukoin Turkuun.
Urheilu[muokkaa]
Mynämäen Vesan naishaaremi on nipin napin hivuttautunut superpesikseen. Kunnassa ei kyllä ole pesäpallokulttuuria nimeksikään, joten jo superpesikseen pääsyä voisi pitää melkoisena ihmeenä, vaikkei pelikentillä menestystä ole tullutkaan.
Pesäpallon sijaan Mynämäen merkittävin urheilulaji on lähes uskonnon aseman kuntalaisten keskuudessa saavuttanut salibandy. Salibandya varten keskustan joutomaalle pystytettiin Kaaban pyhää kiveä matkiva HaNi-halli, kun kylän laidalla sijainneessa hallissa ei enää ollut riittävästi tilaa säbäpelaajien valtaville egoille.
Kulttuuri[muokkaa]
Mynämäen kansallispuku on huomiovärinen työasu. Lasten ja nuorten versio asusta on SBS Wirmon salibandyasu.
HALOO Mynämäki! -Facebook-ryhmä on kunnan merkittävin saavutus paikalliskulttuurin edistämisen saralla. Tämä on paikallinen puskaradioryhmä, jossa on noin 20 aktiivia ja yli 6000 sivustaseuraajaa, kun viikoittaisissa sessioissa kokoonnutaan tappelemaan puhututtavista aiheita. Perinteikkäisiin aiheisiin kuuluvat kylillä metelöivän ja häiriköivän nuorisoväestön haukkuminen, kadonneiden lemmikkien etsiminen ja niiden omistajien haukkuminen, susien bongailu ja niiden haukkuminen, typerien kysymysten esittäminen ja kysyjien haukkuminen sekä kunnan päätöksentekijöiden haukkuminen.
Paikallisen nuorison ja syrjäytyneiden aikuisten perinteenä on kokoontua menopeleillään kylän parkkipaikoille metelöimään ja roskaamaan. Nämä äänekkäät kokoontumiset tapahtuvat perinteisesti öiseen aikaan, jotta perheenäitejä ja -isejä vituttaisi mahdollisimman paljon.
Mynämäkeläistä aivopesua ja musiikkikulttuuria edustaa Mynämäki-humppa, jossa listataan palveluita ja nähtävyyksiä, joita Mynämäessä on joskus ollut. Näistä merkittävin on joskus muinoin valtatie 8:n varrella sijainnut, Suomen paskin motelli, Mynämotelli.
Nähtävyydet[muokkaa]
- Lizeliuksen pillupatsas
- †Ryjä
- 24h S-Market
Koulutus[muokkaa]
Mynämäellä on ollut asukaslukuun nähden naurettavan monta alakoulua. Viime vuosina tähän on vihdoin havahduttu, ja alettu pistää kyläkouluja nurin. Kunnan päättäjien salaliiton tavoitteena on eliminoida seuraavien vuosien aikana loputkin kyläkoulut ja työllistää paikallisia taksi- ja bussikuskeja kuskaamaan kaikki lapset kirkonkylälle Laurin kouluun.
Maankuulu Mynämäen lukio kouluttaa mynämäkeläisiä eliittinuoria. Säälistä lukioon on otettu myös vehmaalaiset, taivassalolaiset ja kustavilaiset. Lukioon pääsee sisään keskinkertaisella keskiarvolla, mutta ainakin lehtijuttujen perusteella kaikista koulitaan laudaturin ylioppilaita. Oikeasti tämä kaikki on vain sumutusta. Joka vuosi lukion opettajat lahjovat YTL:ää antamaan edes jollekin oppilaalle kaikista aineista L:n, jotta Vakka-Suomen Sanomissa voitaisiin hehkuttaa Mynämäen lukion menestystä. Muutoin uhkana on lukion lakkauttaminen.
Amiksille Mynämäellä ei ole tarjota kuin jotain taidehörhöaloja. Siksi puolet Laurin koulun paperit käteensä saaneista suuntaa Raision amikseen nuuskaamaan ja sylkemään kattoon kolmeksi vuodeksi.