Lotto

Hikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Lotto on tyhmyysverotusta, joka on kohdistettu ihmisiin, jotka eivät ole hyviä matematiikassa.”

~NPOV

”Mitäpä lottoot?”

~Noin 15-vuotias tyttö sosiaalisessa mediassa vuonna 2015

”Ken meillä lottoa pelaa, sen rahat pian meidän taskussa relaa!”

~Lottomotto

Lotto on alunperin ranskalainen uhkapeli, jossa tarkoituksena on arvata oikein mahdollisimman monta numeroa, jotka myöhemmin arvotaan. Nykyään lottoa harrastavat enemmänkin yli 60-vuotiaat eläkeläiset, mutta myös nuorempien keskuudessa laji on saanut kohtalaisesti suosiota.

Suomen suurin lottokilpailu on Loton Suomenmestaruuskilpailut, jotka järjestetään kerran viikossa. Kisat lähetetään aina suorana televisiosta MTV3-kanavalla. Todennäköisyys saada lotossa seitsemän oikein on 1/15 380 937. Ei kun kuponkia täyttämään!

Historia[muokkaa]

Loton kehittäjästä ei ole olemassa tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti se kehittyi Ranskassa n. 1500-600-luvulla. Alkuaikojen kenties tunnetuin lottoaja oli kuningatar Marie Antoinette, joka kuitenkin hävisi lajissa kaiken omaisuutensa.

Kun Amerikka löydettiin, lotto levisi sinnekin. 1800-luvulla lotto levisi villin lännen saluunojen yleiseksi uhkapeliksi. Useat huijarit kuitenkin huijasivat mm. piilottamalla veikkaamiaan numeroita hihaansa tai muokkaamalla myöhemmin kuponkinsa numeroita. Tämän vuoksi huijarit yleensä kieritettiin tervassa ja höyhenissä, tai työnnettiin junan alle.

1900-luvulle tultaessa Lotto kasvatti suosiotaan. Ensimmäiset Suomenmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1908. Ensimmäiseksi Suomenmestariksi nousi Jörgen Mattila, josta tuli Suomenmestari kun Väinö Tanner hylättiin väärennettyään kuponkia. Euroopan mestaruudesta alettiin kilpailla vuonna 1936 ja maailmanmestaruudesta 1950.

Säännöt[muokkaa]

Lottoarvonta

Lotto on taitopeli, vaikka jotkut väittävätkin sinnikkäästi sitä onnenpeliksi (nämä ovatkin niitä jotka jatkuvasti häviävät siinä). Loton säännöt vaihtelevat maittain, mm. arvottavien numeroiden määrässä, mutta niissä on aina sama periaate, saada paremmat numerot kuin vastustajat.

Peli etenee yleensä seuraavasti:

  1. Asetetaan panokset (n. 100 euroa)
  2. Merkitään numerot, joilla pelataan (alueista riippuen 1-100)
  3. Sekoitetaan numerot myllyssä
  4. "Arvotaan" numerot

Voittaja saa muiden pelaajien asettamat panokset. Jos kahdella tai useammalla on yhtä oikein numerot, potti jaetaan oikein pelanneiden kesken.

Lottoturnauksia[muokkaa]

Lottovoittajan on helppo hymyillä...

Maailmalla järjestetään paljon lottoturnauksia. Kolme suurinta lottoturnauksista koostuvaa kiertuetta ovat World Series of Lottery (WSOL), World Lottery Tour (WLT), sekä European Lottery Tour (ELT). Toisin kuin WSOL, WLT ja ELT kestävät ympäri vuoden ja eripuolilla maailmaa. WSOL järjestetään kerran vuodessa, yhdessä paikassa.

Kaikkien aikojen suurin lottovoitto 12 miljoonaa dollaria. Sen voitti espanjalainen Daniel Nieto vuoden 2006 WSOL:n maailmanmestaruusturnauksessa. Suomen kovin lottovoitto on 5 miljoonaa dollaria. Sen voitti lohjalainen Hannu Hanhi vuonna 2004.

Kritiikki[muokkaa]

Lottoarvonnat ovat alusta alkaen olleet tiukasti kriitikoiden arvostelevien silmien alla. Lottoa on syytetty läpi sen historian esimerkiksi tulosten manipuloinnista, rahankeräyksestä, koronkiskonnasta sekä törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Lisäksi sen on esitetty sekaantuneen laajamittaiseen lobbaukseen, asekauppaan Lädi-idässä, useaan vallankumoukseen ympäri maailmaa, mutta tunnetuimpana lienee osallisuus erääseen maailmanhistorian tunnetuimpaan kansanmurhaan.

Hurjimmat lottoa vastaan esitetyt väitteet käsittelevät kuitenkin koko kyseisen pelin oikeudellisuutta. Useat katkeroituneet pelaajat ympäri maailman ovat julkisesti kertoneet loton olevan modernin ajan pöyristyttävin salaliitto. Teoria perustuu puhtaasti sellaiseen arkiseen tosiasiaan, ettei kukaan tunne ketään tai mitään, mikä olisi joskus voittanut Loton päävoiton. Sen sijaan on ihan yliopistotasollakin arveltu, että esimerkiksi Veikkauksen uutisoimat lottovoitot (muun muassa vuonna 2014 Lahdessa 'voitettu' 13 300 000 euroa) olisivat kaikki Veikkauksen omia nk. lumepelaajia, joista uutisoiminen saa ihmiset luonnollisesti pelaamaan lisää. Mokomasta vehkeilystä vuosittain kertyneiden miljardituottojen on arveltu ohjautuvan jollekin maailmaa pyörittävällä salaseuralle, kuten mafialle tai vapaamuurareille. Todennäköisesti myös joku venäläinen aristokraatti kuittaa oman siivunsa kalliin silkkipukunsa povitaskuun.

Pelipaikkoja, joissa voi lotota[muokkaa]

Kasino[muokkaa]

Kasino on paikka, joissa voi pelata myös muitakin uhkapelejä, kuin lottoa. Kasinot ovat hienoja luksuspaikkoja, ja lotonpelaajilla on siellä jopa jakajat.

Kasinoita on jokaisessa kaupungissa (ei siis Sipoossa ja Turussa) ja ne ovat auki yleensä kello 06.00-17.00 välillä. Kasinoilla on yleensä juoppoja, jotka juoneet itsensä täyteen viintä. Näiltä kannattaa nyysiä rahat, jos olet jäänyt tappiolle kasinolla lottoessasi.

Kioski[muokkaa]

Kioskit ovat hieman erilaisia. Ne ovat pienempiä, ja niissä pelataan yleensä kaikki turnaukset, kuten SM-kisat. Täällä näkyy myös vähemmän juoppoja.

Kioskeja on kaikkialla, eli jos olet peliriippuvainen tai juoppo niin vaan lähimpään Ärrään pelaamaan eli menettämään kaikki rahansa ja kuolemaan köyhyyteen.

Internet[muokkaa]

Nettilotto on 1990-luvun puolivälissä syntynyt ilmiö, joka jatkuu yhä. Se on antanut miljoonille ihmisille mahdollisuuden hävitä rahansa. Nettiloton avulla rikastuu päivittäin n. 1000 suomalaista. Toisaalta n. 100 suomalaista ajautuu päivittäin konkurssiin nettiloton takia.

Nettilotolla on monta vastustajaa. Tunnetuin näistä on Suomen kusipääpuolueen kansanedustaja Matti Ahde. Psykiatrin mukaan Ahteen halu kieltää nettilotto johtuu lapsuuden traumoista (eli ilman nettiä) ja kateudesta, koska muut tienaa eikä hän saa mitään. Perkele, on ihmisoikeus saada pelata typeriä pelejä netissä! Se lukee YK:n ihmisoikeuksien julistuksessakin? Eikö?

Suurin nettilotto sivusto on täällä.

Muita tapoja päästä rahoistaan[muokkaa]